Keski-Pohjanmaa
ON
Suomen vahvin osuustoimintamaakunta
Yli satavuotinen kiista on viimein ratkaistu. Keski-Pohjanmaa on Suomen selkeästi vahvin osuustoimintamaakunta. Toiseksi vahvimmaksi nousi Kanta-Häme, kolmanneksi Etelä-Savo, neljänneksi Etelä-Pohjanmaa ja viidenneksi Pohjois-Karjala.
Vastaavasti heikoimpia alueita olivat Ahvenanmaa, kaksikielinen Pohjanmaan rannikko ja Päijät-Häme. Niillä osuustoiminnan kanssa kilpailevalla yritystoiminnalla on suhteellisesti vankempi asema.
Osuustoiminta-lehti teki mittavan selvityksen eri maakuntien osuustoiminnan vahvuudesta tai heikkoudesta. Tutkittiin, mitä maakuntia ja missä määrin omaehtoinen osuustoimintayrittäminen on onnistunut pitkäjänteisesti kehittämään ja nostamaan.
OT-lehti keräsi liiketaloudelliset perustiedot lähes 500 suurimmasta osuustoimintayrityksestä ja suhteutti ne mm. eri maakuntien aikuisväestön määrään. Osa puuttuvista tiedoista estimoitiin, jolloin saatiin lopulta kokoon noin 92 % halutusta yksityiskohtaisesta tiedosta.
Jäsenmäärän kehitys paljastaa vahvuuden
Laskennassa käytettiin viittä kuvaavinta kriteeriä. Niitä olivat osuuskuntien lukumäärä, yhteenlasketut jäsenmäärät, liikevaihdot ja henkilöstön määrät sekä kahtena viime vuonna maksettujen verojen määrä. Viimeksi mainittu on hyvä käytännön mittari viimeaikoina paljon puhutussa yritysten yhteiskuntavastuun seurannassa.
Parhaimmaksi alueelliseksi vertailukriteeriksi paljastui osuuskuntien jäsenmäärä, kun se suhteutetaan aikuisväestön määrään. Myös painotettua mittaustapaa, joka yhdisti kaikki viisi kriteeriä käytettiin, mutta se antoi kärkipään osalta saman lopputuloksen.
Keski-Pohjanmaa sijoittui yllättäen ykköstilalle kaikilla viidellä kriteerillä laskettuna. Myös muut kymmenen parasta maakuntaa olivat eri kriteereillä aina kärkitiloilla, joskin niiden keskinäinen sijoitus jonkin verran vaihteli.
Eri toimialoilla maakuntien vahvuus vaihteli. Esimerkiksi osuuspankkien vahvimmat alueet ovat Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Satakunta tässä järjestyksessä ja Lähivakuutuksella Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta. Osuuskaupat ovat vahvimmillaan Keski-Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Osuusmeijereiden vahvimmat maakunnat puolestaan ovat Kanta-Häme, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo.
5,4 miljoonaa omistajaa
Tutkimusaineistossa ovat mukana osuuspankit, paikallisosuuspankit, Lähivakuutus-ryhmä, lihaosuuskunnat, osuusmeijerit, kotieläinjalostus, munapakkaamot sekä mm. kaikki alueosuuskaupat. Myös Metsäliiton, Tradekan ja Elannon tietoja kerättiin, mutta ne rajattiin alueellisen tutkimuksen ulkopuolelle. Metsäliiton ja Tradekan alueellisia tietoja ei ollut käytettävissä. Alustavasti katsottiin, että toisaalta Metsäliiton ja toisaalta Tradekan ja Elannon vaikutukset tasapainottavat alueellisesti toisiaan. Käytetty aineisto kuitenkin sisältää noin 80 % osuuskuntien yhteensä 2,8 miljoonasta jäsenestä. Lisäksi uusosuustoiminnasta tehtiin oma erillisselvitys.
Osuustoiminta-lehti ei myöskään selvittänyt vakuutusalan osuustoimintaa eli keskinäisiä vakuutusyrityksiä Lähivakuutusyhdistyksiä lukuunottamatta. Lähivakuutuksen alueelliset tiedot olivat poikkeuksellisen hyvin saatavilla ja se myös toimii leimallisesti hyvin paikallisesti. Keskinäisillä yrityksillä on yhteensä jo noin 2,6 miljoonaa asiakasomistajaa.
Yhteensä suomalaisella osuustoiminnalla on 5,4 miljoonaa jäsen- tai asiakasomistajaa, mikä nostaa Suomen maailman vahvimmaksi osuustoimintamaaksi. Yhteinen jäsenmäärä on kasvanut viime vuonna 9,1 %, vaikka elintarvikealalla toimivien osuuskuntien jäsenmäärät ovatkin samaan aikaan laskeneet 6 - 12 %. Muita vahvimpia osuustoimintamaita ovat USA ja Kanada sekä useat Euroopan maat kuten Tanska, Ranska ja Englanti.
Osuustoiminta työllistää 91 500 henkeä
Suomalainen perinteinen osuustoiminta työllistää yhteensä 88 500 henkeä pääosin kotimaassa. Määrä on noin 20 000 enemmän kuin viisi vuotta sitten. Uusista työpaikoista tosin valtaosa on kansainvälistymisen myötä syntynyt ulkomaille. Kansainvälistyneimpiä osuustoimintayrityksiä ovat Metsäliitto, Atria, HK Ruokatalo ja Valio. Perinteisen osuustoiminnan yhteinen liikevaihto on samalla noussut 27 miljardiin euroon vuodessa.
Osuustoiminta-lehti selvitti myös uusosuustoiminnan merkitystä. Uusien osuuskuntien työllistävä vaikutus arvioidaan viime vuonna yhteensä noin 3 000:ksi kokoaikaiseksi työpaikaksi. Niillä on yhteensä noin 15 000 jäsentä ja liikevaihto on vajaat 100 miljoonaa euroa vuodessa. Määrät ovat kuitenkin edelleen kasvussa ja uusosuustoiminnalla on myös kysyntäpotentiaalia laajeta merkittävästi erityisesti palvelutehtävissä.
Perinteisen ja uuden osuustoiminnan suora työllisyysvaikutus on noussut noin 91 500:aan henkeen. Siitä 71 000 eli 78 % on säilynyt Suomessa.
Uusosuustoiminnassa Kainuu ja Lappi esiin
Keski-Pohjanmaa osoittautui vahvimmaksi maakunnaksi myös uusosuustoiminnassa. Toiseksi uuden osuustoiminnan vahvuudessa tuli Kainuu ja kolmanneksi Lappi. Keski-Suomi oli neljäs ja Pohjois-Karjala tässäkin viides.
Uusosuustoiminnan heikoimpia maakuntia olivat Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Kanta-Häme. Uusosuustoiminnan tietojen puutteellisuuden vuoksi vertailu tehtiin vain uusosuuskuntien lukumäärällä suhteuttaen ne maakuntien asukaslukuun.
Seinäjoki ehkä vahvin osuustoimintapitäjä
Osuustoiminta-lehti teki alueellisen vertailun myös eri kuntien välillä. Kunnat kuitenkin todettiin tutkimusyksikköinä liian pieniksi, jotta Suomen vahvimmat osuustoimintapitäjät pystyttäisiin riidattomasti osoittamaan. Esimerkiksi suurten alueosuuskauppojen liikevaihtoon vaikuttaa suuresti myös naapuripitäjien ostovoima.
Näillä varauksilla vahvimmiksi kunniksi aineiston perusteella nimettiin Seinäjoki, Hamina ja Kokkola. Niistä Seinäjoki saattaisi ansaita Suomen osuustoiminnallisimman kunnan tittelin nimenomaan alueensa osuustoiminnan monipuolisuuden ansiosta. Siellä toimivat suurista yrityksistä alueosuuskauppa Eepee, Itikka, Maitojaloste, Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki ja Lakeuden Lähivakuutusyhdistys sekä pienistä kuusi uusosuuskuntaa. Sekä Haminan että Kokkolan asemaa nostaa suurten osuuskauppojen vaikutus.
Neljänneksi sijoittui Hämeenlinna ja viidenneksi Mikkeli. Myös ne ovat suurten osuuskauppojen ja osuuspankkien kotikuntia. Hämeenlinnassa toimii lisäksi osuusmeijeri ja Mikkelissä tuleva Järvi-Suomen Portti. Molemmista löytyy myös useita uusia osuuskuntia.
Kehityserojen tasoittaja
Erot maakuntien välillä paljastuivat yllättävän suuriksi. Etenkin osuuskuntien maksamien verojen perusteella ero vahvimman maakunnan eli Keski-Pohjanmaan ja heikoimman eli Ahvenanmaan välillä oli lähes 13-kertainen. Mutta esimerkiksi Ahvenanmaata ei kuitenkaan voi moittia yritteliäisyyden puutteesta - se vain ei pääosiltaan ole osuustoiminnallista yritteliäisyyttä.
Tulokset osoittavat osuustoimintaliikkeen keskeistä roolia eri alueiden välisten kehityserojen tasoittajana. Osuustoiminnalla on yleensä suurempi rooli niissä maakunnissa, joilla on selvästi suurin tarve kehittää omaa yritystoimintaansa.
Täysin aukoton tämä tulos ei kuitenkaan ole, sillä esimerkiksi Lappi sijoittuu perinteisen osuustoiminnan vertailussa viiden heikoimman osuustoimintamaakunnan joukkoon. Siten alueellinen tarve kehittää yritystoimintaa ei vielä ole riittävä edellytys onnistumiselle. Myös Lapista löytyy vahvoja osuustoimintayrityksiä, mutta niiden toiminta ei kata yhtä tasaisesti koko laajaa maakuntaa kuin kansanliikkeen vahvimmilla alueilla Keski-, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla tai Savossa.
Lopputulos tukee jo aiemmin havaittua osuustoiminnan merkitystä alueellisten ja sosiaalisten erojen tasoittajana. Osuustoiminta on suhteellisen pieniriskistä kansankapitalismia, joka takaa mahdollisimman tasaveroiset mahdollisuudet tavallisille suomalaisille. Osuustoimintayrityksillä on 5,4 miljoonaa omistajaa ja pörssiyrityksillä yhteensä vain noin 800 000.
Yhteishenki ratkaisee
Maakuntavertailun tulokset heijastavat myös yhteisöllisyyttä ja alueiden yhteishenkeä - tai sitten niiden puutetta.
Esimerkiksi Osuustoiminta-lehteen haastateltu Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja Altti Seikkula korostaa vahvan kansalaistoiminnan äärimmäisen suurta merkitystä maakunnassa. Keskipohjalainen itsetunto ja identiteetti kumpuaa vahvasta kansalaisyhteiskunnasta, josta osuustoiminta on keskeinen osa.
- Keski-Pohjanmaalla halutaan, että muutkin pärjäävät, eikä vain itse, toteaa uusosuustoiminnan edustaja Margita Lukkarinen asian.
Pelkkää päivänpaistetta osuustoiminta ei sen vahvimmallakaan alueella ole kuitenkaan ollut. On koettu esimerkiksi maitosota 1990-luvun puolivälissä ja Hankkijan konkurssi 1992.
Osuustoiminnan luottamustehtävissä mukana ollut maakuntaneuvos Viljo S. Määttälä kiteyttää asiaa näin: - Tervettä kiistaa on ollut, ja siinä on osuustoiminnan elinvoima. Esimerkiksi KPO:lla on ollut suuri onni, että sillä on aina ollut myös aikaansa seuraava hallinto.
Osuuspankit reiluimpia verojen maksajia
Reiluimmiksi veronmaksajiksi paljastuivat osuuspankit liikemerkkiin katsomatta. Osuuspankit ovat säilyttäneet tässäkin hyvin niiden oman alueellisen luonteensa. Esimerkiksi Kokkolan Osuuspankin toimitusjohtaja Aatto Ainali katsoo Osuustoiminta-lehdessä, että on etu, että päätöksentekijät ovat omalta paikkakunnalta: - Meitä ei komennella mistään muualta.
Osuuskaupat sijoittuivat valtakunnallisesti hyväksi kakkoseksi veronmaksukyvyssä ja muutamissa maakunnissa kuten Keski-Pohjanmaalla ykkösiksi.
Yksittäisistä osuustoimintayrityksistä Metsäliitto on selvästi merkittävin verojen maksaja, Tradeka toinen ja HOK kolmas. Osuuskauppa KPO on neljäs ja Osuusliike Elanto viides.
Alueellisesti osuuskuntien maksamat verot asukasta kohti ovat merkittävimmät Keski-Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Satakunnassa. Heikointa osuustoiminnan veronmaksu oli Ahvenanmaalla.
Osuustoiminta-lehti kirjoittaa, että on paljon parempi, jos osuustoiminta tunnetaan kotimaassa iloisena veronmaksajana kuin erilaisina maailmalla veroja pakoilevina yrityksinä.
Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi
|
Osuustoiminnan
vahvuus maakunnissa Järjestyskriteerinä osuuskuntien jäsenmäärä suhteessa aikuisväestöön 
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lisätietoja:
Mauno-Markus Karjalainen, puh. 09 - 4767 5588,
sähköposti: mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi