 |
Suomella ja valtiolla menee tosi hyvin. Miltei ainoa valtiovarainministeriön budjettiesityksen tuoreeltaan nostattama kiista koski veronalennusten kohdentamista.
Normaalin rutinan ohella voivotuksissa on asian tynkääkin. Pääomaveron ja ansiotuloveron kaulaa kurotaan tässä maassa umpeen hämmentävän hitaasti. Hyvin ansaitsevat siis yhtiöittävät toimintaansa kiihtyvällä vauhdilla.
Ensi vuoden budjetin rakenteessa ainoa yllätys on, ettei valtiovarainministeriön (VM) pääluokka vielä noussut kakkoseksi. Opetusministeriö säilytti täpärästi perinteisen paikkansa, kun uuden huippuyliopiston eli Aalto-korkeakoulun säätiön pääomaa aletaan ensi vuonna kerätä.
Sosiaali- ja terveysministeriön asemaa kärjessä ei näillä näkymin horjuta mikään.
Työvoimaväki uudelleenkoulutukseen
Jonkinlainen yllätys on myös vuosi sitten kovalla metelillä perustetun työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kehno menestys rahanjaossa. Puolustusministeriö on jo vetänyt siihen selvän kaulan ja uhkaa kohta maa- ja metsätalousministeriön asemaa kolmen suuren jälkeen.
TEM:n saldoa pudottaa työllisyysrahojen leikkaaminen kymmenillä miljoonilla. Laman pohjalla alettiin rakentaa työvoimaviranomaisten tosi tiheäsilmästä verkkoa. Siitä pitäen se on kasvattanut itseään, kuten kunnon byrokratia tekee.
Voi mikä parku syntyi budjettiluonnoksen julkistamisen jälkeen. Vaikka työttömyys on pudonnut murto-osaan, työvoimatoimistoilla on kuulemma kädet täynnä muita tehtäviä - ja lisää halutaan.
Lähes puolet valtion väestä poistuu rivistä vuoteen 2015 mennessä. Pienenevistä ikäluokista kilpailevat muutkin työnantajat. Rohkeasti vain uudelleenkoulutukseen.
Tiehankkeet ”unohtuivat”
Valtiovarainministeriön esitys on vasta luonnos, vaikka se ei ministerineuvotteluissa ja budjettiriihessä koskaan paljon muutukaan.
Määrärahojen lisäksi ministeriössä on sorvattu myös pääluokkien ja momenttien perustelutekstit. Kun eduskunta tekstit aikanaan hyväksyy, muut ministeriöt joutuvat noudattamaan VM:n toimintaohjeita, vaikka kantavatkin itse vastuun.
Aika mekkala nousi, kun VM poisti tekstipuolella koko joukon keväällä päätettyjä väylähankkeita. Selityksen mukaan hankkeet oli unohdettu ”vahingossa”. Ikään kuin valtion budjettia noin vain yhdellä lukemisella tehtäisiin.
Saa nähdä, muistetaanko kaikki valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa eduskunnassa keväällä luvatut tiehankkeet palauttaa budjettiin.
Osuuspääomien koron päällä istuu joku
Budjettitekstejä on paimennettava loppuun asti. Yksi kummallisimpia pelleilyjä on osuuspääoman korkojen verovähennyksen viipyminen.
Kaikki nykyisen hallituksen poliittiset voimat ovat juhlallisesti luvanneet ainakin nostaa verottoman koron ylärajaa (ks. esim. OT 6-7/06). Asia on kirjattu Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaankin.
Mutta eipä sitä vain tästäkään VM:n budjettiluonnoksesta löydy. Vaalikausikin alkaa kääntyä lopuilleen. Kyse on järisyttävästä ehkä noin miljoonan euron summasta. Valtion budjetissa se mahtuu marginaaliin.
Epäkohdan korjaus kuitenkin vaatii lain muutoksen. Joku sen pykälän päällä VM:ssä istuu. Odottaa kai asian unohtuvan.
Neuvostokonsteja puupulaan
Sen sijaan hallituksen päätös keventää puun myyntitulojen verotusta oli reipasta toimintaa. Ensi kommentit kertoivat puun lähteneen heti liikkeelle.
Metsänomistajat kyllä murisevat, ettei kyse ole yleisestä puupulasta. Tukki ei markkinoille kelpaa, koska sahatavara ei kulje. Syyt vaihtelevat Yhdysvaltain pysähtymisestä Venäjän ylitarjontaan.
Suomen metsäyhtiöt ovat varoittaneet kapasiteetin alasajon jatkuvan.
Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen (sd.) ja liiton pitkäaikainen kakkosmies Sauli Kovanen (vas.) ovat esittäneet tasaisen puuvirran turvaamiseksi pakkohakkuita Suomen metsiin. Ay-pamput hakevat siis Neuvostoliiton suunnitelmataloudesta lääkettä Venäjän puutulleihin...
Pakkohakkuista on kokemusta vuoden 1944 tietämiltä. Silloin otettiin pakolla lähinnä polttopuuta. Kansalle jäi karvas muisto vuosikymmeniksi. Tosin siihen aikaan oli säännösteltyä kaikki muukin kahvia, asuntoja ja paperityöläisten palkkoja myöten.
Elokuussa eläkkeelle jäänyt monien sellutehtaiden rakentaja, Metsä-Botnian toimitusjohtaja Erkki Varis totesi lähtiäishaastattelussaan karusti, että Suomen koivu ei riitä, jos Venäjän puutullit pannaan toimeen. Siinä ei mikään veropäätös auta.
Variksen mukaan Venäjä ampuu puutullipäätöksellä itseään jalkaan. Itse sillä ei ole koivulle käyttöä, mutta eipä se pysty koivuvaltaisista metsistään muutakaan puuta korjaamaan.
Sakkouudistus loppukevään isoin asia
Lomalta palaavalla eduskunnalla on viimeinkin edessään suuria asioita. Lähtiäisiksi juhannuksen alla olikin aika pieniä.
Lainsäätäjien rajuin kiista käytiin siitä, pitääkö poliisin määräämät, maksamatta jätetyt sakot lusia ilman muuta vankilassa. Vastedes vankilaan pannaan vain tuomioistuimen päätöksellä. Tämä kuulemma horjuttaa yhteiskuntajärjestystä, kun pikavoitot eivät enää pelota epäsosiaalisia aineksia.
Poliisin ja tuomarin roolit ovat Suomessa olleet iloisesti sekaisin jo keisarin ajoista lähtien. Myös sotavuodet loivat pitkään jatkuneita käytäntöjä.
EU-jäsenyyden myötä asiat täälläkin saatetaan vähän kerrallaan normaaliaikojen tolalle. Siihen on pakko nöyrtyä. Lottoarvonta on sentään toki vielä poliisin vastuulla.
Pekka Alarotu
| Sivun alkuun |