Tarvitaanko uutta osuuskuntalakia?  

Pellervo-Seuran hallitus on päättänyt aloitteen tekemisestä oikeusministeriölle uuden osuuskuntalain säätämiseksi. Yhdessä eri osuustoimintatahojen kanssa olemme valmistelleet asiaa jo pitkään.
Oikeusministeriön lainsäädäntöosaston edustaja ilmoitti, että ministeriöllä ei lainsäädäntöruuhkan vuoksi ole mahdollisuutta ryhtyä uudistamaan osuuskuntalakia. Hän totesi kuitenkin, että mikäli heille toimitetaan ehdotus uudeksi osuuskuntalaiksi hallituksen esityksen muotoon kirjoitettuna, niin uuden lain säätämiseen voidaan ryhtyä.
Sen jälkeen Pellervon hallitus päätti, että esitettyyn toimeen ryhdytään, jotta uusi laki saadaan mahdollisimman pian. Luonnos uuden lain yleisperusteluiksi, yksityiskohtaisiksi perusteluiksi ja lakitekstiksi hallituksen esityksen muotoon kirjoitettuna on nyt valmis ja se on mm. oikeusministeriön tutkailtavana.
Uutta lakia siis valmistellaan. Asiallisesti ottaen kysymyksessä on voimassa olevan lain muuttaminen. Muutoksen sysäsi liikkeelle syyskuussa 2006 voimaan tullut uusi osakeyhtiölaki. Osuuskuntalain sisältö yhtäläistetään myös kirjoitustyyliltään osakeyhtiölain kanssa, mutta vain siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista ja osuuskunnan erityispiirteet säilyttävää. Lakiin on ehdotettu myös useita nykyisestä laista poikkeavia säännöksiä, mutta mitään mullistavia muutoksia ei ole tarkoitus tehdä.

utta tarvitaanko uutta osuuskuntalakia? Eräs muutoin hyvinkin arvostamani tutkija totesi minulle kerran, että eikös se osuuskunta ole auringonlaskun yritysmuoto.
Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Osuuskuntalain mukaan osuuskunnan tarkoituksena on harjoittaa sen jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan palveluita.
Osakeyhtiön keskeisin elementti on, että osakas sijoittaa yhtiöön pääomaa ja yhtiön tehtävänä on tuottaa sille mahdollisimman korkea tuotto. Osakkeenomistajan ei välttämättä tarvitse osallistua yhtiön toimintaan millään tavalla. Osuuskunnan keskeisin elementti on puolestaan se, että jäsen osallistuu sen toimintaan käyttämällä hyväkseen sen tarjoamia palveluita. Osuuskunnan tehtävänä on tuottaa jäsenelle taloudellista hyötyä hänelle maksettavina hyvinä hintoina tai edullisina ja laadukkaina palveluina.
Sekä osakeyhtiön että osuuskunnan toiminta on yhteistoimintaa. Osakeyhtiössä se on pääomaerien yhteistoimintaa ja osuuskunnassa jäsenten yhteistoimintaa. Tässä on pääomayhteisön ja jäsenyhteisön merkittävin ero.
Onko osuuskunta sitten auringonlaskun yritysmuoto? - Ei ainakaan siltä vaikuta, kun seuraa uutisia osuustoimintayritysten menestyksestä ja niiden harjoittaman toiminnan osuudesta Isänmaamme taloudessa. Onko se kaikki vain taitavien yritysjohtajien ansiota, vai onko yritysmuodolla ehkä suurikin merkitys? Käytännössä näillä molemmilla on oma, merkittävä osuutensa. Ihmettelen, miten taitavat yritysjohtajat ja heidän innostaminaan koko henkilöstö ovat hyödyntäneet sitä jotakin inhimillistä yhteistoiminnan tarvetta ja kaikkea muuta sitä, mikä sisältyy kehittyvään osuustoimintaan.
Alkukesällä seminaarissa eräs arvostamani, osuustoimintapiireihin kuuluvan suuren yrityksen johtaja oli tosin sitä mieltä, ettei osuuskuntamuoto tuo yritykselle mitään lisäarvoa. Uskalsin olla asiasta eri mieltä. Kyllä esimerkiksi osuuspankkien ja osuuskauppojen viimeaikaiseen menestykseen on syynä muutkin kuin ne kyvyt ja taidot, joilla yritykset yleensä pärjäävät. Sittenkin Suomessa on osattu hyödyntää kaikkia niitä erityispiirteitä, jotka sisältyvät osuustoimintaan.

elsingin Sanomien pääkirjoituksessa (28.7.08) kirjoiteltiin mm. kauppapaikoista, kaavoituksesta ja kilpailusta. Se, kuuluuko kunnallisessa, demokraattisessa päätöksenteossa ryhtyä kilpailuviranomaiseksi vai onko kilpailua koskevien säännösten luominen lainsäätäjän asia, jääköön tässä käsittelemättä. Tuskinpa kuitenkaan osuustoimintayritykset ovat meidän talouttamme raatava kilpailurutto. Osuuskuntien olemassa olo taitaa päinvastoin olla monilla eri aloilla yksi hyvin merkittävä syy siihen, että meillä on tervettä kilpailua.
On aina muistettava, että elleivät pienet ja heikossa asemassa olevat ihmiset olisi aikoinaan ryhtyneet taloudelliseen yhteistoimintaan ja perustaneet osuuskuntia, niin niillä aloilla, joilla tänä päivänä osuustoiminnalla on merkittävä asema, toiminta olisi paljon nykyistä keskittyneempää ja ainakin maan sisäistä kilpailua olisi vähän. Uusien osuuskuntien perustaminen ja vanhojen vahvistaminen on tänä päivänäkin terve tapa reagoida markkinoiden moniin puutteisiin.
Tämän EU:n pohjoisimman maan menestymiselle tulevaisuudessakin on ratkaisevan tärkeätä, että meillä toimii sekä osakeyhtiö- että osuuskuntamuotoisia suuria ja pieniä yrityksiä sekä perheyrityksiä. Terveen talouden ekologiaan täytyy kuulua se, että meiltä löytyy aitoja vaihtoehtoja tasapuolisesti myös yritysmuodon suhteen.
Toivomme, että lainsäätäjä yhdessä meidän kanssamme luo uuden, toivottavasti entistäkin ehomman osuuskuntalain!

Kari Lehto
kari.lehto@pellervo.fi.

| Sivun alkuun |