Ruotsin osuustoiminnan kehittäjät - Companion Sverige

Erityisesti Ruotsin valtio on satsannut pitkään - Suomea merkittävästi enemmän - pienosuustoiminnan valtakunnalliseen ja maakunnalliseen virittämiseen ja edistämiseen. Ruotsin osuustoiminnan kehittäjät, Companion Sverige, työllistää nykyisin noin 130 ihmistä.

MALLIA RIKKAASTA RUOTSISTA? Companion Stockholmin toimiston vetäjä Jan Forslund esittelemässä organisaation toimintaa, vasemmalla Osuustoiminnan Kehittäjät ry:n puheenjohtaja Pekka Pättiniemi. Kuvat Juhani Lehto UUTTA JA VANHAA. Companionin uudistettu logo, jossa on haettu mallia kansainvälisen osuustoiminnan pitkästä perinteestä.

Ruotsissa perustetaan vuosittain noin 400 uutta osuuskuntaa, kun Suomessa luku on viime vuosina ollut noin 200. Suomen tapaan toimialojen kirjo lisääntyy jatkuvasti ja viimeisten vuosien aikana uusia osuuskuntia on perustettu yli 200:lle eri toimialalle. Niistä suurin osa toimii palvelujen tuottajana yksityisellä sektorilla.
Ruotsalaisten osuustoiminta-aktiivien ei tarvitse lähteä liikkeelle ilman neuvonnallista tukea, sillä maassa on Companion Sverige -niminen verkosto, joka auttaa erityisesti perustamisvaiheessa olevia ja toimintansa kehittämisessä apua tarvitsevia pieniä osuuskuntia.

25 alueyksikköä, 130 työntekijää

Companionin toiminta on maan laajuista ja sillä on 25 itsenäisesti toimivaa alueellista organisaatiota sekä pieni keskusjärjestö. Työntekijöitä verkostossa on kaikkiaan noin 130. Sen historia ulottuu parinkymmenen vuoden taakse, jolloin Göteborgissa perustettiin ensimmäinen kehittämis- ja alueyksikkö.
Verkostoa yhdistävä keskusyksikkö, Companion Sverige, on perustettu vasta parisen vuotta sitten.
Koko verkoston liikevaihto on noin 100 miljoonaa kruunua ja sillä on 900 jäsenorganisaatiota. Esimerkiksi vuonna 2006 verkosto antoi suoraa neuvontaa 5 000 henkilölle, jonka lisäksi se jakoi yleisinfoa noin 22 000:lle.
Keskustoimistossa johtajana työskentelevän Curt-Olof Mannin mukaan yhteisyrittäjyys on Ruotsissa suosittua, joten osuustoiminnalle on siellä luonteva tilaus. Aktiivisia ovat erityisesti korkeasti koulutetut nuoret naiset, joiden asema uusissa osuuskunnissa on vahva sekä työntekijäpuolella että hallinnossa. Osuustoimintamallin eteen tarvitaan kuitenkin edelleen työtä. Esimerkiksi yritystukia jaettaessa osuuskunnat ovat heikommassa asemassa muihin yritysmuotoihin verrattuna. Eikä osuustoiminta ole Ruotsissa lainkaan esillä opetuksessa, ei yliopistoissa eikä muissakaan oppilaitoksissa.

Osuuskuntamalli paremmin esiin

Companionin Sverigen perustehtäviä on viisi. Se tuo esiin tietoa osuuskunnista ja osuustoiminnasta, ajaa osuuskuntien etuja, auttaa kehittämishankkeissa, antaa neuvontaa uusille osuuskunnille sekä tukee paikallista ja alueellista kehittämistoimintaa. Keskeisenä tavoitteena on saada osuuskuntamalli samalle viivalle muiden yritysmuotojen kanssa.
Verkosto ei edusta kaikkia ruotsalaisia osuuskuntia, vaan lähinnä pienempiä ja lähtökohdiltaan heikommassa asemassa olevia. Suuremmat osuuskunnat, kuten kuluttajaosuuskunnat sekä Ruotsissa suosiota saaneet asunto-osuuskunnat ovat vahvoja ja pystyvät ajamaan itsenäisesti omaa etuaan.
Keskusyksikön eli Companion Sverigen toimintaan kuuluu vuosittainen jäsenten kokous, hallitustyöskentelyä, kahden työntekijän toimisto, työryhmiä, edustuksia valtion komiteoissa, lobbausta, projekteja sekä intranet- ja internet-sivustojen ylläpitoa. Lisäksi koko verkosto on juuri uudistanut visuaalisen ilmeensä, joka näkyy mm. uudessa yhteisessä logossa.

Osuustoimintakonkarin johdolla

Companion Stockholm on Tukholman alueorganisaatio, joka on esimerkiksi viime vuoden aikana neuvonut suurta osaa Tukholman alueelle perustetuista sadasta uudesta osuuskunnasta. Sen vuosibudjetti on noin kahdeksan miljoonaa kruunua. Toimiston vetäjänä toimii kokenut osuustoiminta-aktiivi Jan Forslund, joka on ollut tehtävässään 18 vuotta ja sitä ennen muutaman vuoden muissa osuustoiminnan kehittämistehtävissä.
Tukholman organisaatioon kuuluu jäsenenä sata osuuskuntaa, jotka maksavat symbolista sadan kruunun vuosimaksua. Varsinainen tuki toiminnalle tulee valtiolta sekä paikallisilta julkisorganisaatioilta.
Ruotsin valtio antaa tukea vastaavan määrän minkä yhteisö pystyy itse hankkimaan paikallisilta toimijoilta, kuitenkin enintään 3,2 miljoonaa Ruotsin kruunua, jolloin toiset 3,2 miljoonaa on hankittava paikallisesti. Lisäksi on muita tukijoita. Jonkin verran tuloja saadaan myös palveluiden sekä materiaalien myynnillä. Tukholman toimisto tekee yhteistyötä moneen suuntaan mm. muiden pääkaupunkiseudulla yritystoimintaa edistävien ja neuvontaa antavien tahojen kanssa.

Juhani Lehto
juhani.lehto@pellervo.fi

| Sivun alkuun |