Lehdistötiedote 31.8.2004

Osuustoiminnan jäsenmäärät, liikevaihdot
ja markkinaosuudet reippaassa nousussa

Suomalaisen osuustoiminnan yhteinen jäsenmäärä, osuustoimintayritysten liikevaihdot ja markkinaosuudet ovat jatkuvasti nousseet vuodesta 2000 lähtien, kertoo Osuustoiminnan Vuosikirja 2004.
   Osuustoiminta-lehden julkaisema Vuosikirja täytti samalla kymmenen vuotta. Siksi analyyseihin otettiin mukaan myös osuustoimintaliikkeen pitkän aikavälin kehityskuva, mutta myös merkittävimmät ajankohtaiset huolenaiheet.

Osuustoiminnan uhkakuvista selvästi suurin ja ajankohtaisin on eduskunnan kesäkuussa päättämä yritys- ja pääomaverolaki. Se uhkaa jättää osuustoiminnan pahasti kehitysmottiin, ellei eduskunta korjaa esitystä pikaisesti syksyn aikana. Eduskunta hyväksyi sitä tarkoittavan ponnen.

Jäsenmäärä nousi jo 5,6 miljoonaan

Vuosikirja oikoo myös valtiovarainministeriön lakiuudistuksen yhteydessä kansanedustajille ja medialle jakamia virheellisiä tietoja suomalaisesta osuustoiminnasta. Ministeriö on kertonut, että osuuskunnissa olisi yhteensä vain vähän yli 900.000 jäsentä. Vielä vakavampi puute on veropäätöksen todellisten vaikutusten aliarviointi osuustoimintayrityksissä.

Osuuskuntien yhteinen jäsenmäärä nousi jo viime vuonna todellisuudessa yli kolmen miljoonan. Jo yksin suurimman eli S-ryhmän jäsenmäärä on tänä vuonna noussut jo 1,4 miljoonaan. Lisäksi OP-ryhmässä on noin 1,1 miljoonaa ja POP-ryhmässä lähes 0,08 miljoonaa jäsentä.

Jos mukaan lasketaan myös keskinäinen vakuutustoiminta, niin jäsenmäärä kohosi jo 5,6 miljoonaan. Luvussa on mukana keskinäinen henki- ja vahinkovakuutus, mutta ei TEL-vakuutuksia. Ne ovat lakisääteinen velvollisuus. Ne eivät siten täytä kansainvälisen osuustoimintaliiton kriteereitä vapaaehtoisesta jäseneksi liittymisestä. Vakuutusalalla ei lain mukaan voi toimia osuuskuntamuodossa, vaan ne kaikki ovat keskinäisiä yhtiöitä omine erityispiirteineen.

Osuuskuntien jäsenmäärät ovat edelleen eri puolilla nousussa, vahvimmin osuuskaupoissa, osuuspankeissa ja Metsäliitossa, tässä järjestyksessä. Samaan aikaan varsinkin monien suurimpien osuuskuntien on edelleen syytä vahvistaa omia osuuspääomiaan kiristyvässä kilpailussa mukana pysyäkseen.

Pääomantarve riippuu toimialasta

Kainuun Osuusmeijerissä osuuspääomia oli viime vuonna 9500 euroa jäsentä kohti ja Liperin Osuusmeijerissä 5980 euroa. Munakunnassa se oli 5070 euroa.

Metsäliitossa keskimääräinen osuusmaksuvelvoite ja keskimääräinen maksettu lisäosuuspääoma olivat yhteensä noin 5000 euroa per jäsen. Pohjanmaan Lihassa keskimääräinen osuuspääoma taseessa oli jäsentä kohti 2030 euroa.

Selvästi pienimmät osuuspääomat löytyivät osuuskaupoista, joita valtiovarainministeriössä tiettävästi käytettiin pohjana uutta lakia tehtäessä. Tradekassa oli osuuspääomaa vain 25 euroa per jäsen. Kaikki Suomen viisi köyhintä osuuskuntaa olivat osuuskauppoja, kun viime vuodelta laskettiin jäsenkohtaiset omat pääomat.

Tuottajaosuustoiminnassa jäsenten vahva pääomapanostus joka tapauksessa on enemmän sääntö kuin poikkeus. On luultavaa, että pääomaintensiivisiä osuuskuntia löytyy myös muiden kuin tuottajaosuuskuntien joukosta. Tuntemattomin alue on monimuotoisen uusosuustoiminnan pääomantarve. Tarve riippuu kunkin yrityksen toimialasta - eikä yritysmuodosta.

Uhkana kehitysmottiin jääminen

Jäsen on tyypillisesti 2 - 5 osuuskunnan jäsen samanaikaisesti. Lopullisessa verotuksessa hänen eri puolilta saamat osuusmaksujen ja lisäosuusmaksujen pienetkin korot laskettaisiin yhteen. Loppusummasta maksettaisiin vero, jos korot yhteensä ylittäisivät 1.500 euroa. Listaamattomien osakeyhtiöiden kohdalla verottomuuden raja sen sijaan on nostettu peräti 90.000 euroon, vaikka erittäin harvalle ihmiselle niin suuria osinkotuloja kertyy.

Eduskunnan kesäkuussa hyväksymä laki muodostaa suomalaisen osuustoimintaliikkeen kehityksen kannalta todellisen pommin. Esimerkiksi osuuskuntien pääomahuoltoa, liiketoiminnan kehittämistä ja jäsenten toimintaan sitoutumista ajatellen uusi laki jättäisi koko suomalaisen osuustoiminnan ikävään kehitysmottiin.

Tämä koskee myös uutta pienosuustoimintaa eli uusosuustoimintaa. Vuodesta 1987 lähtien perustettuja pienosuuskuntia toimii Suomessa jo yli 2000. Kaikkiaan osuuskuntia on yli 3500.

Uusia osuuskuntia 250 vuodessa

Uusia osuuskuntia perustetaan nykyisin noin 250 vuodessa. Mutta työllisyyden ja paikallisten palveluiden tuntuvaksi kohentamiseksi tavoite tulisi asettaa vähintään 500 osuuskunnan vuositasolle. Se edellyttäisi yhteiskunnan vahvempaa mukaantuloa tähän kehitystyöhön etenkin koulutuksessa ja yritysneuvonnassa. EU:n komissio hyväksyi juuri viime keväänä pätevän asiakirjan osuustoiminnan edistämiseksi Euroopassa.

Suomi sai vuoden 2002 alusta maailman moderneimman osuuskuntalain, joka rakennettiin sopimaan niin pienille kuin suurille osuuskunnille. Käytännön kokemukset laista ovatkin reilun kahden vuoden aikana olleet poikkeuksetta hyviä. Osuustoiminta-lehti katsoo, että uusi verolainsäädäntö riitelee myös osuuskuntalain kanssa.

Osuustoiminnalla on huomattava suhdanteita tasaava ja työllistävä merkitys Suomessa. Se työllistää paljon erityisesti niillä alueilla, joilla ei ole tarjolla korvaavia muita työmahdollisuuksia. Tämä pätee erityisesti sekä maa- ja metsätalouden osuuskuntiin että uuteen pienosuustoimintaan.

Verot voisi välttää

Osuustoiminta-lehti pitää valtiovarainministeriölle sattunutta lipsahdusta jäsenmääristä  esimerkkinä osuustoiminnan asiantuntemattomuudesta lakia valmisteltaessa. Ministeriö ei pyytänyt esitysluonnoksistaan myöskään lausuntoja.

Esimerkiksi Pellervo-Seurassa luotettiin Matti Vanhasen hallituksen viime syksyllä julkistamaan linjaukseen. Sen mukaisesti asiassa ei pitänyt ollakaan mitään ongelmia "tavanomaisen osuustoiminnan" kannalta. Näin osuuskuntien osakeyhtiöihin verrattuna matemaattisesti 60 kertaa kovempi verokohtelu paljastui vasta toukokuussa. Se oli shokki osuustoiminnan edustajille.

Osuuskunnat voisivat välttää omistajiensa verotuksen, jos ne lähtisivät yksinkertaisesti muuttumaan osakeyhtiöiksi. Osuustoiminta-lehti arvioi tämän vaaran todelliseksi. Tätä ei otettu lakia kesäkuussa säädettäessä huomioon. Muutamat kansanedustajat, kuten esimerkiksi SOK:n entinen pääjohtaja, vuorineuvos Jere Lahti (kok) tosin vaarasta varoittivat.

Suomi on toistaiseksi tullut tunnetuksi maailman vahvimpana osuustoimintamaana. Tieto perustuu Osuustoiminta-lehden laskelmiin jäsenmääristä, jotka on suhteutettu kunkin maan omaan väkilukuun. Tiedon vahvisti viime keväänä myös kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n italialainen presidentti Ivano Barberini vieraillessaan SOK:n 100-vuotisjuhlilla.

Ongelma korjaantuisi helposti rinnastamalla osuuspääomat tasapuolisesti pörssissä noteeraamattomien osakeyhtiöiden vastaaviin pääomiin. Silloin verottomuuden raja olisi 90.000 euroa yritysmuodosta riippumatta.

Mahdollista työtä yritysmuodon - ja samalla toimintakulttuurien - muuttamiseksi OT-lehti pitää täysin tarpeettomana. Se tuhoaisi suomalaisen osuustoimintaliikkeen. Lisäksi sellainen työ olisi yrityksissä poissa tuloksen tekemisestä.

Keskinäinen kilpailu vahvisti osuustoimintaa

Vaikka tuottajaosuustoiminta kärsii jäsenmäärien jatkuvasta vähenemisestä, niin tuottajien omistamat osuustoimintayritykset kuitenkin pärjäävät hyvin. Rakennemuutos ei ole lamaannuttanut niitä, vaikka sitä Suomen EU-jäsenyyden alussa kovasti pelättiin.

Kuuminta kilpaa markkinoilla käydään ot-yritysten ja niiden suurimpien kilpailijoiden välillä. EU-jäsenyys kuitenkin muutti markkinakuvaa, sillä ot-yritykset kilpailevat nykyisin myös keskenään. Samalla niiden yhteinen potti kasvoi yllättävän selvästi ja markkinaosuudet lähtivät nousuun. Keskinäinen kilpailu siis todellisuudessa vahvisti osuustoimintaa, vaikka olikin tuottajakentällä henkisesti hyvin rankka muutos.

Eniten markkinaosuuksia vuodesta 2000 lähtien pystyi lisäämään tuottajaosuustoiminta. Myös kuluttajaosuustoiminta ja palveluosuustoiminta etenivät.

Reippaimmin omaa markkinaosuuttaan vahvistivat kolme ot-lihataloa, joiden osuus lihanhankinnasta nousi peräti seitsemän prosenttiyksikköä (78 % vuonna 2003). Munakunnan ja Österbottens Äggcentrallagin osuus nousi kuusi prosenttiyksikköä. Se on 66 %, jossa on mukana myös A-munan osto Munakunnalle.

Metsäliitto vahvisti asemiaan puunhankinnassa prosenttiyksiköllä (35 %). Saman verran nousivat myös osuusmeijerit. Niiden yhteinen osuus vastaanotetusta maidosta nousi jo 97 prosenttiin.

Yksikään ei menettänyt

Omistaja-asiakkaiden määrä on kasvanut vuodesta 2000 vauhdilla ruokkien samalla myös yritysten liikevaihdon kasvua. Osuuskunta on erittäin sopiva yritysmuoto myös nopeasti eteneville kasvuyrityksille.

Päivittäistavaroiden markkinoista S-ryhmä sai neljässä vuodessa lisää 2,2 prosenttiyksikköä (31,1 %). Talletuksissa sekä OP-ryhmä (31,6 %) että POP-ryhmä (3,4 %) vahvistuivat tasatahtia 0,4 prosenttiyksikköä.

Yksikään osuustoimintasektori ei ole taantunut markkinaosuustaistossa. Hankkija-Maatalous säilytti maatalouskaupassa entiset 40 %. Vahinkovakuutuksista Lähivakuutus-ryhmä piti entiset 8,1 %, mutta Tapiola kasvoi 2,2 prosenttiyksiköllä 16,7 prosenttiin.

Osuustoiminnan yhteinen liikevaihto nousi viime vuonna yli 28 miljardiin euroon, missä oli kasvua 3,5 % vuodessa. Yhteinen henkilöstömäärä nousi reiluun 91.000:een, lisäystä 0,1 % vuodessa. Uuden pienosuustoiminnan vaikutuksista ei ole ainakaan toistaiseksi saatavissa vertailukelpoista tietoa, joten se ei ole näissä luvuissa mukana.

Metsäliitolla ja Portilla edelleen tarkan ajon paikka

Osuustoiminta-lehden analyytikkotiimin ei tällä kertaa tarvinnut soittaa herätyskelloja yhdenkään osuustoimintayrityksen hallinnolle. Tarkan ajon paikka on edelleen Metsäliitolla ja etenkin Järvi-Suomen Portilla, mutta niiden kohdalla varoittavat viestit on kerrottu jo vuosia sitten.

Metsäliitto on Suomen ylivoimaisesti suurin ja pisimmälle kansainvälistynein osuustoimintayritys. Sen liikevaihto vuonna 2003 oli yli 8,3 miljardia euroa ja henkilöstöä yli 30.000. Sen perusomistajakunnan muodostavat osuuskunnan yli 131.000 suomalaista metsänomistajaa. Konsernin perusongelma on sille kovan ja nopean kasvun aikana kertynyt velkataakka, jota nyt uusin toimin kevennetään tehokkaasti.

Kolme vuotta sitten eli Osuustoiminnan Vuosikirjassa 2001 annettiin Metsäliiton hallinnolle taseremontista selvä hälytys, mutta tällä kertaa viesti on rauhoitteleva. Lehti uskoo, että yrityksen johto ja hallinto tilanteen hallitsevat. Jos alan maailmanmarkkinat viimein parantuisivat, niin Metsäliitto nousisi jälleen nopeasti ja komeasti. Metsäteollisuuden nousu ehkä on jo sahateollisuutta lukuunottamatta alkanut.

Järvi-Suomen Portin toimitusjohtaja vaihtui keväällä viime vuoden lähes kuuden miljoonan euron tappion tultua tietoon. Portin olisi aikanaan kannattanut suostua Atrian kosintaan, kuten silloin Osuustoiminnan Vuosikirjassa 2001 kirjoitettiin. Mutta nyt ratkaisut ja isot investoinnit Mikkeliin on tehty, joten Portin kannattaa pyörittää täydellä teholla uusia laitoksiaan, saneerata, keskittää toimintansa entistä selvemmin omille ydinalueilleen - ja maksaa velkansa pois.

Lähivakuutus voitti kultaa

Lähivakuutus-ryhmä todettiin Osuustoiminnan Vuosikirjan kymmenvuotisella seurantakaudella 1994 - 2003 kaikkein tasaisimmin parasta tulosta tehneeksi osuustoimintayritykseksi Suomessa. Se sai kouluarvosanaksi 8,7, kun sen selvin kilpailija tässä kisassa Atria-konserni sai 8,6.

Jaetulle pronssille sijoittuivat kilpailijat Valio-konserni ja Osuuskunta Satamaito. Molemmat saivat 8,3. Seuraaviksi sijoittuivat kotieläinjalostus SKJO ja keinosiemennysosuuskunnat.

Verrattaessa osuustoimintayritysten pärjäämistä Talouselämä-lehden 500 suurimman yrityksen arvosanakisassa voitiin todeta osuustoiminnan alkuun kärsineen mm. rakennemuutosongelmista. Vuosina 1994 - 1998 saadut arvosanat jäivät siten osakeyhtiöihin verrattuna 0,6 arvosanapykälää alemmiksi.

Mutta vuosina 2000 - 2003 osuustoiminta kokonaisuutena tarkastellen nousi kilpailijoidensa veroiseksi. Sekä ot-yritykset että niiden kovimmat kilpailijat saivat keskimääräisen kouluarvosanan 8,0. - Noin joka kymmenes Suomen 500 suurimmasta yrityksestä on osuustoimintayrityksiä.

Viime vuoden tehokkaimmaksi osuuskunnaksi todettiin Osuuskunta Pohjolan Maito. Rikkain oli Liperin Osuusmeijeri ja köyhin Tradeka. Tavallisista tavallisin osuuspankki oli Parkanon Op ja tyypillisin vakuuttaja Pohjois-Kymen Lähivakuutus. Tyypillisin osuuskauppa oli Etelä-Karjalan Osuuskauppa.

Mauno-Markus Karjalainen

Liitteenä on lista vuoden 2003 parhaimmiksi todetuista osuustoimintayrityksistä. Mukana oli kerätyt tiedot yhteensä 372:sta suurimmasta ot-yrityksestä. Tiedot kerättiin pääosin vuosi- ja toimintakertomuksista.

Lisätietoja: M-M. Karjalainen, puh. 09 - 47 67 55 88, 040 - 77 81 129, e-mail: mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

Osuustoiminnan Vuosikirjan 2004 tekijätiimi:

Osuustoiminta-lehden analyytikkotiimiin osallistuivat tutkimusjohtajat Raija Volk ja Panu Kallio sekä tutkija Ari Peltoniemi PTT:stä, ekonomi Jorma Savolainen, ekonomisti Yrjö Kotisalo, tutkija Olli Kauppi HKKK:sta, uusosuustoiminnan asiamies Juhani Lehto Pellervosta ja freelance-toimittajat Hannu Kaskinen ja Antti Mustonen. Tiimin vetäjänä toimi oheisen yhteenvedon kirjoittanut toimituspäällikkö Mauno-Markus Karjalainen.

Tiedotteeseen liittyviä taulukoita ja graafeja:

Parhaat osuustoimintayritykset vuonna 2003:

| Sivun alkuun |