Pienestä maahanmuutosta
ongelmia tuottajaosuuskunnille  

Alhainen maahanmuutto, muuttoliike maalta kaupunkiin sekä nopeasti ikääntyvä työvoima haastavat pitkällä tähtäimellä vakavasti metsäteollisuus- ja maataloussektoreita. Ne työllistävät tuhansia ihmisiä suurten kaupunkien ulkopuolella. Kun työvoima vähenee, raaka-aineiden tuotannon ja prosessoinnin ylläpito sekä kasvu vaikeutuvat.

On tilastollinen tosiasia, että ilman maahanmuuttoa Suomen talous tulee kärsimään. Nuorien osuus väestöstämme vähenee ratkaisevasti suhteessa eläkeläisten määrään ja työmarkkinoiden tarpeisiin.

Suomi ei suinkaan ole ensimmäinen vaihtoehto ulkomaalaisille kotimaastaan muuttoa harkitseville. Kieli, ilmasto ja syrjäinen sijaintimme rajoittavat maahanmuuttohalukkuutta. Mitä tahansa poliitikot ja virkamiehet sanovatkin, maahanmuuttopolitiikkamme ja ihmisten asenteet eivät ole todellisuudessa kovin myönteisiä.

Suomeen ani
harva ulkomailta

EU:n uudet jäsenmaat ovat kokeneet ison muuttoliikkeen, kun suuri määrä niiden hyvin ja huonosti koulutettuja kansalaisia on muuttanut Irlantiin, Englantiin ja Saksaan. Nämä maat puolestaan ovat hyötyneet kaivatusta työvoimasta. Pelkästään Englantiin on muuttanut yli miljoona puolalaista. He ahkeroivat rakennusmiehinä, putkimiehinä, kauppiaina ja yrittäjinä.

Jos Suomi olisi vastaanottanut suhteessa saman määrän, täällä asuisi jo 85 000 puolalaista, vaan viimeisimpien virallisten tilastojen mukaan Suomessa asuu vain 910 puolalaista. Ruotsiin on muuttanut 717 000 ulkomaalaista vuosina 1990-2005, Suomeen samana aikana 88 000 henkeä; Ruotsiin siis kahdeksankertainen ja väkilukuun suhteutettuna viisinkertainen määrä.

Jotain pitäisi tehdä, että saisimme lisää maahanmuuttajia Suomeen. Naapurimaissa - myös Ruotsissa - olisi runsaasti ammattitaitoisia ihmisiä, jotka varmasti mielellään muuttaisivat tänne asumaan. Onhan meillä tarjota erinomaisesti toimiva yhteiskunta.

Tarvittavaan maahanmuuttopolitiikkaan tarvitaan poliittisten päättäjien ja liike-elämän tahtoa. Mitä osuustoimintaliike ja sen yritykset tekevät tämän haasteen edessä? Tarvitaan siis muutakin kuin poliittista tahtoa tuottavan työvoiman saamiseksi.

Liikkuvuutta
työn perään

Toinen haaste on muuttoliike Suomen sisällä. Poliitikot alkavat hitaasti ymmärtää, että tarvitsemme paljon enemmän liikkumista työn perässä. Korkea työttömyys ja työn tuottavuus vaativat suurempaa työn liikkuvuutta.

Työ harvemmin muuttaa työttömien luokse. On tärkeää tarjota todellisia porkkanoita työttömille työn löytämiseksi. Tarjolla on oltava erityyppisiä tukia, ja niiden on oltava merkityksellisiä.

Tärkeintä olisi kuitenkin muuttaa nykyistä työttömyysturvajärjestelmää, joka tarjoaa työttömälle houkuttelevan mahdollisuuden kieltäytyä tarjolla olevasta työstä. Yhdysvalloissa noin 5 prosenttia väestöstä muuttaa työn perässä. Heillä ei ole vaihtoehtoa, koska työttömyystukia ei ole tarjolla lainkaan samassa määrin kuin täällä. Euroopassa vastaava osuus on noin 1,5 prosenttia. Luku on aivan liian alhainen, kun ottaa huomioon Euroopan maiden korkeat työttömyysasteet.

Työmarkkinoilla
vanhemmaksi

Vanheneva väestö johtaa työvoiman vähenemiseen. Eläkkeitä ja eläke-etuuksia joudutaan ehkä laskemaan, jos moni jää eläkkeelle liian aikaisin. Ilmeinen ratkaisu tähän on se, että ihmiset pidetään pidempään työmarkkinoilla.

Tuttavani palasi töihin kaksi vuotta sen jälkeen kun oli jäänyt eläkkeelle 65-vuotiaana. Hän pitkästyi ja löysi työn mediatoimistosta, jossa hän toimii mentorina. Toisin sanoen hän jakaa elämänkokemuksiaan ja näin tavallaan opastaa nuoria työntekijöitä.

Hän todella pitää työstä ja saa myös nauttia varsin arvokkaasta yksityissektorin tarjoamasta työterveyshuollosta. Mitä osuustoiminta voisi tarjota tällä alueella? Todella haastava tehtävä olisi auttaa ihmisiä muuttamaan uudelle paikkakunnalle työhön ja varmistaa vanhemmille työntekijöille mielenkiintoisia haasteita, jotka auttavat jatkamaan työelämässä.

Nicholas Anderson

| Sivun alkuun |