Kolme kantavaa pilaria

Yritysten yhteiskuntavastuu rakentuu kolmen kantavan pilarin varaan. Niitä ovat yrityksen taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu.

Taloudelliseen vastuuseen kuuluu kannattavuudesta ja kilpailukykyisyydestä huolehtiminen kestävällä tavalla. Osuuskuntien jäsenomistajien kannalta se on hyvin keskeistä. Samalla se on keskeinen osa yritysten riskienhallintaa. Se periaatteessa auttaa yrityksiä myös erottumaan markkinoilla. Viimeksi mainittu tosin saattaa kärsiä inflaation, kun suuret yritykset lähtevät samalla tavalla laajalti liikkeelle.

Sosiaaliseen vastuuseen kuuluu sidosryhmistä huolehtiminen. Ainakin henkilöstön osaamisen, motivaation ja palkitsemisen kehittämiseen joudutaan monissa ot-yrityksissä panostamaan nykyistä enemmän. Tiukentuneet kilpailutilanteet tietysti heijastuvat tähän selvänä rajoitteena.

Seuraamme yritysten ympäristövastuun kehittymistä tällä kertaa viimevuotista laajemmin ot-yritysten julkaisemien ympäristöraporttien perusteella. Eniten työtä alalla on tehty suomalaisessa metsäteollisuudessa ja Metsäliitto on siitä yksi hyvä esimerkki.

Analyysit laajentuvat

Osuustoiminta-lehti julkaisi edellisen numeronsa Osuustoiminnan Vuosikirjana. Se oli jälleen perinteistä tilinpäätösanalyysiä. Tässä numerossa laajennamme analyysien näkökulmaa yritysten tuloksista niiden yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.

Melkein sama kokenut tekijätiimi jatkaa myös tässä teemassa. Vuosikirjan tutuista kirjoittajista mukana ovat ekonomisti Yrjö Kotisalo, ekonomi Jorma Savolainen ja freelance-toimittaja Hannu Kaskinen.

Uutena kykynä tiimiin on tullut mukaan tutkimuspäällikkö Ritva Toivonen PTT:stä. Hän selvitti metsäsektorin yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Uutena, nuorena tekijänä mukaan tuli myös tutkimussihteeri Olli Kauppi, joka samalla tekee aiheesta pro graduaan Helsingin Kauppakorkeakoululle. Hän on työstänyt monet tämän numeron ot-yritysten jäsenmääriä, liikevaihtoa, henkilöstömääriä, omavaraisuutta ja yritysten yhteiskunnalle maksamia veroja koskevat taulukot ja graafit sekä tehnyt myös osuustoiminnan alueellisen vertailun.

Uusiin ja nuoriin tekijöihin kuuluu myös Pellervon uusosuustoimintaprojektin asiamieheksi juuri nimitetty Juhani Lehto, joka selvitti uusien osuuskuntien laajuutta ja työllisyysvaikutuksia. Uusista osuuskunnista on ollut vaikea saada luotettavaa tietoa, mutta pääsemme siinäkin nyt askelen eteenpäin.

Osuustoiminnan yhteiskuntavastuu -teema julkaistaan seuraavan kerran uusin aihein ensi vuoden lokakuussa. Se vakiintuu lehtemme julkaisuohjelmaan. Vuosi vuodelta pyrimme syventämään ja kehittämään teemaa.

Avointa keskustelua ja erilaisia näkemyksiä toivomme. Lähes kaikissa osuustoiminnan keskusliikkeissä tämä teema on nyt vähintäänkin pohdittavana. Tulemme niistä kuulemaan jatkossa varmasti.

Mauno-Markus Karjalainen

| Sivun alkuun |