Osuustoiminnan Vuosikirjan lehdistötiedote 30.8.2005

Suomalaisen osuustoiminnan jäsenmäärät, liikevaihdot ja markkinaosuudet ovat jatkaneet vahvaa nousuaan ja tehneet uusia ennätyksiä, kertoo juuri ilmestynyt Osuustoiminnan Vuosikirja 2005. 

Osuustoimintaliikkeellä on nyt hyvä tekemisen meininki päällä lähes kattavasti ja tuloksia syntyy. Kansainvälistyminen etenee hallitusti ja kotimaassa osuustoiminta tarjoaa jatkuvasti lisää työpaikkoja.


Perinteinen osuustoiminta tarjosi vuonna 2004 töitä yhteensä 91 487 ihmiselle, lisäystä edelliseen vuoteen 404 työpaikkaa. Suomen kansantaloudessa palvelusektori kasvaa, lähinnä kauppa luo uusia työpaikkoja. Osuustoimintayrityksistä parhaiten lisää työpaikkoja tarjosivat Tradeka, Atria, Pirkanmaan ja Etelä-Karjalan Osuuskaupat sekä HOK-Elanto. 

Tradeka työllisti lisää 469 ihmistä ja Atria 261. Pirkanmaan Osuuskauppa järjesti uusia työtilaisuuksia 144, Etelä-Karjalan Ok 136 ja HOK-Elanto 130. 

Vastaavasti suurimmat työpaikkojen menetykset koettiin Metsäliitossa, joka joutui saneeraamaan koti- ja ulkomailla yhteensä 390 työntekijää. Työpaikat vähenivät myös HK Ruokatalossa, Valiossa ja Järvi-Suomen Portissa. 

Pienosuustoiminta ajautui säästöliekille

Palveluista Suomessa löytyy runsaasti käyttämättömiä työllistämismahdollisuuksia. Erityisen lupaava on kehittyvän pienosuustoiminnan eli uusosuustoiminnan virittäminen ja vahvistaminen. Pienosuustoiminnan tila on nyt kuitenkin osoittautunut useimmissa maakunnissa hälyttävän heikoksi. Vahvimpiin maakuntiin kuitenkin kuuluvat Kainuu, Keskipohjanmaa, Pirkanmaa ja Satakunta. 

Pellervon rekisteristä löytyy jo 2 180 pienosuuskuntaa. Määrä on kasvanut vuodessa 164:llä, mutta perustamistahti on hidastunut. Kaikkiaan suomalaisten osuuskuntien yhteismäärä nousi kaupparekisterissä viime vuoden lopussa 3 670 osuuskuntaan.

Pienosuustoiminnan kehityksestä puuttuu kattava tilastointi. Karkeasti arvioiden vain noin yksi kolmasosa pienosuuskunnista toimii yrityksinä niin, että niillä on merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Yksi kolmannes ei enää toimi ollenkaan. Saman verran toimii pienimuotoisesti, työkeikkoja tarjoten. Myös tällainen voi hyvin tyydyttää niiden jäsenistöä sosiaalisena yhteistoimintana ja hyvänä siltana työelämään.

Pienosuustoiminnan työllisyysvaikutukseksi Pellervo-Seurassa arvioidaan noin 3 000 - 5 000 kokoaikaista työpaikkaa. Määrä on edelleen hitaassa kasvussa. Useille remontointia ja kotipalveluja harjoittaville pienosuuskunnille hallituksen lupaus kaksinkertaistaa kotitalousvähennys ensi vuonna on merkittävä parannus. Muuten valtion toimet ovat kuitenkin jääneet liian vähäisiksi.

Pienosuustoiminnan erinomaiset mahdollisuudet turvata ja kehittää paikallisesti puuttuvia palveluita ja työllistää riittävästi jäseniään jäävät valtaosaltaan käyttämättä. Tilanteen korjaaminen vaatisi laajemman heräämisen erityisesti yritysneuvonnassa ja koulutusjärjestelmissä. Ilman hyvin toimivaa tukiverkostoa kasvu ei lähde kunnolla alkuun. 

Osassa ammattikorkeakouluja on jo lähdetty harjoittelemaan töiden tekemistä osuuskuntamuodossa. Myös Pellervo-Seurassa on vasta alkanut kolmevuotinen Netco-projekti pienten osuuskuntien verkottumisen edistämiseksi ja niiden saamiseksi kasvu-uralle. Pellervon alueelliset Netco-projektit toimivat Satakunnassa, Lapissa, Itä-Suomessa ja Etelä-Suomessa.

Osuustoiminta lisää työtilaisuuksia

Suomalaisen sekä perinteisen että uuden osuustoiminnan yhteinen työllisyysvaikutus arvioidaan noin 95 000 työpaikaksi. Määrä on viime vuosina jatkuvasti kasvanut muuta yritystoimintaa nopeammin. Vuodesta 2000 lähtien osuustoiminta on tarjonnut yli 10 000 uutta työpaikkaa pääasiassa kotimaahan.

Noin 95 000 henkilöstä ulkomailla arvioidaan työskentelevän 24 250 eli neljännes kaikista. Teollisuus kasvaa ulkomailla, mutta kauppa ja muut palvelut kotimaassa. 

Ylivoimaisesti merkittävin kotimainen työllistäjä on S-ryhmä, 26 353 työntekijää. Määrä on kasvanut kymmenen vuoden aikana lähes 1000 työpaikkaa joka vuosi. Seuraaviksi suurimmat työnantajat Suomessa ovat Osuuspankkiryhmä, Metsäliitto ja keskinäinen vakuutustoiminta.

Jäsenmäärissä uusi ennätys

Osuuskuntien ja keskinäisen vakuutustoiminnan yhteinen jäsenmäärä nousi edelleen viime vuonna jo yli 5,8 miljoonaan. Kasvua kertyi vuodessa 4,1 % eli 231 965 jäsentä. 

Kun suomalaisen osuustoiminnan jäsenmäärät suhteutetaan maan väkimäärään, niin Suomi on maailman vahvin osuustoimintamaa. Seuraavina ovat USA ja Kanada, mutta vertailua vaikeuttaa tuoreiden kansainvälisten tietojen puute. 

Suomessa menestyvät poikkeuksellisen hyvin niin tuottaja-, kuluttaja- kuin palveluosuustoimintakin. Palveluosuustoimintaan lasketaan pankki- ja vakuutusala eli osuuspankit ja keskinäinen vakuutus kuten esimerkiksi Lähivakuutus-ryhmä. Uutta pienosuustoimintaa ei ole lainkaan syntynyt kaikkiin maihin. 

Tuottajaosuustoiminnassa väki vähenee

Valtakunnalliset jäsenmäärätilastot peittävät alleen sen, miten elintarviketeollisuudessa toimivien osuuskuntien jäsenmäärät ovat tasaisesti laskeneet jo yli kymmenen vuotta. Syynä on tapahtunut maatalouden raju rakennemuutos. 

Vuosikirjan vanhimmat seurantatiedot ovat vuodelta 1994. Silloin osuusmeijereissä, osuusteurastamoissa, munapakkaamoissa ja kotieläinjalostuksessa oli jäseniä yhteensä 145 900. Viime vuonna heitä oli 78 500, lähes puolta vähemmän. Rajuimmin jäsenistö on vähentynyt ylituotannosta kärsivällä muna-alalla, yhteen kahdeksasosaansa.

Kuitenkin Metsäliiton jäsenmäärä on samassa ajassa kasvanut 12 % 131 000:een. Metsänomistajien määrä kasvaa ja metsän merkitys maaseudun tulonlähteenä on samalla noussut. 

Kuitenkin sekä elintarviketeollisuuden että metsäteollisuuden osuustoimintayritykset ovat onnistuneet kasvattamaan liikevaihtojaan ja vahvistamaan asemaansa markkinoilla. 

Elintarviketeollisuuden osuustoimintayritykset toivat 1994 liikevaihtoa ilman inflaatiokorjausta yhteensä 3,2 miljardia ja viime vuonna 4,5 miljardia euroa. Osuusmeijerit ovat maataloudessa merkittävin leivän takaaja edelleen. 

Kansainvälistyminen etenee hallitusti

Kymmenessä vuodessa myös osuustoimintayritysten ulkomaantoiminnot ovat ratkaisevasti laajentuneet kilpailukyvyn parantuessa. Atria ja HK Ruokatalo ovat menestyneimmät. 

Atrialla ulkomaantoiminnot olivat viime vuonna 45 % liikevaihdosta ja 39 % henkilökunnasta. Atria teki kesällä kaupat suuren pietarilaisen lihatalon PIT Produktin ostamisesta. Lisäksi Valgan osto lisäsi ulkomaisen työvoiman määrää 369 henkeä kuluvan vuoden alusta lukien.

HK Ruokatalossa ulkomaiden osuus oli neljännes liikevaihdosta ja 41 % henkilöstöstä. Puolalaisen Sokolowin myötä osuus tulee nousemaan. HK:n ja osuustoiminnallisen Danish Crownin yhteistyö Sokolowissa on toiminut hyvin. 

Valiolla ulkomaantoiminnot olivat 31 % liikevaihdosta ja 12 % henkilökunnasta. Toiminta on nyt vähitellen vahvistumassa niin Venäjän kuin Ruotsin suunnalla. Valio solmi juuri yhteistyösopimuksen ruotsalaisen Milkon kanssa ja perustaa uudet asiakaspalvelukeskukset Moskovan ja Pietarin alueille.

Kansainvälistyminen tulee jatkumaan. Metsäliitto-Yhtymä on globaaleilla markkinoilla toimimisessa pisimmällä. Sen noin 29 000 työntekijästä enää reilut 9 000 työskentelee Suomessa. 

Osuustoiminnan Vuosikirja 2005 kannustaa tuottajaosuustoiminnan yrityksiä edelleen kansainvälistymään, kunhan vain pidetään huoli siitä, että se on aina kannattavaa ja että ratkaiseva päätöksenteko säilyy omissa käsissä. Vaatimukset hallinnon ja liikkeenjohdon osaamiselle kovenevat. 

Palvelu- ja kuluttajaosuustoiminta säilyttävät kotimarkkinaluonteensa. SOK veti Hankkija-Maatalouden pois Baltian maatalouskaupasta, mutta muuta kauppaa kehitetään myös siellä. 

S-ryhmä ja osuuspankit vauhdissa

Jäsenmäärissä suomalaisen osuustoiminnan kasvu on nykyisin entistä selvemmin kuluttaja- ja palveluosuustoiminnan varassa. Osuuskuntien yhteinen jäsenmäärä nousi lähes 3,2 miljoonaan ja vakuutusalan osuustoiminnan eli keskinäisten vakuuttajien asiakasomistajamäärä lähes 2,7 miljoonaan. 

Nopeimmin jäsenmääräänsä kasvattivat S-ryhmän osuuskaupat ja molemmat osuuspankkiryhmät. S-ryhmän jäsenistö kasvoi lähes 1,5 miljoonaan ja osuuspankkien reiluun 1,1 miljoonaan. Paikallisosuuspankkien jäsenmäärä lisääntyi noin 81 000:een. 

Jäsenmäärältään Suomen suurin osuuskunta HOK-Elanto kasvatti etumatkaansa. Kasvu oli 8,6 % 456 000:een. 

Portti ja Tradeka suurimmat menettäjät

Lukumääräisesti eniten jäsenistöä menettivät yrityssaneeraukseen viime syksynä joutunut Järvi-Suomen Portti ja Osuuskunta Tradeka. Portin jäsenmäärä tippui 15,3 % ja jäsenrekisteriään puhdistaneen Tradekan 13,4 %. Portilla oli 9 654 jäsentä ja Tradekalla lähes 298 000. 

Osuustoiminnan Vuosikirjan ajankohtaisin murhe on Tradeka Oy:n irtaantuminen suomalaisesta osuustoimintakentästä. Tradeka yhdistyy Sparin kanssa, eroaa S-ryhmän kanssa yhteisesti omistetusta hankinta- ja logistiikkayhtiöstä Inexistä ja liittyy kilpailija Tukon asiakkaaksi. Syntyvästä uudesta kaupparyhmästä Osuuskunta Tradeka tulee omistamaan vain 16 % ja määräysvalta menee ruotsalaisille pääomansijoittajille. On mahdollista, että ratkaisulla valmistellaan uuden ulkomaisen kauppaketjun tuloa Suomeen tai sellaisen vahvistamista Suomessa. 

Tavallisille kuluttajille Tradeka Oy:n palvelut kuitenkin todennäköisesti säilyvät ja kehittyvät. Viime vuoden Vuosikirjassa Suomen köyhimmäksi osuuskunnaksi todetun Tradekan kyky investointeihin parantuu, mutta samalla osuustoiminnallinen ja suomalainen imago väistämättä kärsivät.

Liikevaihto nousi lähes 30 miljardiin

Osuustoimintayritysten liikevaihdot jatkoivat kasvuaan saavuttaen lähes 30 miljardin euron rajan. S-ryhmä kasvatti liikevaihtoaan 11 % lähes kahdeksaan miljardiin euroon. Luvussa on mukana myös Hankkija-Maatalouden 720 miljoonan euron liikevaihto, jossa oli kasvua viisi prosenttia. 

Suurimman osuustoimintayrityksen Metsäliitto-Yhtymän liikevaihto nousi 2,8 % reiluun 8,5 miljardiin euroon. Metsäliiton piti nousta positiiviseen tulokseen jo kuluvana vuonna, mutta pitkäksi ja vaikeaksi mennyt paperin työmarkkinariita sattui siihen pahasti. Mittavan saneerausohjelman vaikutuksia ja tuloksen parantumista odotetaan ensi vuonna. 

Eniten liikevaihto väheni kahdella munapakkaamolla, Munakunnalla ja Österbottens Äggcentrallagilla, -3,2 %. Ne onnistuivat kuitenkin tekemään plusmerkkiset liiketulokset. Munien vientihinnat ovat olleet jatkuvasti niin alhaalla, ettei pakkaamojen kannattaisi ylituotantoa viedä. Sopimustuotanto kuitenkin toimii hyvin.

Markkinaosuudet edelleen kasvoivat

Osuustoimintayritysten markkinaosuudet jatkoivat edelleen kasvuaan. Myötätuulta riitti jo viidettä vuotta peräkkäin. Yksikään sektori ei taantunut, mutta kahdella alalla - metsäteollisuudessa ja munapakkaamoissa - markkinaosuuksien jatkuva nousu jäi paikoilleen. 

Vahvimmin rynnistivät S-ryhmän osuuskaupat, jotka nostivat osuuttaan päivittäistavarakaupasta 34,3 prosenttiin. Lisäystä tuli 3,3 prosenttiyksikköä osin Elannon fuusion siivittämänä. Lisäksi Tradeka eteni 0,3 prosenttiyksikköä kymmeneen prosenttiin. Maatalouskaupassa Hankkija-Maatalous vahvistui 42 prosenttiin.

Osuuspankkiryhmä nosti markkinaosuuttaan talletuksista 0,7 prosenttiyksikköä (32,3 %) ja paikallisosuuspankit 0,1 prosenttiyksikköä (3,4 %). Henkivakuutuksissa OP-Henkivakuutus nosti osuuttaan yhdellä prosenttiyksiköllä 11 prosenttiin. Pankkikilpailu on edelleen kiristymässä, sillä Nordea ja Sampo ovat tarkistaneet strategioitaan. Osuuspankit kestävät analyysin mukaan hyvin markkinataiston kiristymisen.

Lähivakuutus-ryhmä pystyi nostamaan markkinaosuutensa 0,2 prosenttiyksikön nousuun saaden 8,3 prosentin siivun vahinkovakuutuksista. Myös muu keskinäinen vakuutustoiminta kasvatti osuuttaan yhteensä prosentin verran. Yhteensä keskinäisen vakuutustoiminnan osuus nousi siten arviolta noin 44 prosenttiin.

Suomessa ja Italiassa paras maidon tuottajahinta

Osuusmeijereiden yhteinen hankintaosuus maidosta pysyi entisessä 97 prosentissa. Valioryhmän osuus nousi 82 prosenttiin, kun AitoMaidon jälkeen nyt myös Milka joutui lopettamaan oman jalostuksen. Samoin Liperin Osuusmeijeri päätti hakeutua sekin Valion suojiin. Valion kanssa kilpailevien osuusmeijereiden hankintaosuus maidosta oli 15 % ja loput kolme prosenttia yksityisten. 

Viime vuosi oli Satamaidolle, Maitomaalle, Hämeenlinnan Osuusmeijerille, Porlammin Osuusmeijerille ja Maitokolmiolle hieman kannattavampi kuin Valiolle, kun nettotulosprosenttia verrataan liikevaihtoon. Myös Ingmanilla vuosi sujui paremmin.

Parhaan maidon tilityshinnan pystyi maksamaan suonenjokelainen Kymppiryhmään kuuluva Maitomaa. Kun tilityshinnan lisäksi huomioidaan myös osuuspääomalle maksettu korko, niin jäsentensä kannalta parhaaseen tulokseen ylsi jälleen Maito-Aura. Parhainta tilityshintaa valiolaisista maksoivat Härmän Seudun Osuusmeijeri, Kainuun Osuusmeijeri ja Pohjolan Maito. 

Vertailtaessa eri meijereitä on tilityshinnan ohella syytä huomioida myös meijerin jäsenilleen antamat palvelut. Esimerkiksi käy se, onko tilasäiliöstä syntyvä kustannus maidontuottajan vai osuusmeijerin vastuulla.

Erot eurooppalaisten meijereiden maidon tilityshinnoissa ovat edelleen merkittävät. Selvästi parasta tuottajahintaa vuonna 2004 maksettiin edelleen Suomessa ja Italiassa. Suurimman pudotuksen maidon tuottajahinnassa koki Euroopan suurin meijeri Arla Foods, noin 6 - 7 %. Arlan fuusiohanke hollantilaisen Campinan kanssa epäonnistui antaen Valiolle vähän lisäaikaa kansainvälisillä markkinoilla.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

Artikkeli tiivistää Osuustoiminta-lehden tekemän Osuustoiminnan Vuosikirjan 2005 keskeisten analyysien annin. Tiimiin osallistuivat ekonomi Jorma Savolainen, ekonomisti Yrjö Kotisalo, tutkija Olli Kauppi ja PTT:n tutkimusjohtajat Raija Volk ja Panu Kallio sekä tutkija Ari Peltoniemi sekä Pellervo-Seuran pienosuustoiminnan projektipäällikkö Juhani Lehto ja freelancer-toimittajat Hannu Kaskinen ja Antti Mustonen. Tiimin vetäjänä toimi artikkelin kirjoittanut toimituspäällikkö Mauno-Markus Karjalainen.
   Osuustoiminnan Vuosikirjaa on julkaistu säännöllisesti vuodesta 1995 lähtien. Osuustoimintayritysten ja niiden keskeisimpien kilpailijoiden analysointi jatkuu samalla tiimillä myös 20. lokakuuta ilmestyvässä Osuustoiminnan yhteiskuntavastuu 2005 -numerossa.


Lisätiedot ja mahdolliset kuva- ja taulukkomateriaalit:

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi
Osuustoiminta-lehti, PL 77, 00101 Hki
09 - 4767 5588

Liite Osuustoiminnan Vuosikirjan 2005 lehdistötiedotteeseen >>

| Sivun alkuun |