Pieniä ponnistaa jo keskisuurten sarjaan  

Eri toimialojen pienosuuskunnat paransivat tulostaan edellisvuodesta. Kasvun ansiosta muutamia uusosuuskuntia voidaan luokitella jo keskikokoisiksi. Erityisesti palvelut kasvavat näinä vuosina vauhdilla.

Osuustoiminta-lehti lähtee nyt ensimmäistä kertaa tässä Vuosikirjassa hieman tarkastelemaan myös pienten osuuskuntien liiketoiminnan kehitystä niiden tuoreimpien vuosikertomustietojen perusteella. Kyseessä on vain hyvin suppea otos eri toimialojen osuuskunnista. Se ei kuvaa koko pienosuuskuntien joukkoa, vaan esimerkinomaisesti käsittelee muutamien yritysten toimintavuoden taloutta ja tapahtumia.
Otimme mukaan kaikki ne osuuskunnat, jotka suppean ja satunnaisen pyyntökierroksen perusteella lähettivät meille tilinpäätöksen sisältäneen kertomuksensa vuodelta 2006.
Kertomustietoja kerättäessä ilmeni, että otoksen osuuskunnista melko moni on lähtökuopissaan, eikä mainittavaa liiketoimintaa ole vielä kehittynyt. Pienten yritysten kulttuuriin myös kuuluu tietty varovaisuus omien tilinpäätöstietojen julkistamisessa. Joku osuuskunta oli myös muuttunut osakeyhtiöksi, eikä siitä syystä lähettänyt tietojaan lehdellemme.
Otokseen valikoitui lopulta vain viisi osuuskuntaa. Niitä olivat vesiosuuskunta, koti- ja yrityspalvelu, viittomakielialan valtakunnallinen tulkkipalvelu sekä teollisuuden tuotantotyövoiman vuokraukseen keskittynyt kasvuosuuskunta. Johtuen toimialojen laajasta kirjosta, juttuun valikoituja osuuskuntia ei vertailla keskenään.



Vuoden 2006 aikana valtaosa esimerkkiyrityksistä pystyi tehostamaan toimintaansa, kasvattamaan liikevaihtoaan ja luomaan uusia työpaikkoja. Muutamat uusosuuskunnat voidaan luokitella jo keskisuuriksi. Bisnessuuntautuminen on viime vuosina ollut muutenkin kasvussa 1990-luvun puolivälin työosuuskuntabuumiin verrattuna.

Palvelut
kasvavat rivakasti

Vuonna 1997 perustettu lempääläinen koti- ja yrityspalvelu-osuuskunta Lempesti paransi liikevaihtoaan selvästi edellisvuodesta liki 900 000 euroon. Myös työtuntien määrä lisääntyi. Lempesti (ks. esim. OT 5/06) tarjoaa yksityistalouksille, yrityksille ja kunnille mm. siivous-, hoiva- ja remonttipalveluja. Kokopäiväisesti yritys työllistää jo 22 henkilöä.
Ylivieskan Vesiosuuskunnan liikevaihto kasvoi edellisvuosia suuremmaksi ylittäen miljoonan euron rajan. Kasvu johtui pääasiassa kasvaneen veden myynnin ja vilkkaan rakentamisen aiheuttaman työ- ja tarvikemyynnin johdosta. Veden myynti kasvoi 3,8 % edellisvuodesta. Suurin tekijä oli viime vuoden kuiva ja lämmin kesä, jonka johdosta pihoja kasteltiin keskimääräistä enemmän. Uusia liittymiä tehtiin eniten pariinkymmeneen vuoteen.
Osuuskunnan henkilöstössä alkoi menneenä vuonna nuorennusleikkaus, jonka myötä keski-ikä laski vuoden aikana viidellä vuodella eli varautuminen suurten ikäluokkien eläköitymiseen lähivuosina on päässyt hyvin alkuun. Osuuskunnan vakinaisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa yksitoista. Seuraavien kymmenen vuoden kuluessa Ylivieskan Vesiosuuskunnan henkilökunnasta 40 % on siirtymässä eläkkeelle.
Vesiosuuskuntien buumi on jatkunut, sillä Suomessa rikottiin jo tuhannen perustetun vesiosuuskunnan raja (OT 3/07). Pellervo-Seura julkisti siitä kesäkuun lopulla useisiin lehtiin menneen tiedotteen. Vesiosuuskuntien lisäksi selvää alueellista merkitystä alkaa olla myös monilla energiaosuuskunnilla (ks. esim. OT 2/02 ja 3/99), jotka tekevät esimerkiksi metsien harvennushakkeesta energiaa tai lämpöä.
Pienestä keskisuurten sarjaan ponnistanut Viittomakielialan Osuuskunta Via (ks. OT 2/07) teki vuonna 2006 tasan kolmen miljoonan euron liikevaihdon, jossa kasvua oli edellisvuodesta 30 %. Tästä huolimatta liiketoiminta jäi joiltain osin odotuksista. Kasvuvauhtia hidastivat opiskelutulkkauksen jääminen budjetista ja asioimistulkkauksen välityksen ongelmat Uudenmaan alueella. Via teki isoja investointeja tekniikkaan, henkilöstön kouluttamiseen ja organisaation kehittämiseen sekä viestintään.
Yrityksen johto odottaa vuonna 2007 liikevaihdon kasvavan ja tuloksen paranevan selvästi. Muutoksia toimintaympäristöön tulee lähivuosina edelleen ja ala muuttuu tulkkikeskeisestä osaamisesta yrityskeskeiseen kontrolloituun palveluprosessin hallintaan.
Espoon Electros -osuuskunnan (OT 3/05) päätoimialana on tuotantotyövoiman vuokraus elektroniikka-, metalli-, muovi- ja sähköteollisuudelle. Electros työllistää vuosittain satoja henkilöitä Helsingin, Lohjan, Karkkilan ja Salon seuduilla. Tilivuoden liikevaihto oli yhteensä 8,5 miljoonaa euroa ja lisääntyi edellisvuodesta noin 23 %. Ylijäämää osuuskunnalle jäi 205 000 euroa, mikä on 2,4 % liikevaihdosta.
Monitoimialainen Kangaslammin Työnorpat paransi liikevaihtoaan liki 30 % edellisvuodesta 137 000 euroon. Osuuskunnan toimialoja ovat esimerkiksi lvi-työt, hitsaus, rakennus, metsänhoito, lastenhoito, ompelu ja siivous. Osuuskunnassa on 17 jäsentä.

Noin 2500
pienosuuskuntaa

Pienosuuskuntia toimi Suomessa viime vuoden lopussa jo 2 496. Viime vuoden nettolisäys oli 176 osuuskuntaa (+7,6 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Uusia perustettiin 198, mutta samaan aikaan kaupparekisteristä poistui 22 osuuskuntaa.
Uusia osuuskuntia on viime vuosina perustettu tasaisesti noin 200 vuosittain. Osa niistä ei kuitenkaan lähde kehittymään yrityksinä, vaan jää pöytälaatikkoon.
Osa pienosuuskunnista painottaa jäsentensä tavoitteiden mukaisesti lähinnä sosiaalista toimintaa, tai toimii esimerkiksi harrastuksen hyvänä tukena. Esimerkiksi bändi vuokraa treenikämpän ja laskuttaa keikat osuuskunnan kautta. Myös luontoharrastus on johtanut jo useamman osuuskunnan syntymiseen.

Pienestä
tulikin suurta

Moni työtön kokee oman osuuskunnan hyvinkin tärkeänä ja aktiivisena yhteydenpitäjänä muuttuvaan työelämään, vaikkei osuuskunta suurta liikevaihtoa koskaan edes tavoittelisikaan:
- Minulle ei tartte kenenkään tulla sanomaan, ettei tällä työkeikalla ole juuri mitään merkitystä, tuohtui aikanaan eräs rakennusmies, joka osuuskunnan ansiosta oli saanut ensimmäisen työkeikan, pienen maalausurakan, monivuotisen työttömyysjakson jälkeen. Pensseli tärisi kädessä kun mies selitti osuustoiminnan epäilijälle: - Minulle tällä on, kuule, äärimmäinen merkitys, vaikkei paljon maksetakaan!
Vähintään seitsemän jäsenen osuuskunnassa jäsenet voivat joustavasti saada välillä työttömyyskorvausta ja ottaa välillä työkeikkoja vastaan. Osuuskunta voi tukea myös esimerkiksi jäsentensä koulutusta ja parempien työvälineiden hankintaa. Kaikki nämä ovat työelämävalmiuksien kannalta avainasemassa.
Myös asiakkaille päin osuuskunnat ovat hyviä kumppaneita. Monien muiden tapaan esimerkiksi Lempesti suorittaa veloitushinnasta työntekijän palkan lisäksi lakisääteiset palkan sivukustannukset ja muut velvoitteet sekä 22 prosentin arvonlisäveron. Tällöin asiakas säästyy kaikelta paperisodalta ja ylimääräisiltä kustannuksilta.

Työllisyysarvio
4500 henkilöä

Osuuskuntien lukumäärä on kasvanut vuosina 1994 - 2003 noin 86 %. Potentiaalia ja moninaista palvelujen tarvetta olisi kuitenkin paljon nykyistä ripeämpään kasvuun.
Pienosuuskunnat työllistävät maassamme kokopäiväisesti arviolta lähes 4 500 henkilöä. Keskimäärin osuuskunnissa on noin kaksi työntekijää. Osa-aikaisina keikkatyöntekijöinä määrä on monin verroin sitä suurempi.

Olemme
kiinnostuneita!

Suuret talouslehdet ja sanomalehdet eivät yleensä ole järin kiinnostuneita pienten yritysten toiminnasta, mutta Osuustoiminta-lehti on aktiivisen kiinnostunut kaikenkokoisten ja kaikentyyppisten osuustoimintayritysten toiminnasta.
Yksittäiselle jäsenelle joku paikallisesti toimiva pienosuuskunta saattaa olla paljon tärkeämpi juttu kuin ne keskimäärin kaksi tai kolme muuta suurta perinteistä osuuskuntaa yhdessä, joiden jäsenenä hän on myös. Sitä paitsi kaikki Osuustoiminnan Vuosikirjassa käsitellyt suuret yritykset olivat nekin aikoinaan pieniä.
Päätimme nyt ensimmäisen kerran hieman harjoitella pienten osuuskuntien tilinpäätöstietojen keruuta ja käsittelyä esimerkkejä eri aloilta poimien. Ideana oli pitää uusosuustoiminta omana pienten sarjanaan tässä Uusi osuustoiminta -liitteessä.
Tulos on nyt tässä lukijoiden arvioitavana. Jäämme asiassa korvat hörölle.
Jos koette pienosuuskuntia koskevan analyysimme kiinnostavaksi, niin yritämme vuoden päästä tätä vastaavassa Vuosikirjanumerossa saada selvästi suuremman otoksen juttujemme pohjaksi. Joka tapauksessa pienten osuuskuntienkin kannattaa meille oma toimintakertomus lähettää, vaikka se olisi vain sivun-parin mittainen moniste. Sellainen on aina merkki aktiivisesta osuustoimintayrittäjyydestä, mitä pyrimme tukemaan ja sille parempia toimintaedellytyksiä pitkäjänteisesti raivaamaan. On pieni vaiva liittää lehtemme osoite toimintakertomusten jakeluun mukaan.
Myös avoimuus kuuluu osuustoiminnan keskeisiin arvoihin, ja viestintä sen keskeisiin periaatteisiin yhdessä koulutuksen ja oppimisen kanssa.

Riku-Matti Akkanen
riku-matti.akkanen@pellervo.fi
Juhani Lehto
juhani.lehto@pellervo.fi
Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |