Osuuskorkojen verotuksesta pikauusinta

Suuresta yritys- ja pääomaverouudistuksen loppuvaiheista jäi sekava kuva. Eduskunta nuiji paketin kiinni, mutta haluaa yksimielisesti palata asiaan heti syksyllä.

Laajaa ihmettelyä herätti, miksi hallituksen esityksessä osuuskuntia ei rinnastettu listaamattomiin osakeyhtiöihin, vaikka ne harjoittavat ihan samanlaista liiketoimintaa. Osakeyhtiöissä verovapaan osingon yläraja on nyt 90.000 euroa vuodessa ja tuottorajana on 9 prosenttia.

Osuuskunnan jäsenille verovapauden raja on vain 1.500 euroa vuodessa. Se merkitsee 9 prosentin tuotolla vajaan 17.000 euron osuuspääomasijoitusta.

Kun suomalaiset hyvin usein ovat monen osuuskunnan jäseniä samaan aikaan, niin raja tulee lähivuosina automaattisesti vastaan yllättävän pian ja todennäköisesti yllättävän monen kohdalla. Verottaja nimittäin laskee kaikki osuuspääomien korot yhteen.

Motitus uhkaa osuustoimintaa

Lakiin tullut 1.500 euron raja kohdistuisi erityisen rankasti tuottajaosuustoimintaan, jonka on pakko lähivuosina pärjätäkseen selvästi vahvistaa omia pääomiaan. Metsäliitto lienee siitä tällä hetkellä selvin esimerkki. Tapahtunut kansainvälistyminen on korostanut riskipääomien tarvetta monen muunkin osuustoimintayrityksen kohdalla.

Veroraja tulisi päällekkäisjäsenyyksien vuoksi kohdistumaan paljolti myös palveluosuustoimintaan, esimerkiksi osuuspankkien jäseniin, jotka ovat monessa muussakin osuuskunnassa mukana. Vaikutus kohdistuisi erityisesti osuustoiminta-aktiiveihin.

Pelätään, että veroraja lamauttaisi myös kehittymässä olevan uusosuustoiminnan. Miksipä enää valita yritysmuodoksi osuuskunta, jos se kerran on tehty verotuksellisesti osakeyhtiötä selvästi epäedullisemmaksi?

Yritysmuodot eri viivalle

Valtiovarainministeriö ja Matti Vanhasen (kesk) hallitus asetti yritysmuodot siis selkeästi eri viivalle. On kyselty, rajoittuuko ministerien ja heidän talousavustajiensa osuustoiminnan tuntemus vain osuuskauppojen eriväristen korttien vertailuun.

Valtiovarainministeriö totesikin heti alkuun, että kulutusosuuskuntien osuuspääoman korkoja ei ruveta ollenkaan selvittämään, koska se maksaisi enemmän kuin verottaja saisi tuottoa.

Eduskunnan vääntövoima ei riittänyt omituista eroa poistamaan eikä edes epäsuhdetta kaventamaan. Vain osuuspankkien ketjuverotuksen eduskunta poisti.

Eduskunta totesi, että osuuskuntien pääomahuolto on uuden lain seurauksena vaarassa ja ylipäänsä koko osuuskuntamuodon käyttökelpoisuus uhanalainen, kun osuuskuntien merkitys muuten on kasvamassa.

Valtiovarainministeriön mukaan osuuspääoman koron laajempi verovapaus edellyttää kokonaistarkastelua ja siinä yhteydessä osuuskuntien nettovarallisuuden laskentaa.

Osuustoiminnan edustajien mukaan nettovarallisuuden laskennassa ei pitäisi olla mitään ongelmaa. He katsovat, että vastaavasti kuin osakeyhtiöissäkin nettovarallisuutta on laskettu myös osuuskunnissa iät ja ajat.

Ministeriö haluaa lakiin säännökset, miten verotetaan muun kuin pääoman perusteella saatuja osuuspääoman korkoja. VM haluaa myös estää, ettei osakkaiden työhön perustuvaa tuloa voitaisi kanavoida verovapaaksi osuuspääoman koron muodossa. Osakeyhtiöiden kohdallako näitä huolenaiheita ei olisi?

Eduskunnan kova ukaasi

Eduskunta kannatti yksimielisesti pikaisten selvitysten tekemistä. Selvityksen pohjalta valmistellaan tarvittaessa "verosäädösten muutos siten, että osuuskunnan osuuspääomalle maksama korko rinnastetaan verotuksessa pääsääntöisesti listaamattoman yhtiön maksamaan osinkoon. Maatalouden tuottajaosuuskuntien jäseniä kohdellaan tasavertaisesti muiden osuuskuntien jäsenten kanssa."

"Mahdollisesti tarvittavat säädösmuutokset toteutetaan osuuskuntien jäsenille menevän voitonjaon verotusta kiristämättä. Samalla selvitetään, voidaanko ketjuverotus myös alle 10 prosentin omistukseen poistaa silloin, kun omistus liittyy läheisesti omistajien liiketoimintaan ja osuudet on omistettu vähintään 5 vuotta."

Eduskunta edellyttää, että valmistelua mahdollisesti seuraavat säädösmuutokset voidaan saattaa voimaan vuoden 2005 verotuksessa.

Eduskunta ja valtiovarainministeriön vero-osasto ovat vuosien mittaan ottaneet lukuisia kertoja yhteen vaihtelevalla menestyksellä. Teoriassa eduskunnan pitäisi voittaa, mutta se vaatii kovaluontoisia miehiä ja naisia valtiovarainvaliokunnan nokkapaikoille. Pehmeät ja mukavat miehet uitetaan siinä väännössä taatusti kölin alta.

Mielenkiinnolla odotetaan, selviävätkö pääministeri Matti Vanhanen ja valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd) kastumatta tilanteesta. Asetelma sisältää runsaasti myös erilaisia elinkeino- ja työllisyyspoliittisia ongelmia, joihin päättäjät eivät vielä ole heränneet.

Kyllä kai kansa tietää

Pääministeri Matti Vanhanen lopetti lupaavan kesäkeskustelun EU:n uudesta perussopimuksesta käytävästä kansanäänestyksestä. Kaikkien puolueiden populistien leuat jäivät louskuttamaan tyhjää.

Suomen kansanäänestys olisikin ollut turha. Sopimuksen kohtaloa ei ratkaista pienissä maissa, vaan suurissa. Pieni maa voi käytännössä äänestää vain "Yes, Sir" tai poistua Euroopan ytimestä. Tietysti pieni maa voi äänestää myös uudelleen samasta paperista. Jos suuri äänestää ei, paperia korjataan.

Pekka Alarotu

| Sivun alkuun |