Marcus H. Borgström pitää suomalaisuutta hyvänä markkinavalttina
Vahva osuustoiminta Suomen lähialueilla tukee myös kotimaista osuustoimintayrittäjyyttä. Toisaalta suomalaiset ruokayhtiöt hakevat lisämuskeleita laajentumalla maan rajojen ulkopuolelle.
– Euroopassa on tapahtumassa vahva rakennemuutos. Ne jotka eivät lähde siihen mukaan, nääntyvät ja kasvu pysähtyy, kiteyttää maanviljelysneuvos, sianlihantuottaja Marcus H. Borgström, joka on HKScanin ja Pellervo-Seuran hallitusten puheenjohtaja.
Marcus H. Borgström |
– Isäni Nils, joka oli 1950-luvulla ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n puheenjohtaja, vei perheemme kerran vuodessa lihakarjakongressiin johonkin Pohjoismaahan. Tällä tavoin itselleni syntyi mielenkiinto matkustaa ja oppia kieliä, muistelee Borgström.
Hänen isänsä muistetaan erityisesti siitä, että hän toi Suomeen maamme ensimmäisen lihakarjarodun Aberdeen Anguksen 1951. Borgströmin juuret liike-elämään ja maatalouteen ulottuvat kuitenkin vielä paljon kauemmas. Suvun kantaisä Henrik Borgström syntyi Porvoossa 1799. Marcus luonnehtii häntä eräänlaiseksi mesenaatiksi, joka oli myös helsinkiläinen kauppahuoneen perustaja. Henrik oli myöhemmin mukana perustamassa Forssan puuvillakehräämöä ja Suomen Yhdyspankkia.
Hän harrasti lisäksi ulkomaista kulttuurituontia ja toi Suomeen mm. oopperalaulajatar Jenny Lindin ja kuorojohtaja Fredrik Paciuksen, joka tunnetusti myös jäi tänne.
Henrikin poika Georg osti 1870 Sipoosta Östersundomin kartanon, jota Marcus nyt viljelee. Se on alueella, jota suunnitellaan liitettäväksi Helsingin kaupunkiin.
Marcus H. Borgströmin taustaan oman vivahteensa tuo myös se, että hänen äitinsä Christina on omaa sukua Paulig. Kahvin ohella Paulig on tuonut Borgströmin sukuun läheisen suhteen saksan kieleen.
Lobbaus on
tärkeä perustaito
Kun maatila tuli päätoimisesti Marcuksen viljeltäväksi vuonna 1981, hän lähti mukaan myös osuustoimintapiireihin. Vuonna 1983 LSO valitsi Borgströmin edustajistoonsa ja 1986 hallintoneuvostoon.
– Sillä tiellä olen yhä. Kiinnostukseni osuustoimintaan tuli nimenomaan maatilan tarpeista. Siat ja karja menivät teuraaksi osuusteurastamoon ja sitä ennen tilalla tuotettu maito oli kuljetettu osuusmeijeriin, sanoo Borgström, joka istuu edelleen myös LSO:n hallituksessa.
Borgström muistuttaa, että nimenomaan asiakassuhde osuusliikkeisiin innosti häntä vaikuttamaan ja sitä kautta osuuskuntien hallintoon mukaan. 1990-luvulla Borgström pääsi vaikuttamaan myös kansainvälisesti, kun hän Pellervo-Seuran silloisen johtokunnan varapuheenjohtajana pääsi hoitamaan yhteyksiä EU:n osuustoimintajärjestö Cogecaan. Borgström sanookin, että hänestä tuli tuolloin eräänlainen Pellervo-Seuran ”ulkoministeri”. Kotimaan asiat hoiti Pellervo-Seuran hallituksen puheenjohtaja Tapani Kantola.
– Tietenkin aluksi piti oppia ja hahmottaa, mitä varsinainen lobbaaminen tarkoittaa. Sehän on enimmäkseen taustavaikuttamista käytävillä ja erinäisissä tapaamisissa kokousten ulkopuolella.
Borgström ottaa esimerkiksi kansainvälisestä vaikuttamisesta viime vuonna voimaanastuneen Eurooppa-lainsäädännön, joka mahdollistaa monikansallisten osuuskuntien perustamisen ja selkiytti osuuskuntien roolia unionin alueella. Borgström oli alusta asti mukana vaikuttamassa lain sisältöön. Kaikkiaan Eurooppa-osuuskunta-asetuksen valmistelu vei viisi vuotta.
Hän kertoo tehneensä työtä myös Viron ja Baltian maiden tuottaja- ja osuustoimintajärjestöjen saamiseksi Euroopan Unionin organisaatioiden jäseniksi 2000-luvun alussa, jolloin unioni aloitti itälaajentumisen.
Hänen mukaansa vahva osuustoiminta Suomen lähialueilla ja muualla Euroopassa tukee myös kotimaista osuustoimintayrittäjyyttä. Toisaalta se edistää myös paikallista omistajuutta, mikä Baltiassa ei ole toteutunut yhtä hyvin kuin Pohjoismaissa.
– Baltian maiden mukaantulo hyödytti luonnollisesti Suomea, oli kyse sitten kauppasuhteista tai osuustoiminnan kehittymisestä näissä maissa, Borgström toteaa.
Suomalainen ruokaketju
malliksi kehitysmaille
Marcus H. Borgström luonnehtii suomalaisten osuustoiminta- ja tuottajajärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia hyviksi niin Euroopan ”MTK:ssa” Copassa kuin ”Pellervossa” Cogecassa, johtuen hyvästä yhteishengestä suomalaisjärjestöjen välillä. Hän kertookin tehneensä läheistä yhteistyötä niin MTK:n edellisen puheenjohtajan Esa Härmälän kuin nykyisen puheenjohtajan Michael Hornborgin kanssa. Cogecassa Borgström on ollut puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.
– Me pääsemme kahdessa järjestössä vaikuttamaan Suomen edustajina sekä maatalouden että osuustoiminnan kannalta kiinnostaviin poliittisiin ja taloudellisiin kysymyksiin.
– Suomalaisena on maailmalla hyvä liikkua. Meitä pidetään yhteistyökykyisinä ja vieraanvaraisina. Emme myöskään herätä negatiivisia intohimoja, täsmentää Borgström.
| ”Suomalaisia pidetään yhteistyökykyisinä ja vieraanvaraisina. Emme myöskään herätä maailmalla negatiivisia intohimoja.” |
– Itse olen puhunut voimakkaasti ketjuajattelun puolesta maailman maataloustuottajajärjestön IFAP:n osuustoimintakomitean puheenjohtajan roolissa. Soveltamalla Suomessa omaksuttua yhteistyömallia voidaan tasapainottaa globalisaation negatiivisia puolia, arvioi Borgström.
– WTO-neuvotteluissa kehitysmaiden suuri ongelma on se, että moni näistä maista on pelkästään bulkkitavaran, esimerkiksi sokeriruo’on tuottaja. Raaka-aineen jalostus tapahtuukin sitten jossain muualla.
Osuustoimintakomitean työ keskittyy osuuskuntien kilpailukyvyn lisäämiseen parantamalla niiden asemaa osana elintarvikeketjua sekä patistamaan valtioiden hallituksia huomioimaan paremmin osuuskuntien tarpeet.
Hän toivoo myös, että tuottajat järjestäytyisivät eri puolilla maailmaa tuottajajärjestöiksi ja osuuskuntiin, jotta raaka-aineen jalostamisesta syntyvä lisäarvo pysyisi heidän omissa käsissään.
Nopea bisnesvaisto
on tarpeen
Suomalaiset ruokayhtiöt ovat levittäytyneet yhä laajemmalle ja lisänneet siten toimintakykyään. Borgström viittaa suuriin osuustoimintayrityksiin, kuten HKScan, Atria ja Valio, jotka ovat hakeneet kasvua Suomen rajojen ulkopuolelta.
– Euroopassa on tapahtumassa vahva rakennemuutos. Ne jotka eivät lähde siihen mukaan, nääntyvät ja kasvu pysähtyy. Tällöin markkinat vähitellen kaventuvat ja yritys ei pääse enää eteenpäin.
Marcus H. Borgström tietää, mistä puhuu, koska hän oli tiiviisti mukana vaikuttamassa HK:n Swedish Meatsin ostoon.
– Kun suuria yrityksiä on kaupan, on hyvä toimia ajoissa tai yrityksen voi ostaa joku muu, joka saattaisi muodostua liian vahvaksi kilpailijaksi, pohtii Borgström.
Ruotsi on tullut Borgströmille tutuksi jo nuoruudesta, josta asti hän on käynyt tapaamassa siellä sukulaisiaan ja harjoitellutkin maassa useaan otteeseen opiskeluvuosinaan. Hän tuntee siten hyvin myös ruotsalaisen neuvottelukulttuurin.
– Ruotsissa päätöksenteko on hitaampaa, koska ruotsalaiset haluavat koko organisaation olevan päätöksen takana ennen kuin sopimus vahvistetaan. Suomessa edetään nopeammin ja mahdolliset virheet korjataan heti, kun ne huomataan.
Suomalainen osuustoiminta on Borgströmin mukaan osoittanut muuntumiskykyä.
– Osuustoimintamuodossa on tulevaisuutta. Keskeinen tekijä on jäsenten voima omistajina. Pellervo-Seuran entisen toimitusjohtajan, tohtori Samuli Skurnikin aikanaan Suomeen tuoma corporate-governance eli omistajaohjaus osuuskunnassa on tärkeä asia, jota pitää kehittää.
Riku-Matti Akkanen
riku-matti.akkanen@pellervo.fi
Sarja Vaikuttajana maailmalla jatkuu seuraavissa numeroissa. Edellisissä numeroissa kerrottiin Osuuspankkikeskuksen varatoimitusjohtaja Heikki Vitiestä (OT 3/07), SOK:n yhteysjohtaja Anne Santamäestä (OT 2/07) ja Copa-Cogecan pääsihteerinä keväällä aloittaneesta Pekka Pesosesta (OT 1/07).
| Sivun alkuun |