Pauliina Haijanen luottaa verkostoihin

Kunnallisneuvos, asianajaja Pauliina Haijanen tietää yli 30 vuoden kokemuksella, mitä hyötyjä osuustoiminta tuo suomalaiseen yhteiskuntaan. Poliittisena vaikuttajana hän on päässyt osallistumaan myös Euroopan päätöksentekoon EU:n Alueiden komitean kautta.

EU-VAIKUTTAJA. Pauliina Haijanen on ollut EU:n Alueiden komitean jäsen siitä lähtien, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Haijasen mukaan komitea on kuntien ja alueiden vaikuttamisväylä EU:n päätöksenteossa.

Osuustoimintaan Haijanen tutustui ensi kerran läheltä valmistuttuaan oikeustieteen kandidaatiksi 1973.
– Kotipaikkakuntani on perinteisesti vahvaa osuustoiminnallista aluetta. Ensimmäinen työpaikkani oli Laitilan Osuuspankin lakimiehen tehtävä, kertoo Varsinais-Suomen Laitilasta kotoisin oleva Haijanen.
Haijanen on Lähivakuutus-ryhmän Keskusliiton hallintoneuvoston puheenjohtaja ja Vakka-Suomen Lähivakuutusyhdistyksen hallituksen jäsen sekä Vakka-Suomen Osuuspankin edustajiston jäsen. Hän kuvailee osuustoiminnan vahvuuksiksi pankki- ja vakuutusalalla demokraattisuutta ja asiakaslähtöisyyttä.

Keskusliitosta osuuskunta

Lähivakuuttamisesta tuli myös kirjaimellisesti osuustoimintaa, kun Lähivakuutus-ryhmän Keskusliitto muuttui osuuskunnaksi heinäkuun alussa. Haijasen mukaan uudistukseen päädyttiin siksi että yhdistysmuodon muutos osuuskunnaksi vastaa paremmin tämän päivän taloudellisen toiminnan vaatimuksia.
– Muutokseen ei sisälly sen enempää dramatiikkaa, mistä kertoo sekin, että se on hallintoelimissä hyväksytty yksimielisesti.

Uusia kumppaneita löytyi

OP-Pohjola -kaupan myötä Osuuspankki-yhteistyö Lähivakuutuksen ja OP:n välillä kariutui. Haijanen kertoo uusia yhteistyökumppaneita löytyneen sen jälkeen.
– Ehkä merkittävin Lähivakuutuksen kannalta on Henkivakuutusyhtiö Duon perustaminen yhdessä Paikallissäästöpankkien kanssa. Hyvä yhteistyö Eläke-Fennian kanssa jatkuu edelleen, Haijanen kertoo.
Vuoden alussa Lähivakuutus käynnisti lisäksi yhteistyön Tradekan kanssa, mikä mahdollistaa ykkösbonus-hyödyt vakuutuksenottajille. Lähivakuutuksella on yhteistyösopimukset myös nopeasti jäsenmääräänsä kasvattaneen Yleisen työttömyyskassan YTK:n sekä MTK:n kanssa.
Lähivakuutus on tunnettu perinteisesti etenkin maatilojen vakuuttajana, mutta nykyisin sillä on myös jo 25 000 yritysasiakasta.

Pauliina Haijanen * Syntyi 1948. Valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1973, varatuomariksi 1976 ja asianajajaksi 1985. Osuuspankin esimiestutkinto 1979. * Laitilan OP:n lakimies 1973-85, Laitilan kunnanasiamies 1975-79. Asianajotoimisto Pauliina Haijanen 1985 eteenpäin. * Laitilan kaupunginvaltuuston jäsen 1977-, kaupunginvaltuuston pj. 1989-92 ja 2007- ja kaupunginhallituksen jäsen 1997-00. Varsinais-Suomen Liitto: hallituksen jäsen 1997-. EU:n Alueiden komitean jäsen 1995-. * Varsinais-Suomen Kokoomuksen piirivaltuuston, puolueen maa- ja metsätalouspoliittisen toimikunnan 1990-93 ja puoluevaltuuston jäsen 2000-04. * Vakka-Suomen Lähivakuutusyhdistys, hallituksen jäsen 1992-. Lähivakuutus Keskinäinen yhtiö, hallintoneuvoston pj. 2001-. Lähivakuutusryhmän keskusliitto, valtuuskunnan jäsen 1996-, valtuuskunnan pj. 2001-, hallintoneuvoston pj. 2006-. Pellervo-Seura, valtuuskunta 2002-. Vakka-Suomen OP, edustajiston jäsen 2003-. * Suomen Leijonan Ritarikunnan ritarimerkki 1997. Harrastuksia mm. kuntoliikunta, kirjallisuus ja teatteri.

– Me pystymme tarjoamaan kaikkia vakuutuspalveluja myös yrityksille. On huomioitava myös, että monet tämän päivän maatilayrityksistä ovat selkeästi yritystoimintaa siihen kuuluvine riskeineen.

Suomen valttina joustava yritysrakenne

Pauliina Haijanen on ollut EU:n Alueiden komitean jäsen vuodesta 1995 eli siitä lähtien, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Alueiden komitea on Haijasen mukaan lähinnä kuntien ja alueiden vaikuttamiskanava EU:n päätöksenteossa.
Laitilalaisvaikuttaja arvioi maamme painoarvon selvästi suuremmaksi maailmalla kuin se väestön lukumäärään suhteutettuna olisi.
– Vaikuttaminen on verkostovaikuttamista eli henkilöiden kautta tapahtuvaa, koska meillä ei ole suuren jäsenmaan asemaa. Valttikortteina Suomella on kunnallinen demokratia, palvelutuotanto, vähäinen korruptio, hyvä koulutustaso ja osaaminen.
Haijanen sanoo, että rakenteeltaan ja hallinnoltaan Suomen kaltaiset maat pystyvät parhaiten hyödyntämään mm. julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia. Suomalainen yritysrakenne on pienyritysvaltainen ja siksi joustava.
– Osuustoiminta on malliesimerkki läheisyysperiaatteen ja demokratian toteutumisesta yritystoiminnassa. Kyseinen yritysmuoto sopii suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta se on tunnustettu toimivaksi ja hyväksi malliksi myös muualla.
– Osuuskunta ei tarkoita enää hitaasti kääntyvää laivaa, vaan suuntaa voidaan tarkistaa tarvittaessa nopeastikin. Pienosuuskunnilla on oma tärkeä ja merkitykseltään kasvava paikkansa yhteiskunnassa. Ne antavat mahdollisuuksia toimia ruohonjuuritasolla ihmisten oman osaamisen ja innostuksen varassa, Haijanen toteaa.
Kuntapäättäjien ja poliitikkojen osallistumista osuuskuntien päätöksentekoon hän pitää pääosin hyödyllisenä ja myönteisenä asiana.
– Politiikkahan on yhteisten asioiden hoitoa ja osuuskuntien hallintoon osallistuminen hyvin keskeinen osa yhteiskuntaa. On selvää, että hallinnossa tulee pitää erillään oma etu ja yhteisön etu, tässä on viime aikoina ollut joitakin ongelmia. Hölmöintä olisi jättää käyttämättä se valtava osaamisen ja kokemuksen potentiaali, mikä päättäjillä kuitenkin on.
Haijanen itse on aktiivinen toimija Varsinais-Suomen kokoomuksessa, Laitilan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja Varsinais-Suomen liiton hallituksen jäsen.

Riku-Matti Akkanen
riku-matti.akkanen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |