Viidensadan suurimman suomalaisyrityksen joukosta löytyy yhteensä 49 osuustoiminnallista yritystä, kolme enemmän kuin vuosi sitten. Tämä on laskettavissa Talouselämä-lehden näinä päivinä ilmestyvästä Yritysraportista 2006.

Uusien ot-yritysten löytymisen listalta selittävät yrityskaupat. OKO osti viime syksynä Pohjolan ja SOK Suomen Sparin. Restel ilmestyi listalle osana Tradekan yritysjärjestelyjä. Viime keväänä myös Holiday Club Finlandin kylpylätoiminta siirtyi ilahduttamaan S-ryhmän asiakasomistajia. Viimeksi mainittua ei vielä tässä laskettu mukaan.

Viime vuosina osuustoiminnan määrä näyttää pysyneen noin kymmenessä prosentissa. TE 500-listan yritysten kasvuvauhti on kuitenkin hengästyttävän nopeaa. Liikevaihdot ovat kymmenessä vuodessa tuplaantuneet. Tämä näkyy myös ot-yritysten sijoituksissa. Listalla nousseita ot-taloja löytyi vain 14, kun sen sijaan laskeneita oli 30.

Suurimmat nousut listasijoituksissa tekivät Osuuspankkikeskus, Luottokunta, Pirkanmaan Osuuskauppa ja Pohjantähti. OPK harppasi peräti 22 sijaa ylöspäin ja lisäksi Pohjola kymmenen.

Talouselämä on ilahduttavasti alkanut kertoa myös ulkomaalaisomistuksessa olevat yritykset. Niitä on jo 188 eli 38 % kaikista. Kun lähes kaikki ot-yritykset ovat kokonaan kotimaisia, niin osuustoiminnan osuus kotimaisista yrityksistä nousee TE 500-listalla jo 16 prosenttiin. Tradekan kauppatoiminnan uusi omistuspohja on tässä selvin poikkeus.

Osuustoiminnan
perusmääritelmät

Lasken osuustoimintayrityksiksi kaikki osuuskunnat ja osuuskuntien joko kokonaan tai pääasiassa omistamat tytäryritykset ja osakeyhtiöt. Osuustoimintaan kuuluu myös neljä merkittävää pörssiyritystä, joiden enemmistöomistajina toimivat osuuskunnat.

Myös keskinäiset vakuuttajat lasken osuustoiminnan piiriin henki- ja vahinkovakuutuksen osalta. Sen sijaan TEL-yhtiöt eivät lakisääteisenä järjestelmänä täytä kansainvälisen osuustoiminnan määritelmää vapaaehtoisesta jäseneksi liittymisestä. Siksi rajasin mm. Ilmarisen tarkastelun ulkopuolelle.
Nämä määritelmät ovat olleet Osuustoiminta-lehdessä käytössä jo tämän vuosikymmenen. Kun kukaan tiettävästi ei ole pahemmin purnannut vastaan, niin uskaltaisin pitää näitä määritelmiä jo vakiintuneina.

Kaksi vuotta sitten lähdimme Osuustoiminnan Vuosikirjassa ryhmittelemään suomalaisen osuustoiminnan neljään päälohkoon: palvelu-, kuluttaja-, tuottaja- ja pien- eli uusosuustoimintaan. Sanat kuvaavat hyvin kunkin peruslähtökohtia.
Kuluttaja- ja tuottajaosuustoiminnalla vallitsee keskenään myös toimialojen välinen intressiristiriita. Kaupan intressi on yrittää ostaa mahdollisimman halvalla se, mitä tuottajat puolestaan haluaisivat jatkuvasti myydä mahdollisimman hyvään hintaan.

Kansainvälisen kaupan avautuminen ja kasvu ovat heikentäneet tuottajien asemaa tässä kohtalonyhteydessä. Palveluosuustoiminnan eli pankki- ja vakuutussektorin rooli tässä asetelmassa sitä vastoin on neutraali.

S-ryhmä selkeästi
tuloskärjessä

Erityisesti osuuskaupat ovat kunnostautuneet jälleen. Talouselämä-lehden parhaat arvosanat keräsivät Peeässä, Suur-Savo ja voimakkaasti investoiva HOK-Elanto, kaikille kouluarvosana 10 -.

Seuraavat tuloksen tekijätkin ovat osuuskauppoja. Muista vain Osuuspankkikeskus pääsi kymmenen parhaan ot-talon listalle arvosanalla 9,3. Vertailua tosin heikentää se, ettei lehti pysty antamaan vakuutusyrityksille arvosanoja.

Elintarviketeollisuudella
kotimaassa tiukempaa

Keski-Pohjan Juustokunta tipahti nyt listalta kokonaan pois; viime vuonna se löytyi vielä sijalta 488. Tippuminen kuvaa meijeriteollisuuden edelleen tiukentunutta tilannetta kotimaassa.

Suurimpien listalta löytyi nyt enää viisi osuusmeijeriä ja osuusmeijereiden omistama Valio Oy. Niistä neljän liikevaihdot olivat hienoisessa laskussa ja kaikkien nettotulokset lähellä nollaa. Tosin jäsenille maksettu maidon hinta onnistuttiin ainakin vielä säilyttämään eurooppalaisittain kilpailukykyisimmällä tasolla, mikä omistajien käyttämistä mittareista on tärkein.
HK Ruokatalolla ja Atrialla hyvä tulostahti jatkuu, mutta niiden menestys perustuu paljolti onnistuneesti kasvaneisiin ulkomaantoimintoihin. Kotimaassa niilläkin on tiukempaa.

Edelleen selvästi suurimmat vaikeudet ovat yrityssaneerauksessa olevalla Järvi-Suomen Portilla. Sen sijoitus tippui 79 sijaa.

Yksipuolisuus
johtaa harhaan

Suomalaisella osuustoimintaliikkeellä on entistä selvemmin kansallinen tehtävä etenkin sen vahvimmilla toimialoilla elintarviketeollisuudessa, metsänjalostuksessa, kaupassa ja pankki- sekä vakuutusaloilla. Osuustoiminta vakauttaa ja monipuolistaa merkittävästi markkinoiden toimintaa; usein juuri se antaa yritystoiminnassa äänen maan hiljaisille.

Osuustoiminta ankkuroitui lähtökohdiltaan pitkään toisaalta viljelijäväestön ja toisaalta palkansaajien liikkeeksi. Mutta viimeiset kymmenen vuotta ovat laajentaneet, monipuolistaneet ja rikastaneet sen sosiaalista ja kulttuurista pohjaa. Edelleen kuitenkin tuottajaosuustoiminta ja kuluttajaosuustoiminta ovat liikkeen sisällä ilman riitaa nähtävissä.

Myös uuden yritteliäisyyden virittämisessä tähän maahan ei enää saisi unohtaa pienosuustoiminnan käyttämättömiä mahdollisuuksia. Niitä löytyy paljon.
Vakaa sinivalkoinen omistuspohja ja kotimaan ihmisten muistaminen kaiken toiminnan lähtökohtana - eli jäsen- eli asiakasomistajalähtöisyys - tulee varmasti säilymään.

49 suurinta ot-yritystä keräsivät liikevaihtoa jo 34 miljardia euroa. Ne tarjosivat töitä 95 000 ihmiselle. Liikevaihto on Nokian luokkaa, mutta kotimainen työllistävyys moninkertainen. Medianäkyvyys Nokiaan verrattuna on käsittääkseni heikompi erityisesti pääkaupungin tiedotusvälineissä. Osa ot-yrityksistä jää sitä paitsi listan ulkopuolelle.

Osuustoiminta ei ole mikään marginaali-ilmiö nykypäivän Suomessa. Toivoisin, että tämä vähitellen huomattaisiin myös suurissa talouslehdissä ja taloustoimituksissa, jotka tuntuvat yksipuolisesti ihailevan vain pörssimaailmaa ja pääoman huikeaa tuottoa. Osuuskuntien ja keskinäisten vakuutusyritysten omistajien kannalta käytetyt mittarit usein ovat toisarvoisia. Myös laajaa omistuspohjaa ja hajanaisuutta saatetaan mediassa pitää vain heikkoutena.
Suomalaisuuden arvo on yleisestikin vahvistunut ja osuustoiminta edustaa siinä osaavinta kärkeä.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |