Pellervo-Seuran johtokunta otti Osuustoiminnan kehittäjät - Coop Finland ry:n seuran jäseneksi tämän vuoden elokuussa. Uuden osuustoiminnan edustajien mukaan tulo seuraan merkitsee seuran jäsenkunnan monipuolistumista. Uusi jäsenyys luo entistä paremmat mahdollisuudet uusien ja vanhojen osuuskuntien yhteistoimintaan.

Kehityksen eri vaiheissa olevien osuuskuntien yhteistoiminnasta on kansainvälisesti myönteisiä esimerkkejä. Englannissa työosuuskuntia edustanut Industrian Common Ownership Movement (ICOM) on sulautunut kuluttajaosuustoiminnan yhteisjärjestöön. Käytännön yhteistyötä on syntynyt mm. The Phone Co-operativessa, jossa alueellinen kuluttajaosuuskunta on jäsenenä muutoin työosuuskuntien ja yksityishenkilöiden muodostamassa halpaa puheaikaa jäsenilleen tarjoavassa osuuskunnassa.

Ruotsissa "vanhat osuuskunnat" ovat tiiviisti mukana uusien perustamisneuvonnassa mm. hallinnoimassa ja rahoittamassa neuvontaa. Italiassa uudet ja vanhat osuuskunnat kuuluvat samoihin keskusjärjestöihin ja tukevat toinen toistensa toimintaa. Espanjassa esimerkiksi Baskimaalla ja Valencian autonomiassa vanhat osuuskunnat tukevat uusien perustamista.

Yksi kaikille osuuskunnille - suurille ja pienille, vanhoille ja uusille - yhteinen ongelma on, että osuustoiminallista yrittämistä ei tunneta. Asiantila tuntuu mielettömältä, sillä Suomihan on tilastojen mukaan kaikkein osuustoiminnallisin maa. Osuuskuntien bruttokansantuoteosuus on maailman suurimpia, jos ei peräti suurin. Osuuskunnilla on merkittäviä markkinaosuuksia useilla toimialoilla. Osuuskuntien merkitys talouden tasapainottajana ja alueellisessa kehityksessä on tunnustettu kansainvälisillä foorumeilla. Työosuuskuntien määrä suhteessa väestömäärään on Suomessa Euroopan suurimpia. Odotettavissa on, että niiden taloudellinen merkitys kasvaa toiminnan vakiintuessa ja kehittyessä.

Osuuskuntien yhteinen esiintyminen tulee auttamaan monipuolisen ja myönteisen kuvan muodostumista osuustoiminnasta tulevaisuuden yrittämisen muotona.

Osuustoiminnan neuvonnasta

Osuustoiminta on oleellinen osa markkinataloutta. Sen merkitys kansantaloudessa sekä sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien ehkäisyssä on tunnustettu viime vuosina monilla kansainvälisillä areenoilla. Osuustoiminnalla on suurempi merkitys kehittyneissä markkinatalousmaissa kuin kehittymättömissä.

Tunnustuksesta huolimatta osuuskunnille tarjottavat julkisista varoista rahoitetut palvelut ovat oleellisesti heikompia kuin muille yritysmuodoille tarjotut. Osuuskunnilta on estetty eräiden tukimuotojen käyttö. Edellytykset tukien ja avun saamiseksi on muotoiltu siten, että osuuskunnat jäävät käytännössä niiden ulkopuolelle.

Yritysneuvonnassa osuuskunnat ovat lapsipuolen asemassa. 1990-luvun lopun jälkeen osuustoiminnan neuvontaan suunnatut määrärahat ovat vähentyneet oleellisesti eivätkä ne silloinkaan olleet merkittävät. Osuustoiminnan neuvonta on ollut täysin riippuvainen lyhytkestoisesta projektirahoituksesta. Projektirahoituksessa ei sinänsä ole mitään ongelmaa, jos projektimäärärahat olisivat taattuja pitkällä aikavälillä ja niiden jaossa noudatettaisiin seuraavia periaatteita: rahoituksen saajien tulisi tuntea yritysmuoto, ymmärtää sen sisäistä logiikka, pystyä osoittamaan toimintansa tuloksellisuus ja ammatillinen pätevyytensä. Myös tässä olisi eri kehitysvaiheissa olevien osuuskuntien löydettävä toisensa.

Coop Finlandin toiminnasta

Coop Finland edustaa vain osaa uusista osuuskunnista, mutta siinä voidaan havaita uusien osuuskuntien järjestäytymisen alku. Alun perin, vuonna 1997, Coop Finland perustettiin nimensä mukaisesti osuustoiminnan neuvojien yhteistyön tarpeisiin. Silloin oli tarpeellista käsitellä yhdessä niitä pulmia, joita pienosuuskuntien perustamiseen ja alkuvaiheen kehittämiseen liittyi. Oli tarpeen kehittää menetelmiä, materiaaleja ja lähestymistapoja osuuskuntien perustamiseen.

Coop Finland on kehittänyt toimintaansa myös osallistumalla kansainvälisiin osuustoiminnan kehittämisprojekteihin. Vuodesta 1998 vuoteen 2002 Coop Finlandilla oli hallituksen jäsenyys Euroopan työosuuskuntien ja sosiaalisten yritysten liitossa (CECOP).

Vuoden 2002 syksyllä Osuustoiminnan kehittäjät Coop Finland päätti muuttaa toimintasuuntaansa ja organisoitua uusosuustoiminnan järjestöksi. Järjestäytyminen päätettiin organisoida alueellisten uusosuuskuntien yhteenliittymien kautta ja edistämällä tällaisten yhteenliittyminen perustamista.

Coop Finland on arvioinut yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa nykyisen työlainsäädännön soveltuvuutta henkilöstön omistamiin yrityksiin. Se on antanut lausuntoja osuuskuntalaista ja laista sosiaalisista yrityksistä.

Uudet osuuskunnat ovat moninaisia sekä toimialoiltaan, että jäsenkunnaltaan. Valtaenemmistö niistä toimii palvelualoilla tuottaen palveluja joko yksityistalouksiin tai yrityksille. Henkilöstön omistamat osuuskunnat eli työosuuskunnat ovat suurin yksittäinen uusosuuskuntaryhmä. Yli puolet uusosuuskunnista, noin 750, on työosuuskuntia. Työosuuskuntien joukossa on sekä osuuskuntia jotka pyrkivät sosiaalisesti syrjäytyneiden jäsentensä työllistämiseen ja integraatioon, että tietotekniikan sovellutusten huippuosaajien muodostamia tietointensiivisiä liikeyrityksiä.

Coop Finland on "leimallisesti" henkilöstön omistamien osuuskuntien yhteenliittymä ja voisi ehkä tarjota palveluja myös muun tyyppisille uusille osuuskunnille.

Pekka Pättiniemi
Kirjoittaja on Coop Finland ry:n 
hallituksen puheenjohtaja.