OSUUSTOIMINTAYRITYKSILTÄ
TULOSSA UUSIA AVAUKSIA

Puhelin-, sähkö- ja vesiosuuskunnat ovat parhaillaan valmistelemassa uusia merkittäviä avauksia suomalaisille kuluttajille.

Osuustoiminta-lehti laskee kuluttajaosuuskuntiin myös puhelinosuuskunnat, sähköosuuskunnat ja vesiosuuskunnat. Perinteisiin kuluttajaosuuskuntiin kuuluvat kansainvälisestikin osuuskaupat ja asunto-osuuskunnat.

Yhdensuuntaiset jäsenintressit

Jaottelu tuottaja-, kuluttaja- ja palveluosuuskuntiin perustuu jäsenintresseihin.
Kuluttajaosuuskunnissa jäsenten intressi on saada tuotteet ja palvelut mahdollisimman laadukkaina mahdollisimman edulliseen hintaan. Kuluttajaintressi toteutuu mm. bonusjärjestelmien tukemana selvimmin osuuskaupoissa.

Osuuskunta on silloin vahva, jos sen jäsenistö mahdollisimman selkeästi muodostaa yhdensuuntaisten jäsenintressien verkoston. Tällöin myös yritysjohdon on luontevaa rakentaa toimintaa samaan suuntaan.

Palveluosuuskuntiin luetaan mm. pankki- ja vakuutustoiminta, joissa jäsensidos on yleensä selvästi löyhempi kuin esimerkiksi osuuskaupoissa.

Tuottajaosuuskunnat puolestaan kytkeytyvät tiiviisti maa- ja metsätalouteen. Niiden jäsenistö koostuu viljelijöistä ja metsänomistajista. Jäsenistöä yhdistävä intressi on saada raaka-aine jalostetuksi mahdollisimman hyvään hintaan markkinoille.

Tuottajaosuuskunnista Osuustoiminta-lehti otti nyt uutena seurantaansa myös Pohjanmaan ruotsinkielisellä rannikolla toimivat neljä vihannesosuuskuntaa, joiden yhteinen liikevaihto kipusi jo 51 miljoonaan euroon, jäsenmäärä lähes 500:aan ja henkilöstömäärä 55:een.

Suomen suurin tietoliikennehanke

Sähkö- ja puhelinosuuskunnat kasvattivat liikevaihtoaan viime vuonna voimakkaasti, 11 puhelinosuuskuntaa peräti 33,6 % ja seitsemän markkinoilla operoivaa sähköosuuskuntaa neljänneksen.

Puhelinosuuskunnat yhtä eli kuopiolaista KPY:tä lukuun ottamatta kuuluvat Finnet-ryhmään. Niille on ropissut tarjouksia yhtiöittämisestä, mutta moni osuuskunta on täsmentänyt perinteisen strategiansa tuottaa etuja ja palveluja omille jäsenilleen ja olla mukana oman alueensa hyvinvoinnin rakentamisessa. Jälkimmäinen tavoite kulminoituu lähivuosina erityisesti haja-asutusalueiden laajakaistaverkkojen rakentamisessa, mihin viime vuosina on syntynyt myös muutamia uusia laajakaistaosuuskuntia.

Finnet-ryhmä on koonnut joukon alan kärkiyrityksiä mukaan yhteen Suomen suurimpaan tietoliikennehankkeeseen, Supermatrixiin. Sen tavoitteena on mm. Tekesin tuella kehittää uusi ratkaisumalli, jossa kotitietokoneen sijaan atk-palvelut on keskitetty yhteiselle supertietokoneelle, jota huoltaisivat jatkuvasti alan ammattilaiset. Tämä selvästi säästäisi tavallisten kuluttajien aikaa, vaivaa ja kustannuksia. Kotiin tai yrityksiin tarvittaisiin vain pieni liityntälaatikko, johon oheislaitteet kytkettäisiin.

Niille, jotka haluavat edelleen pitää oman tietokoneensa ja nikkaroida siitä mieleisensä, tarjottaisiin keskuskoneen muita lisäpalveluita.

Supermatrixin investointien arvioidaan nousevan yli miljardiin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Puhelinosuuskuntien keskimääräinen omavaraisuus oli viime vuonna peräti 83 %, joten paukkuja uusiin avauksiin löytyy.

Puhelinosuuskuntien yhteinen jäsenmäärä säilyi suunnilleen ennallaan 112 000:ssa. Jäsenmäärältään suurin on Pohjanmaan puhelinosuuskunta PPO, jolla oli 29 000 jäsentä.

Sekä ydinvoimaa että tuulivoimaa

Sähköosuuskuntien jäsenmäärä nousi 4,4 % ja oli 33 000. Niistä selvästi suurin on 12 paikallisen osuuskunnan alueellisena keskusosuuskuntana toimiva Oulun Seudun Sähkö. Toiseksi suurin on Ahvenanmaalla toimiva perinteinen Ålands Elandelslag 17 miljoonan euron liikevaihdolla (+14 %) ja 10.000:lla jäsenellä.

Oulun Seudun Sähkön liikevaihto kasvoi 39 % 30 miljoonaan euroon ja jäsenmäärä 11 % 13 000:een. Toukokuussa se ilmoitti hankkivansa osana EPV Energian johtamaa konsortiota Metsäliiton 49,9 prosentin omistusosuuden Vaposta.

Useat sähköosuuskunnat ja mm. SOK, Atria ja Valio ovat mukana myös Fennovoiman suunnittelemassa uudessa ydinvoimalahankkeessa, josta saattaa muodostua kolmas vahva kilpailija Suomen ydinenergiamarkkinoille Fortumin ja TVO:n lisäksi. Kotimaiset yritykset omistavat Fennovoimasta 66 % ja saksalainen ydinvoimaosaaja E.ON Nordic 34 %.

Ydinvoiman lisäksi osuuskunnat ovat lähtemässä vahvemmin mukaan myös tuulivoiman tuotantoon. Oulun Seudun Sähköllä on laajamittaiset suunnitelmat tuulivoimapuistosta Perämerelle. Ahvenanmaalla toimii jo vajaan miljoonan euron liikevaihdon tuulivoimaosuuskuntakin, Ålands Vindenergi.

Tuulivoiman edistymistä kuitenkin jarruttaa vielä epätietoisuus syöttötariffijärjestelmän ehdoista. Samoin ongelmana on tuulivoiman tarvitsema säätövoiman suuri osuus, jos sattuukin olemaan pidempään tyyntä.

Osuustoiminnallisen tuulivoiman mallimaa on Tanska, joka saa jo noin viidesosan tuottamastaan sähköstä tuulivoimasta. Sekä suuret että pienet osuuskunnat ovat siellä keskeisessä asemassa. Tanskalaiset arvioivat säätösähkön lisätarpeeksi tuulivoimassa noin 20 %.

Vesiosuuskunnat järjestäytymässä

Vesiosuuskuntia on perustettu Suomeen jo noin 1 300 lähinnä haja-asutusalueiden vesihuoltoa ja viemäröintiä turvaamaan. Niiden tilinpäätöksistä ei ole vielä olemassa koottuja tietoja.

Uutena avauksena vesiosuuskuntien valtakunnallinen järjestäytymishanke on parhaillaan valmisteltavana. Keskisuomalaiset osuuskunnat ovat olleet siinä aloitteellisia mm. Pellervo-Seuran ja ympäristökeskusten suuntaan. He ovat kutsuneet perustamiskokouksen koolle 17. lokakuuta Jyväskylään.

Kokousta osaltaan värittänee se, että Suomeen syntyi pikavauhtia jo heinäkuussa toinenkin yhdistys, Seinäjoella perustettu Vesiosuuskuntien Tuki. Keskisuomalaiset osuuskunnat ilmoittivat uutisen kuultuaan jatkavansa järjestäytymishankkeen valmistelua normaalisti.

Suomessa 4 222 osuustoimintayritystä

Osuustoimintayrityksiä Suomessa oli vuodenvaihteessa yhteensä 4 222. Valtaosa niistä edusti pienosuustoimintaa. Osuustoiminta-lehti tutkii vuosittain noin 500 suurimman osuustoimintayrityksen tilinpäätöstiedot.

Osuustoimintayritysten määrä kasvoi vuoden aikana yhteensä 107:llä (+2,6 %), kun kaupparekisteristä poistuneet osuuskunnat otetaan huomioon. Vuoden aikana perustettuja osuuskuntia oli jälleen vajaat 200, joista noin kolmasosa oli vesiosuuskuntia.

LISÄTIETOJA:
Mauno-Markus Karjalainen, puh. 09-4767 5588, 040-778 1129,
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

Osuustoiminta-lehden analyyseissään ja raporteissaan käyttämistä peruskäsitteistä löytyy määritelmät lehden nettisivuilta, www.osuustoiminta.coop/ot (valitse vasemman reunan palveluvalikosta kohta OT-SANASTO ja sieltä edelleen YRITYSANALYYSIEN KÄSITTEET)

Samasta nettiosoitteesta lehden pääsivulta löytyy myös kaavio OSUUSTOIMINTAYRITYKSET 2008, jossa ovat osuuskuntien ja keskinäisten henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden tuoreimmat tiedot osuuskuntien ryhmittelystä, niiden määristä, jäsenmääristä, henkilöstömääristä ja liikevaihtojen sekä markkinaosuuksien kehityksestä.

| Sivun alkuun |