Suomi vahvistuu maailman vahvimpana osuustoimintamaana
OSUUSTOIMINNAN JÄSENMÄÄRÄT JA MARKKINAOSUUDET SELVÄSSÄ KASVUSSA
Suomalaisten osuustoimintayritysten jäsenmäärät ja markkinaosuudet kasvoivat edelleen selvästi viime vuonna, raportoi Osuustoiminta-lehden julkaisema Osuustoiminnan Vuosikirja 2009.
Kasvu näkyi etenkin palvelu- ja kuluttajaosuustoiminnassa. Erityisesti molemmat osuuspankkiryhmät kunnostautuivat S-ryhmän ollessa tällä kertaa vahva kakkonen. Sen sijaan tuottajaosuuskunnille tulosten tekeminen on nyt mennyt entistä tiukemmaksi kautta linjan.
Vahvimmin jäsenmäärät kasvoivat viime vuonna osuuspankeissa. Paikallisosuuspankit kasvattivat asiakasomistajien määrää 5,1 % ja OP-ryhmä 4,4 %. OP-ryhmän omistaa nykyisin 1,3 miljoonaa ja POP-ryhmän vajaat satatuhatta osuuspankkien jäsentä.
Myös S-ryhmän asiakasomistajien kasvu jatkui, mutta vauhti lähes puolittui. Kasvu oli kuitenkin 3,8 % ja S-osuuskaupoilla on jo 1,8 miljoonaa asiakasomistajaa, 73 % Suomen kotitalouksista.
HOK-Elanto on Suomen ylivoimaisesti suurin osuuskunta, 535 000 jäsentä. Tradeka on toiseksi ja Pirkanmaan Ok kolmanneksi suurin. Suurin tuottajaosuuskunta on Metsäliitto 129 000:llä omistajallaan.
Jo yli 7,1 miljoonaa jäsentä
Yhteensä suomalaisissa osuustoimintayrityksissä oli jäseniä yli 7,1 miljoonaa. Se kasvoi vuodessa yli 80 000. Osuuskunnilla on reilu 3,8 miljoonaa ja keskinäisillä vakuutusyrityksillä 3,3 miljoonaa omistajaa. Suomalaisten pörssiyritysten omistajien määrä on yhteensä selvästi alle miljoonan.
Suomalaisista kotitalouksista löytyy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n mukaan tyypillisesti 2-3 jäsenyyttä eri osuuskuntiin. Peräti 84 % suomalaisista aikuisista ilmoitti kuuluvansa johonkin osuuskuntaan tai keskinäiseen vakuutusyritykseen. Kymmenen vuotta aiemmin sama luku oli vain 59 %.
Ylivoimaisesti vahvimmin osuustoimintaan sitoutunut ammattiryhmä on viljelijäväestö; jäsenyyksiä on keskimäärin 4,1.
Omistajien määrä on kasvanut voimakkaasti viimeiset 15 vuotta, vaikka tuottajaosuuskunnissa jäsenmäärät ovatkin maatilojen lopettaessa jatkuvasti laskeneet. Tuottajajäsenet ovat vähentyneet vuodessa 4 200 ja kymmenessä vuodessa 46 000. Toisaalta myös tuottajaosuustoiminnan liikevaihdot ovat koko ajan kasvaneet.
Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICA:n tilastojen perusteella Suomi on maailman vahvin osuustoimintamaa, kun jäsenmääriä ja liikevaihtoja koskevat tilastot suhteutetaan kansantalouksien kokoon. Pienen Suomen johtoasema on nyt edelleen vahvistunut.
OP-ryhmä vahvin etenijä
Pohjolan ostaminen osuuspankeille on selvästi kannattanut. Se on nyt Suomen markkinaykkönen niin pankkitoiminnassa kuin henki- kuin vahinkovakuuttamisessa. Osuuspankit saivat viime vuonna useita kymmeniätuhansia uusia asiakkaita atk-ongelmista kärsineestä Sampo Pankista, jonka Danske Bank osti.
OP-ryhmä kasvatti osuuttaan talletuksissa 1,5 prosenttiyksikköä. OP-ryhmän osuus nousi 33,8 prosenttiin. POP-ryhmällä se oli 3,1 %. OP-ryhmässä talletukset pomppasivat viime vuonna 19 % ja Paikallisosuuspankeissa 6 % ylöspäin.
OP-ryhmä nousi nyt sekä talletuksissa että henkilöasiakkaiden luotoissa Suomen suurimmaksi pankiksi ohi Nordean. Luotoissa kasvua oli prosenttiyksikön verran 32,1 prosenttiin. OP-Pohjola-ryhmän osuus vahinkovakuutuksissa nousi 0,6 prosenttiyksikköä 27,9 prosenttiin.
Karkun Osuuspankille kultaa
Osuuspankeista vuoden paras liiketoiminnan kasvattaja oli tällä kertaa Karkun Osuuspankki. Hopealle tuli Askolan Osuuspankki, joka sijoittui kärkilistalle jo neljännen kerran. Pronssia sai Korsnäs Andelsbanken ja neljännen tilan jakoivat Utajärven OP, Nivalan Järvikylän POP, Petäjäveden POP ja Merimaskun OP.
Paikallisosuuspankit ottivat kolme kärkisijaa suhteellisesti eniten jäsenmääräänsä kasvattaneiden pankkien vertailussa. Tuusniemen Osuuspankilla jäsenmäärä kasvoi 35 %, Kortesjärven ja Reisjärven Osuuspankeilla hieman yli 20 %. Neljäs ja viides sija menivät Op-ryhmän Luhangan ja Siikajoen Osuuspankeille.
Sekä S-Pankki että Tapiola Pankki valtasivat viime vuonna itselleen uutta elintilaa. Molempien kannattavuus oli kuitenkin vielä miinuksella, Tapiola Pankin konsernissa -1,4 miljoonaa ja S-Pankilla -6,1 miljoonaa euroa.
Sijoitustoiminnasta rökäletappioita
Lähivakuutus-ryhmä pystyi viime vuonna nostamaan vahinkovakuutuksissa osuuttaan 0,2 prosenttiyksiköllä 8,8 prosenttiin. Myös muilla keskinäisillä vakuuttajilla, Tapiolalla, Fennialla, Pohjantähdellä ja Turvalla vuosi 2008 sujui vakuuttamisen osalta hyvin, mutta sijoitustoiminta meni vaikeaksi kaikille.
Osuustoimintaa ja keskinäisyyttä edustavien vakuuttajien yhteinen liikevoitto romahti samalla edellisvuoden yli miljardista eurosta yli 300 miljoonaa tappiolliseksi.
Erityisesti finanssikriisi rokotti Suomi-yhtiön ja OP-Henkivakuutus Oy:n liikevoittoja.
Veritas Vahinkovakuutus poistui keskinäisten yritysten joukosta, kun se yhtiöitettiin ja sulautettiin Aktiaan, mistä asiakasomistajille maksettiin korvaus osakkeina.
Osuustoimintataustaisista vakuuttajista ainoastaan Pohjola Vahinkovakuutuksen, Henki-Tapiolan ja Turvan liikevoitto säilyi viime vuonna positiivisena. Muilta sijoitustoiminnan rökäletappiot vetivät tuloksen miinukselle. Vastuunkantokyvyt kuitenkin ovat säilyneet, mutta finanssikriisi ei vielä ole ohi.
S-ryhmä eteni edelleen
S-ryhmän osuuskaupat valtasivat nytkin uusia markkinaosuuksia, mihin kilpailijoista pystyi ainoastaan saksalainen Lidl. S-ryhmän osuus päivittäistavarakaupasta kasvoi 1,4 prosenttiyksikköä nousten jo 42,4 prosenttiin. Lidlin siivu puolestaan nousi 5,1 prosenttiin (0,4 %-yks.).
Keskon osuus pt-kaupasta oli vuoden vaihteessa AC Nielsenin mukaan 33,7 % (-0,2 %-yks). Etenkin Kesko mutta myös S-ryhmä satsaavat nyt entistä selvemmin kaupan omiin tuotemerkkeihin, joiden kysyntä lamassa kasvaa.
Keskimaa ja Eekoo parhaat osuuskaupat
Keskimaa Osuuskunta oli jo toisena vuotena osuuskauppojen paras jäsentensä palkitsija. Keskimaan bonukset, ylijäämän palautus ja osuuspääoman korko kasvoivat keskimäärin lähes 330 euroon per asiakasomistaja.
Kakkoseksi Osuustoiminta-lehden vertailussa sijoittui haminalainen Ympyrä ja kolmannen sijan jakoivat PKO Pohjois-Karjalasta ja PeeÄssä Pohjois-Savosta.
Tyypillisin jäsenpalkitsemisen määrä S-ryhmän osuuskaupoissa nousi 214 euroon per jäsen. Vuosi aiemmin se oli 200 euroa.
Etelä-Karjalan Osuuskauppa Eekoo sijoittui puolestaan parhaaksi liiketoiminnan kasvattajaksi. Hopealle tuli PKO ja pronssille jälleen PeeÄssä.
Hankkija-Maatalous pystyi kasvattamaan maataloustarvikekauppaansa yhdellä prosenttiyksiköllä 42 prosenttiin. K-ryhmän markkinaosuus oli noin 35 %. Viime vuosi toi maatilojen ostopanosten hintoihin voimakkaan heilunnan.
Metsäliitto suurin puunostaja
Metsäliitto säilytti 36 prosentin osuutensa markkinahakkuista yksityismetsissä. Se säilytti asemansa suurimpana suomalaisena puunostajana. Kotimainen puunkäyttö on kuitenkin nyt koko alalla supistunut merkittävästi. Jatkossa tosin ainakin energiapuun tarve tulee vaikuttamaan siihen positiivisesti.
Metsäliitto-konserni tulee keskittymään selvemmin kotimaan toimintoihin tehtyään selluteollisuuskaupat UPM:n kanssa. UPM osti Metsä-Botnialta Uruguayn lyhytkuitusellua tuottavan tehtaan ja antoi Suomen neljä tehdasta puolestaan Metsäliitolle. Suomen tehtaat tuottavat pitkäkuituista sellua, joka sopii M-realin kartongin valmistukseen.
Tämä uusi työnjako on strategisesti hyvin perusteltu, mutta Metsäliiton kriisi ei vielä ole ohi, joskin lisäaikaa kannattavuuden löytämiselle on nyt saatu. Toivottavasti myös suomalaisen metsäteollisuuden äärimmäisen vaikeiksi menneet markkinanäkymät helpottuvat sinä aikana. Myös energiakysymykset ovat ratkaisevan tärkeitä koko suomalaiselle metsäteollisuudelle.
Tilityshinnat heiluvat rajusti
Maidossa suomalaiset osuusmeijerit säilyttivät entisen yhteenlasketun markkinaosuutensa, 96,8 % vastaanotetusta maidosta. Valio-ryhmän markkinaosuus on 86 % ja sen kanssa kilpailevien suomalaisten osuusmeijereiden yhteinen osuus 10,8 %.
Ruotsalaista maitoa alkoi tänä keväänä tulla myös Suomen tuoretuotemarkkinoille, joskin määrät olivat ainakin alussa suhteellisen pieniä. Enimmillään ruotsalaisen maidon hinta tippui lähes 20 senttiä alle Suomessa maksetun hinnan litralta, kun suomalaisen maidon tuottajahinta hetkellisesti käväisi ylimmillään noin 45 sentissä.
Tämä oli johtamassa Arlan aloittamaan raakamaidon tuontiin Suomeen sekä mm. halpoihin juustotarjouksiin. Sen jälkeen tuottajahinnat ovat kahteen otteeseen tippuneet myös Valiolla.
Suomalaiset osuusmeijerit ovat toistaiseksi pystyneet säilyttämään EU-alueen kärkipaikan maidon tuottajahinnassa. Alan kannattavuus on nyt kuitenkin kriisiytynyt Euroopassa pahasti. Valtiovaltaa on vaadittu eri maissa ja myös Suomessa turvaamaan tuotannon jatkuvuus.
Viime vuoden parasta tilityshintaa maksoivat fuusioon valmistautuva Kainuun Osuusmeijeri ja kakkoseksi tullut Härmän Seudun Osuusmeijeri. Erot eri meijereiden välillä olivat nyt tasoittuneet vain reiluun pariin senttiin litralta.
Valuuttakurssimuutokset iskivät suomalaiseen elintarviketeollisuuteen ikävästi, kun sekä Ruotsin kruunu että Venäjän rupla heikentyivät äkkiä. Ilmiö rokotti osaltaan Valion nettotulosta, joka meni hiukan eli 5,4 miljoonaa euroa (0,3 % liikevaihdosta) miinukselle.
Lihatalojen tulokset tippuivat ulkomailla
Osuustoiminnalliset kilpailevat liha- ja einestalot nostivat edelleen markkinaosuuttaan lihanhankinnasta. HKScanin, Atrian ja Järvi-Suomen Portin yhteinen osuus nousi 0,7 prosenttiyksikköä 83 prosenttiin.
Myös lihan hinta heittelehti vuoden 2008 aikana suuresti. Alkuvuodesta hinta nousi globaalin ruokakriisin takia poikkeuksellisen ylös, mutta tippui jo vuoden lopulla alas.
Lihantuottajat seurasivat tällä kertaa huolestuneina sekä HKScanin että Atrian liiketulosten tippumista ulkomailla. Aiemmin niiden toiminnot Itämeren ympäristössä ovat tukeneet kotimaassa pärjäämistä. Nyt myös valuuttakurssien äkkinäiset muutokset tulivat näkyviin ongelmina.
Atria putosi nettotuloksessa edellisvuoden 66 miljoonasta 9 miljoonaan euroon. Vastaavasti HKScanin tulos tipahti 30 miljoonasta 8 miljoonaan. Jatkossa sekä HKScanilla että Atrialla on edellytykset tehdä parempia tuloksia. Kysynnän kuvan ennakoidaan parantuvan ensi vuoden sisällä niin HKScanin, Atrian kuin Valion osalta.
Atrian kolmella omistajaosuuskunnalla oli jäseniä yhteensä 8 500 ja HKScanin pääomistajalla LSO:lla 2 300. Yhteismäärä oli 5,6 prosentin laskussa.
Heikoimmassa kunnossa on kannattavimpiin tuotteisiinsa tiukasti keskittyvä Järvi-Suomen Portti, jolla on 2200 jäsentä (-12,8 %). Viime vuonna se puolitti tappionsa noin viiteen miljoonaan euroon. Kesäkuussa Portti onnistui välttämään uhanneen konkurssin, kun se sai hoidettua verovelkansa.
Munakunta onnistui
Tuottajaosuustoiminnassa koettiin viime vuonna myös menetyksiä, kun kahden osuustoiminnallisen munapakkaamon yhteinen markkinaosuus pakatuista munista tipahti noin 47 prosenttiin. Pudotusta tuli mm. eräiden suurten tuottajien lähdön vuoksi kymmenkunta prosenttiyksikköä.
Munakunta kuitenkin onnistui parantamaan hieman sekä kannattavuuttaan että omavaraisuuttaan. Sen nettotulos oli 0,10 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 51 %. Pienemmällä Österbottens Äggcentrallagilla nettotulos säilyi nollan pinnassa ja omavaraisuus peräti 80 prosentissa.
Kotieläinjalostus keskittää
Kotieläinjalostuksessa Faba-ryhmä tulee keskittymään yhdeksi osuuskunnaksi ja menee ensi vuodenvaihteessa mukaan yhteispohjoismaiseen Viking Geneticsiin. Suomalaiset ja ruotsalaiset kotieläinjalostajat tulevat omistamaan siitä neljäsosan ja tanskalaiset puolet.
Pohjoismaiseen yhteistyöhön ajoi etenkin tarve saada käyttöön aiempaa laajempi sonnivalikoima ja jakaa esimerkiksi tutkimustyön kustannuksia eri maiden välillä.
Faba-ryhmän osuuskuntien jäsenmäärä oli hienoisessa 2,3 prosentin laskussa ja oli yhteensä 28 000. Sianjalostuksessa Faban kanssa nykyisin kilpailee lihatalojen omistama Finnpig Oy, joka teki 2,8 miljoonan euron liikevaihdon. Koko Faba-ryhmän yhteinen liikevaihto oli noin 33 miljoonaa euroa.
Talous selkeytyy vasta vuoden päästä?
Osuustoiminta-lehti ottaa rohkeasti kantaa myös talousennusteisiin. Suomen talouden yleiskuva on tällä hetkellä erittäin pilvinen - eikä nopea toipuminen näytä todennäköiseltä.
Myös osuustoiminnan kaikilla päälohkoilla palvelu-, kuluttaja- ja tuottajaosuustoiminnassa tulokset ovat elettävän laman keskellä tippuneet, mitä osittain on kompensoitu investointien lykkäämisellä. Suomella on nyt edessään poikkeuksellisen paha työttömyystalvi, minkä vaikutuksia mikään osuustoiminnan sektori ei täysin voi välttää. Pankeissa tosin kasvavat luottotappiot tulevat rassaamaan enemmän kilpailijoita kuin vakavaraisia osuuspankkeja ja erityisen vakavaraisia paikallisosuuspankkeja.
Ruokabisnes säilyy vakaana, vaikkakin siirtymää halvempiin tuotteisiin tapahtuu. Arvonlisäveron alennus ruokaan ensi lokakuussa osuu oikeaan ajankohtaan. Valtio seuraa tarkasti, että viiden prosentin alennuksen hyöty realisoituu kuluttajille.
Pörssi ja reaalitalous ovat tällä hetkellä ajautuneet huolestuttavasti jopa eri raiteille. Monissa maissa jo orastavat nousun merkit eivät Suomessa vielä kestä, mikä johtuu pienen, viennistä riippuvan kansantaloutemme erilaisesta rakenteesta.
Mutta jos Suomeen jäävä metsäteollisuus kuitenkin kohtuullisesti toipuu jo ensi kesään mennessä ja vientiin suuntautuva meille tärkeä investointitavarateollisuus vuoden sisällä, niin uusi nousukausi käynnistyy viimein ensi vuoden syyskaudella myös Suomessa.
Suurinta huolta Osuustoiminta-lehti kantaa Järvi-Suomen Portin selviämisestä. Pidemmällä 2 - 3 vuoden tähtäimellä myös Metsäliiton päättäjillä säilyy edelleen tarkan pelin paikka.
Uusia isoja ja pahoja ongelmia osuustoimintakentällä ei nyt tullut vastaan. Analyysit kohdistuivat tänä kesänä noin 500 suurimpaan osuustoimintayritykseen ja niiden 35 suurimpaan kilpailijaan.
LISÄTIETOJA:
Mauno-Markus Karjalainen, puh. 09-4767 5588, 040-778 1129,
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi
Osuustoiminnan Vuosikirjan 2009 analyytikkotiimiin kuuluivat ekonomi Jorma Savolainen, ekonomisti Yrjö Kotisalo, PTT:n tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen, PTT:n tutkijat Hanna Karikallio ja Tapani Yrjölä, yritysanalyytikko Pasi Saarnivaara, toimittaja Riku-Matti Akkanen, Pellervon pienosuustoiminnan asiamies Juhani Lehto ja tiimin vetäjänä oheisten artikkelien kirjoittaja, toimituspäällikkö Mauno-Markus Karjalainen.
| Sivun alkuun |