Kolme ot-yritystä muita pidemmällä:
Op-ryhmä, S-ryhmä ja Metsäliitto

Osuustoimintayritykset ovat liikkeellä kohti omaehtoista ja aiempaa selvästi kokonaisvaltaisempaa vastuunottoa omissa yhteiskuntasuhteissaan. Tällä hetkellä pisimmällä suurista ovat Op-ryhmä, S-ryhmä ja Metsäliitto-Yhtymä. Asian mittaaminen ja todistaminen tosin ei ole mitenkään ongelmatonta.

Yhteiskuntavastuussa talouden on oltava kaikilla yrityksillä ja kaikilla toimialoilla ensin kunnossa. Sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun painoarvo ja sisältö vaihtelee yrityksestä ja sen toimialasta riippuen.

Yhteinen tavoite on kestävä kehitys

Pankeissa on pohdittava, mitä luototetaan ja miten toimitaan vastuullisesti. Kaupassa korostuu vastuu lukuisia sidosryhmiä kohtaan ja myös ympäristövastuu on olennainen. Tavaranhankinnalla on paljon erilaisia eettisiä ulottuvuuksia ihmisoikeuksista ja lapsityövoiman käytöstä lähtien.

Metsäteollisuudessa on lähdetty liikkeelle ympäristöasioista, jota näkökulmaa ollaan nyt laajentamassa. Suuret suomalaiset metsäjätit Metsäliitto, StoraEnso ja UPM Kymmene, ovat lähellä toisiaan toimialalle tärkeän ympäristöasioiden hoidon ja valmisteilla olevan yhteiskuntavastuun raportin osalta. Niitä pitää ja myös voidaan verrata keskenään. Mutta toimialarajojen yli menevä vertailu on jo monin verroin vaikeampaa, vaikka sekin on mielenkiintoista ja saattaa antaa paljonkin uutta ajattelun aihetta ja virikkeitä.

Osuustoiminnan kohdalla merkittävää on ainakin keskustelu suomalaisen osuustoimintaliikkeen tavoitteista ja keinoista. Löytyykö erilaisilla ja eri aloilla toimivilla ot-yrityksillä kenties joitakin yhteisiäkin tavoitteita?

Selkeä tavoite kaikilla on kuitenkin toimiva kokonaisuus. Se on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kehitys. Tavoite istuu juuri osuustoimintaan erittäin hyvin. Jotakin tällaista ollaan oikeastaan jo pidempään odotettu.

Menestys ei yritystoiminnassa kuitenkaan juuri koskaan tule kuin manulle illallinen. Se vaatii aina omaa aktiivisuutta, viisaita tavoitteenasetteluja ja työtä kaikilla tasoilla. Se vaatii myös hyviä liittolaisia. Vaarana on, että hyvin hajanainen ja heterogeeninen osuustoiminta nukkuu yhteiskuntavastuussa oman etsikkoaikansa ohi.

Vastuulliset toimintatavat perustuvat osuustoiminnan arvoihin, tasa-arvosta ja demokratiasta lähtien. Ne ovat valitettavan usein menneinä vuosina painuneet taka-alalle. Nyt elämme jotenkin niiden uudelleentulemisen aikaa. Muista ihmisistä välittäminen on osuustoiminnan keskeisiä vahvuuksia, jos asiaan herätään uudelleen. Vastuullisuus myös tukee keskeisesti yritysten omien strategioiden saavuttamista.

Hallinnolle tulossa selkeästi uutta roolia

Yritykset poikkeavat suuresti toisistaan toimialan, koon, sijainnin ja erilaisten yhteisövaikutusten puolesta. Niiden on itse arvioitava omista lähtökohdistaan käsin, millaisia tavoitteita ne toiminnalleen asettavat, ja miten ne mitoittavat oman yhteiskuntavastuunsa suoritustason. Osuustoimintayrityksissä niiden hallinto tulee tässä keskeisesti mukaan.

Osuustoiminta poikkeaa siten radikaalisti muusta yritystoiminnasta. Osuustoiminnan omistajat ovat tavallisia kansalaisia, joiden muuten yleensä vähäiset vaikutusmahdollisuudet myös talouden ja eri alojen markkinoiden kehitykseen organisoituu nimenomaan ot-yritysten kautta.

Palvelu- ja kuluttajaosuustoiminnassa omistajat ovat samalla yritysten asiakkaita. Puhutaan asiakasomistajuudesta, joka toteutuu käytännössä milloin paremmin milloin huonommin. Tuottajaosuustoiminnassa jäsenet ovat ratkaisevien tuotantopanosten tuottajia.

Kaikilla kolmella sektorilla suomalainen osuustoiminta on omistuspohjaltaan kaikkea muuta yritystoimintaa monin verroin laaja-alaisempaa. Ne kaikki operoivat niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Kasvava osa osuustoiminnasta toimii nykyisin myös kansainvälisesti ainakin Suomen lähialueilla.

Pienille yrityksille riittää, että lainsäädännön vaatimukset kuten kirjanpito ja verojen ja lakisääteisen maksujen hoitaminen on kunnossa ja että toiminnassa myös noudatetaan hyvää liiketapaa. Mutta mitä isommasta yrityksestä on kyse, sitä enemmän tulee tarvetta määrittää yrityksen arvoperusta ja tarkastella yrityksen aikaansaannoksia ja vaikutuksia laajemmasta kuin vain liikekirjanpidon näkökulmasta. Silloin puhutaan talouden lisäksi ihmisistä ja ympäristöstä.

Kohti ylintä porrasta

Hyvänä apuvälineenä toimii neliportainen tavoitepyramidi. Sitä ollaan soveltamassa mm. Op-ryhmässä.

Vähimmäisvaatimus eli ensimmäinen taso on lainsäädännön ja hyvän käytännön noudattaminen. Porras ylöspäin on yrityksen sidosryhmien odotuksiin vastaaminen. Kolmas askelma edellyttää jo omaehtoisen vastuullisuuden toteuttamista esim. oman ympäristö- tai laajemmin yhteiskuntavastuuohjelman laatimista. Se on usein työtä lähialueen yhteisöjen hyväksi.

Neljäs askel on vaativin ja samalla palkitsevin: hyödynnetään uusi työtapa ja pyritään saavuttamaan kilpailuetua yhteiskunnallisesti vastuullisella toiminnalla. Osuustoiminnassa tälle ylimmälle askelmalle ovat lähivuosina harppaamassa Op-ryhmä, S-ryhmä ja Metsäliitto-Yhtymä. Seuraavassa arvioidaan, millä portaalla eräät suuret osuustoiminnalliset yritykset ovat. Yritysryhmien osalta absoluuttisen totuuden esittäminen on mahdotonta, sillä niiden sisällä on selvästi hajontaa. Esimerkiksi osa Lähivakuutus-ryhmän yhdistyksistä on ilmeisesti toisella ja osa kolmannella kehitysportaalla; pienimpiä lienee myös alimmalla tasolla.

Tekoja ja raportteja

Osuuspankkiryhmä on laatinut kattavan yhteiskuntavastuun raportin, jota parhaillaan käsitellään. Ryhmän piirissä on lukuisia valtakunnallisia ja alueellisia kulttuuri- ja aluetalouden projekteja. Paikallisia aktiviteetteja on myös Paikallisosuuspankkien ryhmässä.

S-ryhmä on julkaissut useita ympäristöraportteja, ja niitä myös toteutetaan. Yhteiskuntavastuun raportti on tekeillä.

Metsäliitolla on perusteelliset ympäristöraportit, laajempaa teemaa pohditaan ja konserni on työnantajavastuuta ja kestävää kehitystä edistävän Finnish Business&Societyn jäsen.

Atria on osallistunut paikallisten ammattikorkeakoulujen opettajien palkkaukseen ja perustanut henkilöstörahaston. Myös Valiolta on tulossa ympäristöraportti, joskin viivytysten jälkeen. Lähivakuutuksessa on tehty paljon töitä kotien omaehtoisen turvallisuustyön eteen. Osuusliike Elannossa on jo pitkä traditio omaehtoisesta yhteiskuntavastuusta.

Tässä oli eräitä esimerkkejä. Prosessi jatkuu, sillä kapea-alaisen johtamisen aika on ohi.

Yrjö Kotisalo
Mauno-Markus Karjalainen

| Sivun alkuun |