Tarjolla Sangen avoimia
ohjelmia - ja tukea
Linux kiinnostaa eniten pienyrittäjiä
 LINUX POIKII JO BISNESTÄ. Osuuskunta Sangen hallituksen puheenjohtaja Otto Kekäläinen on rekrytoinut asiantuntijoita valtakunnalliseen Linux-tukeen. Tyypillisin asiakas on ollut Linuxia käyttävä pienyrittäjä, joka on tarvinnut alle kahden tunnin apua. Kuva: Juha Pitkäranta |
Avointen ohjelmistojen suosio kasvaa. Tähän asti yritykset, yhdistykset ja julkishallinto on tottunut maksamaan lisenssimaksuja ostamistaan it-tuotteista. Niin sanottuun avoimeen lähdekoodiin perustuva vaihtoehto voi olla käyttäjälle täysin ilmainen. Avoimen koodin keulakuva on Linux.
- Tavalliselle käyttäjälle on periaatteessa se ja sama, mikä käyttöjärjestelmä taustalla pyörii. Teknisesti orientoituneille Linux on parempi kuin Windows, sillä se tarjoaa enemmän mahdollisuuksia. Maailman palvelimista suurin osa toimii Linux/Unix-koneiden voimin, vertailee Otto Kekäläinen Sangen osuuskunnasta.
Avoimen lähdekoodin ”omistaminen” ja ”edustaminen” on hieman pulmallista, sillä se on hajautettua. Ei ole välttämättä yhtä tiettyä puhelinnumeroa, johon voi soittaa ja josta pyytää apua ohjelmisto-ongelmaan. Toisaalta pieniä, avoimen koodin palveluja tarjoavia yrityksiä alkaa olla Suomessakin. Sange on yksi esimerkki.
Osuuskunta Sangea pyörittää muutamia kymmeniä tietotekniikasta kiinnostunutta ja innostunutta ihmistä. Yksi sen tunnetuimmista palveluista on Linux-tuki.fi, joka tosin vasta viime vuonna alkoi laajentua. Palvelu tarjoaa Linux-järjestelmän käyttötukea pienyrityksille ja kotitalouksille puhelimen ja etäyhteyden välityksellä. Jäseniä osuuskunnassa on 28 Helsingistä Ouluun. Osoituksena asiantuntemuksesta palvelu pääsi kesällä 2006 kansainvälisen, suomalaisissakin it-lehdissä kehuja keränneen Ubuntu Linuxin yhteistyökumppaniksi.
- Osuustoimintamuotoinen omistajarakenne takaa demokraattisen yritystoiminnan, jota pidämme tärkeänä työyhteisön mielekkyyden ja yrityksen tarkoituksenmukaisen toiminnan takaamiseksi, Kekäläinen perustelee yritysmuotovalintaa.
Vapaata koodia
Avoimen lähdekoodin perusidea on vapaus. Avoin lähdekoodi tarkoittaa, että ohjelma on saatavissa selkokielisenä lähdetekstinä.
- Avoimeen koodiin perustuvia ohjelmia voi luovuttaa eteenpäin täysin veloituksetta, kopioida rajattomasti ja muutella, Kekäläinen hehkuttaa.
Tosin, avointa koodiakin voivat rajata lisenssit. Yleisin on GPL, General Public License. Joissakin tapauksissa koodia ei saakaan muuttaa maksutta, tai vaaditaan, että lähde (alkuperäinen tekijä) mainitaan. GPL:n tapauksessa vaaditaan, että itse lisenssiä ei saa muuttaa ja että lähdekoodi on aina toimitettava mukana.
Avoin ohjelma ei välttämättä tarkoita ilmaista. Tekijä tai uudelleenjakelija voi halutessaan pyytää korvauksen ohjelmistosta. Tai tukipalvelusta, kuten Linux-tuki.fi:n tapauksessa.
- Kun maksetaan ohjelmistoratkaisuista, pitäisi maksaa etenkin palvelusta, konsultoinnista, ylläpidosta ja käytöntuesta. Tietotekniikan kokonaiskustannukset laskevat, kun käyttäjien tai tilaajien ei tarvitse maksaa keinotekoisista tekijänoikeuksista, vaan ainoastaan todellisesta kehitystyöstä ja käyttötuesta, Kekäläinen linjaa.
Avoin osuuskunta
Osuustoiminnassa on samoja piirteitä kuin avoimen lähdekoodin hyödyntämisessä.
- Asiantuntija-osuuskunnassa jokaisella on yhtäläinen äänioikeus. Päätavoitteena ei ole tuottaa voittoa, vaan tarjota toimeentuloa. Osuuskunnalla ei ole yhtä henkilöä, joka omistaisi tuotannonvälineet ja keräisi hyödyt pelkkinä pääomatuloina, Kekäläinen pelkistää.
Sange haluaa toimia sellaisena osuuskuntana, jossa jokainen voi tiettyjen rajojen sisällä järjestellä ja hoitaa hommansa mahdollisimman vapaasti - mikä yleensä myös tarkoittaa mahdollisimman tehokkaasti, jos tekijällä on ammattiylpeyttä.
Vaikka avoin tarkoittaa vapautta, se ei välttämättä tarkoita ilmaista ja sitä, etteikö olisi kilpailua.
Vapaata kilpailua
Avoimia ohjelmistoja on tarjolla runsaasti. Niitä voi kokeilla vapaasti eikä kukaan tule kysymään esimerkiksi 30 päivän päästä, haluatko ostaa tuotteen vai pannaanko stoppi kokeilulle?
Internetissä on tuhansittain palveluntarjoajia ja yksittäisiä ihmisiä, joiden sivuilta voi ladata avoimen lähdekoodin ohjelmia. Osa tarjoajista tekee liiketoimintaa, osa harrastelee tai harjoittaa hyväntekeväisyyttä lahjoittamalla itse tekemiään viritelmiä muiden käyttöön. Parhaat tekijät saavat mainetta, joskus rahaa ja joskus molempia vieläpä rutkasti, kuten Linuxin ytimen kehittäjä, suomalainen Linus Torvalds.
Tekijöille oikeutta
Ohjelmistopatentit ovat olleet tapetilla tänä vuonna EU:ssa. Tietyt tahot ovat sitä mieltä, että ohjelmistojen omistajat tarvitsevat nykyistä vahvemman suojan. Avoimen koodin puolustajat taas pitävät ohjelmistoja ja niiden lähdekoodeja niin arvokkaina sinänsä, ettei niiden käyttämistä saisi rajoittaa. Lähivuodet näyttävät, mihin suuntaan poliittiset päätökset kehittyvät.
Avoimia ohjelmistoja voi paketoida alkuperäisestä poikkeaviin medioihin ja jaella sitä kautta uudestaan. Tekijänoikeusjärjestöjä tällainen toiminta saattaa kauhistuttaa. Jo pitkään mediatalot ja muut tekijänoikeusteollisuustoimijat ovat vääntäneet peistä esimerkiksi radio- ja tv-lähetysten hyödyntämisestä mobiili- ja nettimaailmassa.
Kehittäjänä maailmankylä
Avointa koodia kehitetään kaikkialla. Yhteydenpitovälineenä ovat lähinnä netti, irc, sähköposti ja keskustelufoorumit. Kehittäjät eivät välttämättä koskaan edes tapaa toisiaan. Sangen mukaan ohjelmistokehitys testauksineen on tehokkaampaa kuin suljetuissa ohjelmistoissa, sillä kehitykseen osallistuu rajattomasti vapaaehtoisia ihmisiä ympäri maailmaa. Internet tarjoaa ohjelmistokehittäjille todellisen maailmankylän. Kotikäyttäjän kokeiluja
Juha Pitkäranta |
Pieniä askelia
Suomi on totuttu näkemään maailman tietoyhteiskunnan edelläkävijänä. Avoimen koodin ohjelmistojen käyttöönotossa askeleet kuitenkin ovat olleet pieniä.
Kouluissa ja virastoissa näkee lähinnä vain suljettuja ratkaisuja, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Saksan Bundestag on jo vuosikaudet hyödyntänyt Linuxia. Yhdeksän kymmenestä saksalaisesta viranomaisesta käyttää avoimen koodin ohjelmia. Ranskan ministeriöissä hyödynnetään OpenOfficea. Tanska päätti kesällä 2006 avointen standardien käytön pakollisuudesta kansallisissa ohjelmistoratkaisuissa vuoteen 2008 mennessä. Jotain edistymistä Suomessakin on nähtävissä.
Oikeusministeriö harkitsee vakavissaan siirtymistä OpenOfficeen. Maailmalla ollaan siirtymässä OpenDocument-asiakirjoihin, jotka ovat XML-muotoa noudattavia sähköisiä asiakirjoja. Ilmatieteen laitoksen uusimmat työasemat pyörivät Linux-palvelimilla, eivätkä sisällä omaa käyttöjärjestelmää laisinkaan.
Muutama kansanedustaja, kuten Jyrki J. Kasvi ja Hanna-Leena Hemming, ovat ehdottaneet avoimiin ohjelmistoihin siirtymistä julkishallinnossa.
- Linux-ohjelmissa on kysymys suomalaisesta osaamisesta ja siitä, osaammeko itse arvostaa suomalaisten tekemää tieteellistä tutkimus- ja kehitystyötä, jonka saavuttama asema maailmanlaajuisesti on ainutlaatuinen. Esimerkiksi Open Officen ja Linuxin käytöstä ei peritä lisenssimaksuja, joten pitkällä aikavälillä, alkuräätälöinnin jälkeen, ne mahdollistavat huomattavia kustannussäästöjä, totesivat Kasvi ja Hemming aloitteessaan kesällä 2005.
Mikäli osuuskunta Sangelta kysyttäisiin, avoimet ohjelmistot varmasti yleistyisivät koko maassa. Ehkä vielä jokin päivä. Valistunut veikkaus on, että Sangen tapaiset palveluntarjoajat valtaavat alaa. Ala on vahvasti verkostoitoitunut. Avoimen koodin palveluntarjoajia edustaa COSS, Suomen open source -keskus.
Juha Pitkäranta
Näitä kahta tekstiä laadittaessa on hyödynnetty avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.
| Sivun alkuun |