Uusosuuskunnat hakevat turhan vähän julkista rahoitusta, sillä euroja voisi olla tarjolla enemmänkin. Näin voidaan päätellä tutkimuksesta, jonka mukaan rahoitushakemuksilla on hyvät mahdollisuudet mennä läpi. Haetusta yhteenlasketusta euromäärästä hyväksyttiin tänä vuonna yli 90 prosenttia.

Selviä alueellisia eroja kuitenkin näkyy, eli rahoittajien kriteerit vaihtelevat eri puolilla maata.

Tutkimuksessa selvitettiin julkisen rahoituksen hakemista, saamista ja alueellisia eroja. Kyselyyn vastasi 94 osuuskuntaa, joista 42 oli hakenut julkista rahoitusta.

Haettu rahamäärä oli yhteensä 1,6 miljoonaa euroa, mikä on suhteellisen pieni summa. Esimerkiksi pelkästään Kainuussa myönnettiin viime vuonna elinkeinopoliittista rahoitusta yli kaksinkertainen summa.

Uusosuuskuntien vähäistä intoa julkisen rahoituksen hakemiseen kuvastaa se, että pelkästään niille tarkoitettua omatoimisuusavustusta oli hakenut vain viidennes vastaajista. Avustus on TE-keskusten ainoa rahoitusmuoto, joka on tarkoitettu nimenomaan uusosuuskunnille.

Tutkimuksen tehneen Ritva Mäkeläisen mukaan tarvitaan jatkoselvitystä siitä, miksi omatoimisuusavustusta haetaan näin vähän. Vastaajien kommentit antavat kuitenkin jotain osviittaa. He toivoivat esim. kriteereihin sellaista muutosta, että avustusta voitaisiin myöntää myös toimitusjohtajan palkkaukseen ja laitehankintoihin. Tosin se on työministeriön mukaan nykyisinkin mahdollista, mutta ilmeisesti ohjeita sovelletaan paikallisesti hyvin eri tavoin.

Eniten euroja tuli EU-rahoituksesta

Suurin rahavirta uusosuuskunnille tuli EU-rahoituksesta, jonka osuus yhteenlasketusta euromäärästä oli 74 %. Seuraavaksi tuli TE-keskus 16 prosentin osuudellaan. TE-keskuksen kautta kanavoituu myös EU-raha.

TE-keskuksista kuitenkin haettiin aika vähän muita perinteisiä yritystukia kuin omatoimisuusavustusta. Pienempiä yksittäisiä rahoittajia olivat Tekes ja Finnvera.

Hakemukset menivät rahoittajilla hyvin läpi. Rahaa haettiin 1,6 milj. euron edestä ja sitä myönnettiin yhteensä 1,5 miljoonaa. Myöntämisprosentti oli 93.

Finnvera ja Tekes hyväksyivät vähistä hakemuksista kaikki. EU-rahoituksessa myöntämisprosentti oli 97 ja TE-keskuksissa 82.

Myöntämiskriteerit vaihtelevat eri alueilla

Rahoitusten läpimeno vaihteli alueellisesti (ks. taulukko). Kun kaikista hakemuksista hyväksyttiin neljä viidesosaa, Lapin läänissä meni läpi vain runsaat puolet. Oulun läänissä hylättiin toiseksi eniten hakemuksia. Itä-Suomessa taas kaikki hakemukset hyväksyttiin.

Vaikka lait ja ohjeistukset ovat samat koko maassa, niiden soveltaminen siis näyttää vaihtelevan selvästi.

Aktiivisimmin julkista rahoitusta hakivat Lapin ja Kainuun uusosuuskunnat. Toiseksi ahkerimpia hakijoita oli Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla. Passiivisimpia oltiin Pirkanmaalla, jossa vain kymmenesosa vastanneista haki rahoitusta.

Miksi rahaa ei haeta?

Miksi julkista rahoitusta ei ole haettu tämän enempää? Ongelmina lienevät ainakin byrokratia sekä tiedon puute eri rahoitusmuodoista ja -kanavista.

Osuuskunnat kokevat esteeksi myös sen, että pieniin tarpeisiin ei saa rahoitusta. Ne kaipaavat helposti haettavaa rahoitusmuotoa esim. tuhannelle eurolle. Eräs pulma on, että järjestelmä ei tunne osa-aikaista yrittäjyyttä, joka ei siis sovi yleisiin yrittäjyysrahoituskriteereihin. Myös jäsenten sitoutumattomuus koetaan osuuskunnissa ongelmaksi.

Lisäksi osuuskuntien monialaisuus tuottaa rahoitusongelmia. Mäkeläisen mielestä starttirahaa voisi laajentaa tapauksiin, joissa osuuskunta aloittaa piirissään uuden toimialan. Erillinen yrityshän starttirahan todennäköisesti saisi.

Yritysneuvojat ovat eräs ratkaisun avain, ja heidän tietotaitoaan osuustoiminnasta pitäisi lisätä. On tärkeää löytää oikea rahoitusinstrumentti kulloiseenkin tarpeeseen. Ja jotta alueellinen tasapuolisuus toteutuisi, rahoittajien olisi yhdessä pohdittava myöntämiskriteereitä.

Kysely tehtiin viime huhtikuussa

Mäkeläisen tutkimus oli lopputyö Kajaanin ammattikorkeakoulun tradenomikoulutuksessa. Hän lähetti viime huhtikuussa kyselyn yli 300 uusosuuskunnalle Pellervon rekisteristä.

Eniten vastauksia tuli ryhmästä "muut osuuskunnat", ja seuraavaksi ahkerimpia vastaajia olivat hoivaosuuskunnat. Puolet vastaajista oli suhteellisen pieniä osuuskuntia, joissa oli jäseniä enintään kymmenen ja liikevaihtoa enintään 50.000 euroa.

Ritva Mäkeläinen on nykyisin mukana Kainuun Kuutamokeikat -osuuskunnassa ja toimii myös osuuskuntaneuvojana.