Hallitusohjelma lupaa uuden osuuskuntalain
Pääministeri Jyrki Kataisen Kokoomuksen ja SDP:n varaan rakentuvan kuuden puolueen sateenkaarihallituksen hallitusohjelma 22.6.2011 lupaa osuustoiminnan ykköstoiveiden mukaisesti, että nykyinen vuodelta 2002 peräisin oleva osuuskuntalaki ajantasaistetaan ottaen huomioon aiemmin toteutetun uuden osakeyhtiölain säätämisen. Valmistelu- ja esittelyvastuu uudesta osuuskuntalaista kuuluu Ruotsalaista kansanpuoluetta edustavalle oikeusministerille Anna-Maja Henrikssonille.
Valmistelusta vastaava oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen on viestinyt, että uusi osuuskuntalaki voisi tulla valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyyn ja edelleen hallituksen esityksenä eduskunnalle annettavaksi ensi vuoden alkupuolella.
Näin nopea aikataulu on mahdollista vain siksi, että nykyinen hallitus peri osuuskuntalain uudistuksen edelliseltä hallitukselta. Poliittisia näkemyseroja uuden lain sisällöstä ei liene olemassa, joten hankkeen voi uskoa etenevän hallituksen ja eduskunnan päätöksenteon suhteen juohevasti.
Osuuskuntalain uudistus on tervetullut asia. Vaikka nykyisessä laissa ei ole toimintaa haittaavia epäkohtia, kauttaaltaan ajantasainen ja lakitekniseltä rakenteeltaan aiempaa helpommin omaksuttava laki on tarpeen saattaa usean vuoden perusteellisen valmistelun jälkeen valmiiksi.
Osuustoimintayritysten hyvät toimintapuitteet ovat arvokas asia ja siihen Yhdistyneiden Kansakuntien julistama kansainvälinen osuustoimintavuosi 2012 kannustaa kaikkia maailman hallituksia. Kun hallitusohjelmassa korostetaan YK:n asemaa ja toimivaltaa, se lupaa samalla myötätuulta kansainväliselle osuustoimintavuodelle myös Suomen hallituksen suunnasta.
On totta, että hallitusohjelmassa on havaittavissa ympäripyöreyttä. Kannatettavien asioiden listauksesta ei helposti pääse selville, mitä pyrkimys tarkoittaa käytännön politiikassa. Myönteisin mielin tulkittuna ohjelmasta löytyy kuitenkin paljon sellaisia elinkeinopolitiikan, työelämän kehittämisen, vesihuollon, puuenergian, maaseudun kehittämisen ja demokratiakasvatuksen tavoitteita, joihin osuustoimintamalli tarjoaa hyvän työkalun.
Osuustoiminnan hallitusohjelmatavoitteet, jotka julkaisimme Osuustoiminta-lehdessä 1/11, ovat edelleen voimassa, eteenpäin ajettavissa ja mitään ei liene lopullisesti pois suljettu.
Hallituksista ja hallitusohjelmista huolimatta avaimet ovat tietysti osuustoimintayritysten omissa käsissä. Yritysten menestys ratkaistaan sillä, miten yritykset itse toimivat muuttuvassa toimintaympäristössä. Osuustoimintayrityksistä itsestään on kiinni, miten malli täyttää siihen kohdistuvat jäsenten ja sidosryhmien odotukset.
Tämän Osuustoiminta-lehden analyyseistä selviää, että osuustoimintayritysten tila on oikein hyvä. Huonossa kunnossa olevia yrityksiä ei ole käytännössä enää lainkaan. Joku pieni miinus muutoin vakavaraisen ja suorituskykyisen yrityksen tuloksessa ei tässä tarkoita, että yritys olisi huonossa kunnossa.
Pohdin, että onkohan näin hyvää tilannetta ollut ainakaan 1960-luvun jälkeen tai oikeastaan milloinkaan. Kolme vuosikymmentä kestänyt osuustoiminnan ryhtiliike ja välillä tuskainenkin sovittautuminen moderniin markkinatalouteen on tuottanut hyvän tuloksen. Suhdanteilla asiaa ei voi selittää, sillä ne eivät ole viime aikoina suosineet. Asioita on tehty hyvin juuri tähän aikaan sopien.
Osuustoiminta on oppinut operoimaan kaikissa olosuhteissa. Hieno juttu!
Sami Karhu
sami.karhu@pellervo.fi.
| Sivun alkuun |