Osuustoiminta-lehden selvityksessä oli mukana yhdeksän 1-7-vuotiasta pestipalveluosuuskuntaa. Niiden palveluihin kuuluivat mm. kiinteistöjen kunnossapito, rakennus ja remonttityöt, viheralueiden hoito- ja suunnittelutyöt, koti- ja toimistosiivous sekä hyvinvointi- hoiva- ja asiointiapupalvelut.

Katso selvityksessä kootut taulukot (pdf) »

Metsäosuuskunnat toimivat hyvin

Aktiiviset kuusi metsäosuuskuntaa ovat 9-13-vuotiaita. Palveluihin kuuluvat mm. taimikonhoito, kasvatus-, erikois- ja päätehakkuut, puutavaransahaus ja jatkojalostus, polttopuunteko ja myynti. Mukana oli myös rakennus- ja kiinteistönhuolto.

Osuuskunnat arvioivat toimivansa hyvin (3). Tulosta voidaan pitää otoksessa positiivisena yllätyksenä.

Metsäalan osuuskunnat ovat liikevaihdoltaan pääosin kasvavia yrityksiä, joiden taloustilanne on pysynyt vakaana tai kasvusuuntaisena. Keskimääräinen liikevaihto oli 100 000 €. Hyvin menestyviä yrityksiä ovat mm. Biometsä Salla, Savotta Kuusamo ja Biowood.

Osuuskuntien jäsenmäärä on pysynyt viime vuosina ennallaan keskimäärin 12:ssa. Toimintaan vaikuttavat töiden kausiluontoisuus ja ympäristöolosuhteet. Kokopäivätyöllisiä on keskimäärin 0-1, osa-aikaisia 5 ja keikkatyöläisiä 0,5 henkilöä.

Työtilanne on säilynyt vakaana, työsarkaa ja harvennettavia metsiä Suomessa riittää. Metsäalan osuuskunnat ovat sijoittuneet usein harvakseltaan, eikä samanlaista palveluntarjontaa ole lähialueella. Osuuskuntia työllistävät hyvin esim. paikalliset metsänhoitoyhdistykset ja muualla asuvat metsänomistajat.

Koneosuuskunnille kasvavaa kysyntää

Kymmenen toimivaa koneosuuskuntaa ovat olleet käynnissä 5-30 vuotta. Tästä joukosta löytyivät myös tutkimuksen kaksi vanhinta pienosuuskuntaa, molemmat Hailuodosta: puimuriosuuskunta on toiminut jo 32 vuotta ja kuivuriosuuskunta 26 vuotta.

Koneosuuskunnat mm. vuokraavat maatalouskoneita. Ne arvioivat toimivansa kohtalaisesti (2).

Taloudellinen tilanne on pysynyt viime vuosina melko vakaana. Keskimääräinen liikevaihto on 23 000 € vuodessa. Tasaisesti kehittyviä yrityksiä olivat mm. Muroleen koneosuuskunta ja Suovanlahden kuivuriosuuskunta. Jäsenmäärät ovat pysytelleet keskimäärin kahdeksassa.

Työtilanteeseen vaikuttavat voimakkaasti kausiluontoisuus, ilmasto- ja ympäristöolosuhteet sekä sadon määrä. Työt voivat ajoittua vain muutamiin viikkoihin tai kuukausiin vuoden aikana. Maataloustöiden ulkoistaminen on toisaalta yleistynyt tilakoon suurentumisen myötä, mikä lisää myös koneosuuskuntien työn kysyntää. Tilaa ja tarvetta koneosuuskunnille olisi paljon nykyistä enemmän.

Lopettaneita koneosuuskuntia ja osuuskuntia, joiden tilasta ei ole tietoa, oli paljon, 19 kpl. Tämä johtuu mm. ammattikalastuksen vähentymisestä, katovuosista ja konekannan vanhenemisesta. Yritykset työllistävät vain osa-aikaisesti keskimäärin 0,8 ja keikkaluontoisesti 3 henkilöä.

Elintarvikealalla paljon lopettaneita

Kuusi aktiivista elintarvikealan osuuskuntaa ovat toimineet 5-14 vuotta. Ne tarjoavat mm. kioski-, kahvila-, ravintola- ja pitopalvelua sekä jalostavat ja myyvät luonnontuotteita.

Osuuskunnat arvioivat itse toimivansa vähänlaisesti (1). Niiden taloudellisesta tilanteesta ei pystytty tekemään yhteenvetoa puutteellisista tiedoista johtuen. Elintarvikeosuuskunnista löytyi huomattavan paljon lopettaneita, yhteensä 24.

Liikevaihdot vaihtelevat muutamasta tuhannesta eurosta aina 300 000 euroon vuodessa. Jäsenmäärässä ei ollut juuri tapahtunut muutoksia kuluneiden vuosien aikana: jäseniä on keskimäärin 10. Yrityksillä ei ole kokoaikaista työvoimaa, vaan ne työllistävät osa-aikaisesti 2 ja keikkaluontoisesti yhden henkilön.

Luomun kysyntä ja tarjonta tasapainoon

Tutkimuksen suurin yllätys oli, että kaikkien pohjatiedoissa mukana olleiden 15 luomuosuuskunnan toiminta on lakannut tai lakkaamassa. Viiden osuuskunnan tilanteesta ei saatu tietoa.

Elokuussa Yle raportoi, että kaupat joutuvat myymään ei-oota, vaikka peräti hallitusohjelmassa nostetaan luomun aseman parantaminen maatalouspolitiikan tavoitteeksi.

ONNEA VOITTAJILLE! Kaikkien selvityksen kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin yksi Osuustoiminta-lehden vuosikerta ja viisi kirjapalkintoa. Onni suosi arvonnassa Kari Eskolaa osuuskunta TakuuPestistä, Timo Jämsää Haukiputaan Viherhoidosta, Kaija Riekkoa Keski-Suomen Jyväristä, Lauri Antero Etholenia Klamilan kalaosuuskunnasta, Mari Paavolaa KaustisMarjasta ja Juhani Laurilaa Ylä-Kainuun Metsäosaajista. Parhaat kiitokset kaikille tähän selvitykseen osallistuneille! Työ osuustoiminnan kehittämiseksi ja edistämiseksi jatkuu. Keskustelu on avointa ja toivottavaa.

Markkinoilla luomun asemaa hankaloittavat yhteistoiminnan puute tuottajien, kaupan ja teollisuuden välillä. Osuuskuntien jäsenet kokevat tilanteen mm. niin, ettei osuuskunnalle ole enää tarvetta, kun suuremmat toimijat ovat tulleet alalle ja jyränneet pienyritykset jalkoihinsa. Myös luomu-statuksesta luopumista on suunniteltu, koska markkinat koettiin liian pieniksi.
Suomen peltoalasta yli 7 % on luomuviljeltyä, mutta vähittäiskaupan markkinoista vain yksi prosentti on luomua.

Erityisesti paikallisille luomutuotteille löytyisi kysyntää, mutta suurten kaupparyhmien tehokkuuteen tähtäävä logistiikka koetaan esteenä usein liian pienille tuote-erille. Tuotteiden saaminen myyntiin riippuu suuresti myös vaihtelevista sääoloista.

Kysyntää olisi erityisesti luomulihasta, -leivästä, -maitotaloustuotteista ja -vihanneksista.

Luomun hankala markkinatilanne näkyy myös pienosuuskuntien hiipumisena. Keväällä 2011 perustettiin Pro Luomu ry., joka ryhtyi edistämään Suomen luomuverkoston kehitystä ja kasvua ja ratkomaan alan merkittäviä pullonkauloja. Tämän työn toivotaan vaikuttavan positiivisesti kotimaisen ja vahvasti pienyrittäjävaltaisen luomutuotannon tilaan.

Pienemmille tiloille luomu tarjoaisi onnistuessaan paremman mahdollisuuden selviytyä.

Teksti: Maija Mielonen

Mauno-Markus Karjalainen
etunimi.sukunimi@pellervo.fi

| Sivun alkuun |