Yli 6,2 miljoonaa jäsentä

BONUKSET PUREVAT JA LEVIÄVÄT UUSILLE ALOILLE

Tuottajaosuustoiminnan kärkiyritykset lisäävät vauhtia, mutta osa on vaikeuksissa

Suomalainen osuustoiminta kokoaa jo reilusti yli 6,2 miljoonaa jäsentä, työllistää 106 000 ihmistä ja kasvattaa bonusjärjestelmiään ja markkinaosuuksiaan jatkuvasti, kertoo Osuustoiminta-lehden julkaisema Osuustoiminnan Vuosikirja 2007.

Tuottajaosuustoiminnan kansainvälistyneet kärkiyritykset HKScan, Atria ja Valio lisäävät vauhtiaan samalla, kun osa tuottajaosuuskunnista painii vaikeuksissa. Uutena Munakunta ajautui viime vuonna vaaravyöhykkeelle. Myöskään Metsäliiton huolet eivät ole vielä mitenkään ohi.

Suomalaisissa osuuskunnissa omistajia on yhteensä reilut 3,4 miljoonaa ja lisäksi keskinäisissä henki- ja vahinkovakuutusyrityksissä noin 2,8 miljoonaa. Tällä vuosikymmenellä mukaan on tullut jo yli miljoona uutta jäsentä.

Osuustoiminnan eri sektorit hyötyvät tällä hetkellä selvästi toistensa myötätuulesta ja jäsenmäärien nopeasta kasvusta. Tyypillisellä jäsenellä on 2-3 jäsenyyttä esimerkiksi osuuskaupassa, osuuspankissa, Metsäliitossa ja Lähivakuutuksessa tai Tapiolassa.

Bonusjärjestelmät laajentuvat

Jäseniä palkitsevat bonusjärjestelmät ovat leviämässä uusille aloille. Osuuskauppojen jälkeen ne ovat kuluvana vuonna vahvistumassa mm. osuuspankeissa ja paikallisosuuspankeissa. Lisäksi monet keskinäiset henki- ja vahinkovakuutusyhtiöt palkitsevat asiakasomistajiaan samantyyppisesti.

Jäsenetujen viimeaikainen parantuminen heijastuu tällä hetkellä myönteisesti takaisin liiketoiminnan kehitykseen. Jäsenmäärät, liikevaihdot, henkilöstömäärät ja markkinaosuudet nousevat edelleen ja tukevat toisiaan.

S-ryhmän osuuskaupat ovat maksaneet vuosi vuodelta lisää bonuksia. Viime vuonna niiden määrä nousi 20 % 232 miljoonaan euroon. Kasvu on jatkunut myös tammi-kesäkuussa 2007, joskin maltillisemmin.

Parhaita jäsenten palkitsijoita vuonna 2006 olivat Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Keskimaa Osk ja Osuuskauppa PeeÄssä. Niillä kaikilla bonukset, ylijäämän palautukset ja osuuspääoman korko nousivat yhteenlaskettuna keskimäärin yli 250 euroon per jäsen. Vesannon Osuuskaupalla ja Ok Ympyrällä se jäi hieman sen alle. Osuuskaupan tyypillisin bonus oli noin 180 euroa per jäsen.

OP-ryhmän pankit satsaavat tänä vuonna asiakasomistajiensa palkitsemiseen: bonukset kasvoivat jo tammi-kesäkuussa 75 %. Kun bonukset on luvattu tuplata, niin se tarkoittaa keskimäärin noin sataa euroa per jäsen. Bonukset olivat 2006 yhteensä 48 miljoonaa, joten tänä vuonna se voi nousta arviolta noin 100 miljoonaan euroon.

Myös paikallisosuuspankeissa on herätty viime ja tänä vuonna parantuviin osuuspääoman korkoihin ja osin myös bonuksiin. Kaikista osuuspankeista parhaita jäsentensä palkitsijoita olivat Kosken, Tuusniemen ja Joroisten Paikallisosuuspankit. Seuraaviksi tulivat Nurmeksen ja Lounais-Suomen Osuuspankit. 

Kilpailu lisääntyy

Myös monet osuustoiminnan kilpailijat ovat lähteneet jäljittelemään osuuskuntien bonusjärjestelmiä. Hyvin kannattavien osuuskuntien on kuitenkin helppo parantaa etujaan ja säilyttää oma etumatkansa, koska ne palkitsevat bonuksilla suoraan omia omistajiaan.

Esimerkiksi Keskon täytyy palkita omistajat eli sijoittajat erikseen ja lisäksi rahan täytyisi riittää molempiin. Kesko ja K-kauppiaat kuitenkin liittoutuivat tehokkaasti OP-ryhmän kanssa omassa Plussa-kanta-asiakasjärjestelmässään. 

Kilpailu tällä alueella toimii kuluttajien eduksi. Mutta kanta-asiakasjärjestelmiltä voisi toivoa selkeämpää läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta.

Kilpailu lisääntyy myös osuustoimintaliikkeen sisällä. S-pankki aloittaa toimintansa lokakuussa ja se tulee palvelemaan ensisijaisesti osuuskauppojen yli 1,6 miljoonaa asiakasomistajaa. S-pankki tulee löytymään 1 500 osuuskaupan toimipisteestä, joten se on kova haastaja perinteisille pankeille. OP-ryhmä on ollut pankkikonttoreiden kattavuudessa tähän asti ykkönen; sillä on 660 konttoria.

Kilpailu on rynnimässä myös kotieläinjalostukseen, jossa suurten osuustoiminnallisten lihatalojen perustama Finnpig Oy tuo ulkomaisten sikojen perimää Suomeen. Kotieläinjalostuksen osuuskunnat puolustavat suomalaisen maatiaisen ja yorkshiren perimää, mutta ne joutuvat sopeutumaan alkaneeseen kilpailuun. Naudanjalostuksessa suomalaisen kotieläinjalostuksen monopoli säilyy.

Jäsenalennukset sähkö- ja puhelinalalle

Myös sähkö- ja puhelinosuuskunnat tuovat kuluttajamarkkinoille kilpailua. Vuosia kestänyt pattitilanne Kilpailuviraston kanssa osuuskuntien jäsenalennusten käytöstä purkautui viimein viime talvena kilpailijoiden valituksista huolimatta osuuskuntien voitoksi. 

Sähköosuuskunnat voivat nykyisin myöntää sähköstä tai kaukolämmöstä merkittäviä jäsenalennuksia, mutta sähkön siirtomaksuja ei niihin käytetä. Oulun Seudun Sähkö nosti tänä vuonna jäsenalennustaan jo 140 euroon 20.000 kilowattitunnilta. Jo viime vuonna osuuskunnan jäsenmäärä nousi tämän ansiosta 45 % noin 8.000:een.

Kauhavalainen Jylhän Sähköosuuskunta sai viime vuonna jopa Suomen edullisimman energiamyyjän maineen. Sähköosuuskuntia Suomessa toimii - yhtiöittämisinnon laannuttua - kuitenkin vain neljä. Pienimmät löytyvät Haukiputaalta ja Muoniosta.

Myös puhelinosuuskuntien myöntämät jäsenalennukset ovat vuosien taistelun jälkeen sallittuja kiinteän verkon osalta. Kilpailuvirasto kuitenkin sallii jäsenalennukset vain kiinteän verkon liittymän perusmaksusta, eikä esimerkiksi laajakaistaliittymien kuukausimaksuista tai kiinteän verkon puhelumaksuista.

Kovasta kilpailusta huolimatta kaikki kuusi suomalaista markkinoilla operoivaa puhelinosuuskuntaa pärjäsivät viime vuonna hyvin. Suurimmat ovat Pohjanmaan Puhelinosuuskunta PPO ja Kainuun Puhelinosuuskunta KPO. Lisäksi puhelinosuuskuntia toimii paikoin puhelinyhtiöiden omistajina.

Puhelinosuuskunnat valitsivat alan myllerryksen keskellä toimintansa pohjaksi paikallisen toimintamallin, ottivat kumppanikseen kansainvälisen TDC-konsernin ja jäivät Finnet-liiton jäseniksi. Niiden kesken toimii myös Finnet-Partners -yhteistyöryhmä. 

Viljelijöiden määrä vähentyy

Tuottajaosuustoiminnan jäsenmäärät jatkoivat voimakasta laskuaan. Jäsenmäärä tippui rajuimmin kananmunapakkaamoissa: -9 %. Munakunnan ja Österbottens Äggcentrallagin yhteinen jäsenmäärä vuoden vaihteessa oli enää 419 ja se oli laskevalla uralla.

Tuottajaosuuskunnista kuitenkin suurin eli Metsäliitto säilytti edelleen jäsenmääränsä ennallaan: se oli 131.000. Kaupunkilaismetsänomistajien kiinnostus jäsenomistajuuteen on voimistunut. Metsäliitto on Euroopan suurin tuottajaosuuskunta ja maailman 17:nneksi suurin osuustoimintayritys.

Muissa tuottajaosuuskunnissa oli yhteensä 67.000 jäsentä. Viime vuonna se väheni 5–8 % toimialasta riippuen. Lihaosuuskunnissa jäseniä oli yhteensä reilut 22.000 ja osuusmeijereissä noin 13.000. Kotieläinjalostuksen osuuskunnissa jäseniä oli yhteensä 31.000.

Maailmanmarkkinoilta vetoapua

Elintarviketeollisuus on viimeisen vuoden aikana saanut yllättävästi vetoapua maailmanmarkkinoilta, joilla ruuan hinta on noussut nopeasti. EU:n ylijäämävarastot ovat sulaneet vauhdilla, kun mm. kiinalaiset, intialaiset ja venäläiset ovat alkaneet syödä entistä parempaa ja kalliimpaa ruokaa.

Myös meneillään oleva bioenergiabuumi on lisännyt kysyntää ja nostanut hintoja reippaasti myös peltoviljelyn puolella. Lupaavimmat tulevaisuuden mahdollisuudet löytyvät kuitenkin metsäpuolelta, mikä nostaa metsäteollisuuden arvoa bioenergia-alan toimijana.

Myös suomalaiset viljelijät saanevat monen laihan vuoden jälkeen hieman parempaa tiliä markkinoilta. Toisaalta kuitenkin tuotantopanokset - lannoitteet, rehut, koneet ja energia - ovat kallistuneet.

Suomalaisen elintarviketeollisuuden kärkiyritykset kuten Atria, HKScan ja Valio pärjäävät edelleen hyvin. Kotimaassa kaupan hintakilpailu jatkunee, mutta aiempi vaara ylijäämätuotteiden dumppaamiseen Suomen markkinoille näyttää väistyneen.

Tavallisen suomalaisen kuluttajan ruokalasku tulee todennäköisesti seuraavan vuoden sisällä hieman kallistumaan. Uuden hallituksen lupaama elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus viidellä prosenttiyksiköllä 12 prosenttiin toisaalta keventänee ruokalaskua jatkossa. Norjassa ja Ruotsissa ruoan veron aiempi alentaminen näkyi tavallisten kuluttajien kukkarossa noin 80-prosenttisesti. Alennus onnistunee myös suhdannepoliittisesti lähivuosina.

Valio sai kovan kilpailijan

Valio sai viime syksynä todellisen kilpailijan, kun ruotsalaisten ja tanskalaisten maidontuottajien osuuskunta Arla osti suomalaisen perheyhtiö Ingmanin jäätelönvalmistusta lukuun ottamatta.

Arla on sen jälkeen rauhoitellut Valion kanssa kilpailevia Ingman-ryhmän osuusmeijereitä. Vakiintunut yhteistyö maidontuotannossa, jalostuksessa ja markkinoinnissa jatkunee, kunhan toiminta vain säilyy kannattavana ja kilpailukykyisenä.

Ingman-yhteistyöryhmään kuuluvat osuusmeijereistä Hämeenlinna, Kaustinen, Kuusamo, Laaksojen Maitokunta, Liminka, Maitomaa Suonenjoelta, Paavola ja Porlammi.

Viime vuoden parasta maidon tilityshintaa maksoivat Osuuskunta Maitokolmio ja Ilmajoen Osuusmeijeri, lähes 38 senttiä litralta. Mutta tilityshintaerot olivat nyt supistuneet yllättävän pieniksi, vain 1–2 senttiin. Vuonna 2003 suurimmat erot olivat neljä senttiä litralta.

Metsäliitto punnertaa pohjalta

Metsäliitto-konserni kävi monen heikon vuoden jälkeen taloudellisesti pohjalla vuonna 2006. Nettotulos painui miinukselle 259 miljoonaa euroa, 2,8 % liikevaihdosta. Samalla omavaraisuusaste tippui 28 prosenttiin, joka suhdanneherkällä alalla on liian alhainen.

Kovaa saneerausta jatkava Metsäliitto onnistui kuitenkin alkuvuonna 2007 parantamaan tulostaan hieman plussan puolelle. Myös Puutuoteteollisuus, entinen Finnforest, käänsi tuloksensa viimein voitolliseksi.

Metsä-Botnia on säilynyt terveessä kunnossa. Kiistelty iso Uruguayn sellutehdas käynnistynee tulevana syksynä. Argentiinalaiset huomannevat viimein käytännössä, että suomalainen teknologia päihittää puhtaudessaan sen, mihin he aiemmin ovat joutuneet tottumaan.

Tänä vuonna Metsäliitto myi paperitukkurinsa ja pystyy vähentämään velkalastiaan viidenneksellä. Konsernin huolet eivät kuitenkaan ole vielä läheskään ohi. Se on ilmoittanut valmiutensa osallistua paperiteollisuuden kansainvälisiin yritysjärjestelyihin. M-real voi fuusioitua jonkun toisen merkittävän metsäyhtiön kanssa, mutta sitä ennen sen pitää taistella oma kannattavuutensa kuntoon.

Metsäliitto on säilyttänyt asemansa suurimpana suomalaisen puun ostajana 35 prosentin markkinaosuudella yksityismetsistä. Kotimaisen puun hinta on nopeasti noussut jo kipurajoille kannattavuusongelmissa painivan metsäteollisuuden näkökulmasta.

Puuta myyneet metsänomistajat ovat kuitenkin kasvaneisiin myyntituloihinsa tyytyväisiä, vaikka toisaalta myös huolta oman yrityksen selviämisestä tunnetaan. Pellervo-Seura kiirehtii osuuspääoman verotuksen oikaisua, jotta ainakaan lainsäädäntö ei muodostaisi missään esteitä omien pääomien vahvistamiselle. Epäkohta on luvattu korjata uuden hallituksen ohjelmassa.

Kananmuna-ala syvissä vaikeuksissa

Munakunnan tilanne saattaa mennä jatkossa hyvinkin tiukaksi. Sen kannattavuus oli pahasti pakkasella ja omavaraisuus pääsi putoamaan kymmenen prosenttia 46 prosenttiin.

Myös pienellä Österbottens Äggcentrallagilla oli tiukkaa, mutta sen omavaraisuus kuitenkin nousi 83 prosenttiin. Molemmat osuuskunnat tekivät viime vuonna liikevaihdostaan hurjaa 6–7,3 prosentin miinusmerkkistä nettotulosta.

Munantuottajat lakkoilivat ja saivat viime vuonna jopa läpi vaatimukset paremmasta hinnasta ilman, että sitä pystyttiin tienaamaan ylituotannosta pahasti kärsiviltä markkinoilta. Se on mahdoton yhtälö. Mitkään tuotannonrajoitussopimukset eivät alalla ole koskaan pitäneet. Hajaannus uhkaa jatkua ja markkinoille tunkee yhä uusia tehotuottajia ja pakkaajia epärealistisin odotuksin.

Lisäksi nykyiset häkkikanalat kielletään vuonna 2012, vaikka investoinnit uusiin, mutta melko kalliisiin kanaystävällisempiin tuotantomuotoihin ovat nykyisin lähes olemattomat. Vuosina 2010–2012 edessä saattaa siis olla arvaamattomia markkinahäiriöitä ja -sopeutuksia.

Työllisyys parani vauhdilla

Osuustoimintayritysten henkilöstön määrä kasvoi viime vuonna peräti 9.200 ihmistä eli 9,4 %. Perinteinen osuustoiminta työllisti jo yli 101 000 henkeä. Lisäksi pienosuustoiminnan arvio kokoaikaisina työpaikkoina nousi noin 4 500:aan. Yhteensä suomalainen osuustoiminta työllisti vuoden vaihteessa jo 106 000 ihmistä.

Eniten uusia työpaikkoja tarjosivat S-ryhmä ja OP-ryhmä. Ainoa iso saneeraaja oli Metsäliitto, jonka vahvuudesta väheni vuoden loppuun mennessä lähes 5000, siitä suurin osa ulkomailla. Metsäliitto oli kuitenkin osuustoimintayrityksistä suurin investoija myös viime vuonna.

Isot yrityskaupat onnistuivat

Perinteisen osuustoiminnan liikevaihdot jatkoivat noin seitsemän prosentin kasvuaan 32 miljardiin euroon. Vahvimmin kasvoi OP-ryhmä, joka onnistui myös käynnistämään ostetun Pohjolan sulauttamisen. Tulokset tulevat näkymään selvemmin kuluvan ja ensi vuoden aikana.

S-ryhmä kasvoi samoin vahvasti osin yritysostoin: mukaan tulivat Sparin myymälät, Holiday Clubin kylpylät ja kuluvana vuonna myös Esson 44 parasta huoltoasemaa.

Pellervo-Seuran satavuotishistorian johdannossa professori Markku Kuisma kirjoitti, että ”Suomella ei ole Rockefelleriä, mutta onneksi meillä on sentään osuustoiminta…”  Nyt kun Amerikan raharikkaat vetäytyivät Suomesta pois, niin tilalle tuli sentään osuustoiminta. Essot muutettiin ABC-liikennemyymälöiksi, joiden monipuoliseen palveluun myös investoitiin kunnolla. Tosin auton huolto ei enää kuulu toimintaan.  

S-ryhmä vahvistui, Tradeka myynnissä

S-ryhmä vahvisti selvää ykköstilaansa päivittäistavarakaupassa. Markkinaosuudet 2006 olivat S-ryhmälle 39,9 % (+4 %-yks.) ja K-ryhmälle 33,4 % (-0,5 %-yks.). Myös Tradeka nosti markkinaosuuttaan 1,1 prosenttiyksikköä 11,9 %:iin.

Tradekan kauppatoiminta siirtyi nyt pois osuustoiminnan piiristä. Enemmistöomistajana valtaa käyttää ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö Industri Kapital, joka kauppaa firmaa ulkomaille, mutta toistaiseksi ilman mainittavaa menestystä. Osuuskunta omistaa Tradeka Oy:stä enää 16 %, mutta jäsenille tärkeät YkkösBonukset ovat säilyneet.

Tradeka Osuuskunta yllätti viime vuonna kasvattamalla jäsenmääräänsä yli 13 %; se nousi 368.000:een. Tradeka Oy:n toimitusjohtaja Markku Uitto puolestaan yllätti eroamalla 17.8.2007 viitaten yhtiön laajentumisstrategiasta syntyneisiin näkemyseroihin omistajien kanssa. Yritys on pyrkinyt laajentumaan nopeasti Venäjälle.

Hotelleita, ravintoloita ja kylpylöitä pyörittävän Restel Oy:n osuuskunta omistaa kokonaan. Se siis säilyy osuustoiminnan piirissä jatkossakin.

Hankkija-Maatalous Oy:n markkinaosuus maatalouskaupassa nousi prosenttiyksikön 43 %:iin. Runsaalle 31.000 asiakkaalle maksettiin Agribonuksia yhteensä 2,9 miljoonaa euroa. Meneillään on teollinen verkottuminen ja kumppanien hakeminen. Vuosi sitten Kemira GrowHow osti 19 %:n osuuden Hankkija-Maataloudesta. Tämän vuoden alussa jälkimmäinen osti enemmistön Suomen Rehusta.

Uusi osuuskunta joka työpäivä 

Osuuskuntia oli viime vuoden lopussa kaupparekisterissä noin 4.000. Siinä oli lisäystä 151 osuuskuntaa (+4 %), kun poistuma (n. 50 yritystä) otetaan huomioon.

Viime vuonna voimaan tullut uusi osakeyhtiölaki lisäsi selvästi osakeyhtiön suosiota yritysten perustamisessa, muttei kuitenkaan romahduttanut osuuskuntien asemaa. Uusien osuuskuntien perustamistahti näyttää viime vuosina vakiintuneen noin 200:n tasolle. Se merkitsee melkein uuden osuuskunnan syntymistä joka työpäivä.

Perustetuista noin kolmannes on uusia vesiosuuskuntia. Muut hajaantuvat hyvinkin erityyppisiin tehtäviin. 1990-luvun lama antoi vahvan alkusysäyksen työttömien perustamien monialaisten uusosuuskuntien synnylle. Viime vuosina suuntaus on painottunut entistä ammattimaisempaan ja selkeämmin toimialasuuntautuneempaan yhteisyrittäjyyteen.

Pienosuustoiminnalla on hyvin paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia useimmissa maakunnissa. Se  mm. laajentaa ja helpottaa yrittäjyyttä, madaltaa kynnystä yrittäjyyteen, tarjoaa uusia toimintamalleja, turvaa ja kehittää paikallisesti puuttuvia palveluita ja työllistää jäseniään joustavasti ja itseohjautuvasti. 

Osuustoiminnan pikkujättiläinen

Suomesta on tullut kansantalouden kokoon suhteutettuna maailman vahvin osuustoimintamaa. Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA julkaisi viime syksynä ensimmäisen kerran Global 300 -listan, jolle pääsi peräti yhdeksän suurinta suomalaista osuustoimintayritystä.

Osuustoiminnan osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli selvästi suurempi kuin millään toisella maalla. Myös suhteutettaessa osuustoimintayritysten lukumäärä kunkin maan väkimäärään Suomi otti kirkkaasti kultaa.

Tuoreimmat kansainväliset vertailutiedot laahaavat pari vuotta jäljessä, mutta viime vuosien vahvan kehityksen perusteella Suomen ykköstilan voidaan ennakoida vahvistuneen. Suomen vahvuus piilee siinä, että meiltä löytyy poikkeuksellisen vahvoja yrityksiä niin tuottaja-, kuluttaja-, palvelu- kuin pienosuustoiminnassakin.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi
www.osuustoiminta.coop/ot

Osuustoiminnan Vuosikirjan 2007 analyytikkotiimiin osallistuvat ekonomi Jorma Savolainen, ekonomisti Yrjö Kotisalo, PTT:n tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen ja tutkijat Meri Virolainen ja Tapani Yrjölä, projektipäällikkö Juhani Lehto, toimittaja Riku-Matti Akkanen sekä yritysanalyytikko Pasi Saarnivaara. Toimituspäällikkö Mauno-Markus Karjalainen toimii tiimin vetäjänä.

| Sivun alkuun |