Uusosuustoiminnan työllistävä vaikutus arvioidaan tuoreen selvityksen mukaan noin 3 000:ksi kokoaikaiseksi työpaikaksi. Osuustoiminta-lehden ja Pellervon uusosuustoimintaprojektin yhdessä tekemän selvityksen kohteena oli vuosi 2001.

Selvitys toteutettiin kyselytutkimuksella, johon valittiin tasaväliotannalla 200 osuuskuntaa Pellervon uusosuuskuntarekisterissä olevasta noin 1200:sta osuuskunnasta. Kyselyllä haluttiin tietoja osuuskuntien jäsenmääristä, työllistävyydestä ja liikevaihdosta. Vastauksia saatiin joka kolmannelta otokseen valitulta osuuskunnalta.

Tutkimukseen liittyy tiettyjä rajoittavia tekijöitä. Selvitys on luonteeltaan yleinen, eikä osuuskuntia erotella toisistaan toimialan, maantieteellisen sijainnin tai osuuskuntatyypin (esim. työosuuskunta) mukaisesti. Koska uusosuuskunnat ovat erittäin heterogeeninen ryhmä, tulisi nämä jaottelut pidemmälle menevissä selvityksissä ottaa huomioon. Tässä uusosuuskuntia tarkastellaan siis yhtenäisenä ryhmänä. Toisaalta yleinen kiinnostus esimerkiksi työllistämisessä kohdistuukin usein juuri kokonaisvaikutukseen.

Kolmannes on uinuvia

Lisäksi on olemassa selviä merkkejä siitä, että uusien osuuskuntien joukossa on kohtalaisen paljon niitä, joiden toiminta on syystä tai toisesta hiipunut.

Osuustoiminta-lehden markkinointisihteeri Salli Oravainen on tänä vuonna yrittänyt tavoittaa kaikki uusosuuskuntarekisteriin ilmoitetut osuuskunnat, kun lehteämme on tarjottu heille edullisesti tilattavaksi. Noin kolmannes osuuskunnista on kuitenkin niitä, joista ei monilla puhelinsoitoillakaan tavoiteta ketään. Tai posti palautuu lähettäjälle, kun vastaanottajaa ei löydy. Osan kohdalla kysymys voi toki olla myös väliaikaisesti hiljaisemmasta vaiheesta toiminnassa.

Näillä asioilla on kuitenkin vaikutusta. On oletettavaa, että paremmin menestyvät osuuskunnat ovat valmiimpia vastaamaan myös kyselyihin, samoin tilaamaan lehteämme. Tavoitteet pienen levikkimme tuplaamisesta uusosuustoiminnan kentällä tultaneen saavuttamaan tämän vuoden aikana; markkinointikierros edelleen jatkuu.

Nämä tekijät on myös tässä otettu huomioon, joten keskimääräiset luvut ovat niitä, joita otoksen perusteella saatiin. Mutta kokonaisluvuissa on korjaavina tekijöinä käytetty otoksen todennäköistä vääristymää. Olemme käyttäneet myös muita Pellervon käytössä olevia tietolähteitä, esim. jatkuvaa lehdistöseurantaamme.

Yhteensä 15 000 jäsentä

Osuuskuntien jäsenmäärät kertovat osaltaan kiinnostuksesta ot-yrittämistä kohtaan. Uusissa osuuskunnissa oli keskimäärin 18 jäsentä vuonna 2001. Lukumääräisesti eniten on kuitenkin osuuskuntia, joiden jäsenmäärä liikkuu kymmenen paikkeilla, joten keskiarvoa nostavat muutamat suurimmat osuuskunnat, joiden jäsenmäärät ovat useita kymmeniä.

Mikä siis olisi kaikkien uusosuuskuntien yhteinen jäsenmäärä? Kokonaisjäsenmääräksi tulisi maksimissaan noin 15 000. Tämä lukema antanee kohtuullisen arvion siitä suuruusluokasta, jossa uusosuuskuntien jäsenmäärä liikkuu.

Työllistävyys noin 3 000 kokoaikaista

Uusosuuskuntien työllistävyydestä on myös aiemmin tehty selvityksiä. Työministeriössä selvitettiin 1999 työosuuskuntien työllistävyyttä. Tuolloin niiden työllistäväksi vaikutukseksi saatiin noin 2 500 henkilötyövuotta.

Tämä selvityksemme näyttää olevan melko hyvin linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Mukaan otettiin nyt työosuuskuntien lisäksi myös kaikki muut uudet osuuskunnat. Parissa vuodessa osuuskuntien määrä on myös kasvanut yli 300:lla.

Paljonko uudet osuuskunnat synnyttävät uusia työmahdollisuuksia? Yksiselitteisen vastauksen antaminen kysymykseen on hankalaa. Mitä työllistävyys uusosuuskunnissa merkitsee? Onko kysymys suoraan osuuskunnan maksamasta palkkatyöstä vai lasketaanko mukaan esim. se, mitä työmahdollisuuksia toiminnan seurauksena syntyy osuuskunnan ulkopuolella?

Uusosuuskunnissa on hyvin paljon lyhytaikaisia työsuhteita, jolloin työllistämisen arvioiminen on hankalaa. Tämän voi myös päätellä tulleista vastauksista.

Tässä lähtökohtana on se, mitä annetun kysymyksen pohjalta voidaan olettaa vastaajan tarkoittaneen. Osuuskunnilta kysyttiin siis, paljonko ne itse arvioivat työllistäneensä kokopäiväisinä työntekijöinä vuoden 2001 aikana.

Näin keskimääräiseksi työllistävyydeksi osuuskuntaa kohden muodostuu kolme kokoaikaista työntekijää vuoden aikana. Kun tulosta käytetään laskentaperusteena kaikille rekisterissä oleville osuuskunnille - ottaen rajoitteet huomioon - saadaan uusien osuuskuntien kokonaistyöllistävyydeksi yli 2 900 henkilötyövuotta.

Liikevaihto vajaat 100 miljoonaa euroa

Uusosuuskuntien toiminnasta antaa uuden ja mielenkiintoisen kuvan myös niiden synnyttämä liikevaihto. Uusosuuskunnat tuottivat liikevaihtoa viime vuonna keskimäärin 112 000 euroa eli noin 670 000 markkaa.

Kaikkien uusosuuskuntien kokonaisliikevaihdoksi muodostuisi tällöin noin 95 miljoonaa euroa eli 570 miljoonaa markkaa.

Vaikka uusosuustoiminnan merkittävyys perinteiseen osuustoimintaan tai muuhun yritystoimintaan verrattuna ei vielä toistaiseksi olekaan suuri, ei sen vaikutus ihmisten taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämisessä jää lainkaan vaille merkitystä. Varsinkin paikallisesti se voi olla merkittävää. Tosin alueiden väliset erot ovat suuret. Paljon mahdollisuuksia on kuitenkin vielä täysin käyttämättä.

Kiitämme lämpimästi kaikkia tähän kyselyyn vastanneita uusia osuuskuntia ja niiden aktiivisia ihmisiä! Tästä on yhdessä hyvä jatkaa työtä uusosuustoiminnan hyväksi.