Joustavuus selättää talouskriisin

Osuustoiminnalliset yritykset ovat selättäneet maailman eri kolkkia koettelevaa talouskriisiä joustavuudellaan, raportoi kansainvälinen työjärjestö ILO.
Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA aikoo hyödyntää menestystarinoita edunvalvonnassaan.

ILO teki selvityksen ICA:n toimeksiannosta. Professori Johnston Birchallin ja tutkija Lou Hammond Ketilsonin työ julkistettiin Genevessä 3. – 20.6.09 pidetyn kansainvälisen työn konferenssin yhteydessä.
ILO tuo vakuuttavasti esiin, etteivät osuuskunnat kriisin keskellä ole ainoastaan pärjänneet sinnittelemällä, vaan osa on kokenut taloudellisen nousukauden. Raportti selvittää myös osuuskuntien kestävyyden taustat ja syy-yhteydet kriisien sietokykyyn. Lisäksi ILO antaa suosituksia siitä, millä keinoin työjärjestö voi vahvistaa osuuskuntien aktiviteetteja.
ICA:lle laajentunut näkyvyys on tuonut uusia haasteita. Lukuisat hajallaan olevat raportit osuustoiminnan menestyksestä kriisiaikana on koottu nyt yhdeksi asiakirjaksi.
”Mitä enemmän näkyvyyttä saamme, sitä enemmän kimppuumme käydään. Tästä on jo näyttöä. Meiltä vaatii valppautta vastata perättömiin väitteisiin. Tämä puolestaan vaatii perehtymistä aiheesta saatavaan tutkimustietoon”, Ketilson painotti.
Kanadassa, kuten muuallakin, valtalehdetkin ovat huomioineet osuuskuntien myönteiset trendit, samoin sen että vaikka monet pörssinoteeratut yhtiöt ovat joutuneet pahaan jamaan, lukuisat ot-yritykset raportoivat parhaista tuloksistaan vuosikausiin.

Kestävän pankkitoiminnan väylä

Pankkimaailmassa osuuspankkisektorin suorituskykyä ei voida aliarvioida, koska se on niin merkittävä tekijä. Ot-luotottajien yhteistyöelimellä (The World Council of Credit Unions WOCCU) on 177 miljoonaa henkilöjäsentä 96 maassa. The International Raiffeisen Union IRU puolestaan arvioi jäsenosuuskuntiensa määrän olevan 900 000, joiden henkilöjäsenmäärä on n. 500 miljoonaa yli 100 maassa.
Euroopassa paikallisten osuuspankkien markkinaosuus on 20 %. Maailman suurin maatalouden rahoittaja, hollantilainen osuustoiminnallinen Rabobank, on reitattu maailman kolmanneksi turvallisimmaksi pankiksi. Sen jäsenistä yhä puolet on hollantilaisia.
ICA-Digestin haastattelema Lou Ketilson toteaa ot-pankkitoiminnan kriisinsietokyvyn ja vakauden johtuvan paljolti paikallisluonteisesta pankkitoiminnasta sekä rahaliikenteen aktiviteettien varovaisuudesta. Siellä missä pankkien omistuspohja ja pääoman muodostus on säilyttänyt yhteytensä paikallisuuteen, pankkitoiminta näyttää kehittyneen joustavimmaksi. Tämä lienee Ketilsonin mukaan karaissut pankkien taloustaitojen shokinkestävyyttä.

Uusiutuvaan energiaan

ICA:n pääsihteeri Iain Macdonald ja varapääsihteeri Maria Elena Chavez Hertig ovat neuvotelleet uusiutuviin energiatekniikoihin perustuvasta yhteistyöstä taloudellisia trendejä tutkivan Foundation on Economic Trends -säätiön puheenjohtajan Jeremy Rifkinin kanssa.
Rifkin kestävän kehityksen ryhmänsä kera neuvoo maiden hallituksia ja globaaleja yhtiöitä ilmastonmuutoksen torjumiseen ja energiaturvallisuuteen soveltuvasta energiatekniikasta. Hän esitelmöi aiheesta ICA:n yleiskokouksessa Genevessä 19. marraskuuta.
Rifkinin kolmatta teollista vallankumousta koskeva teesi aurinko-, tuuli- ja aaltoenergiasta sekä joustavasti sovellettavista sosiaalisesti suunnattavista energiansiirtojärjestelmistä on saanut korkean tason myötätuulta EU:ssa.
Uudenlaista energiantuotantoa ja -siirtoa on opittava soveltamaan samaan tapaan yhtä joustavasti kuin digimediaa ja internetiä, Rifkin toteaa. ICA tulee toimimaan hänen opastuksellaan varmistaakseen, että paikalliset ot-toimijat ovat ajan tasalla alueensa uusiutuvan energian hankkeissa.
(ICA Digest 66, www.ica.coop)

Aavikoitumista ja kuivuutta torjumaan

Maataloustuottajien maailmanjärjestö IFAP korostaa maanviljelijöiden keskeistä roolia kestävien maankäyttötapojen omaksumisessa aavikoitumisen ja kuivuuden torjumisessa. IFAP:n talonpojat kokoontuivat Pariisissa 17.6. teemanaan ”Maan ja veden suojelu = yhteisen tulevaisuuden turvaaminen”.
Päivittäin maatalousympäristön kanssa vuorovaikutuksessa olevat viljelijät ovat avainasemassa aavikoitumista torjuttaessa Tätä ennen Bonnissa YK:n ilmastonmuutosneuvotteluissa 1.– 12.6. aavikoitumisen torjumista käsittävä edustajakokous (UNCCD) järjestäytyi ensimmäiseen kokoukseensa ´Maan päivään´ edistääkseen syy-yhteyksien etsimistä ilmastonmuutoksen ja aavikoitumisen sekä maan kulumisen ja kuivuuden välillä.
UNCCD:n toimeenpaneva sihteeri Luc Gnacadja kannusti IFAP:n talonpoikia todeten heidän ja UNCCD:n olevan luontaisia kumppaneita sopeutettaessa maataloutta ilmastonmuutokseen.
Heikoilla viljelymailla viljelijät ovat kehittäneet monipuolisen kirjon maata suojelevia ja vettä säilöviä teknologioita vuosituhansien ajan: viljelykiertoja, kesantoja, väliviljelyä, kompostointia, maan kattamista, sadevesien keruuta sekä maa- ja metsätalouden yhdistämistä. He ovat vaalineet maan kestävyyttä, parantaneet elinolojaan ja kehittäneet ruoan tuotantoa hyvinkin vaikeissa olosuhteissa.
”Viljelijöiden tehokkaat maanhoito- ja suojelukeinot tulee dokumentoida ja ottaa uudelleen käyttöön. Valtioiden tulee rohkaista ilmastonmuutoksen vuoksi ihmisiä kansallisilla ja kansainvälisillä tasoilla sosiaalisiin sekä taloudellisiin muutoksiin”, kehotti IFAP:n sambialainen puheenjohtaja Ajay Vashee.
(http://www.iisd.ca/climate/sb30/enbots/06.html)

Markku Rämö

| Sivun alkuun |