Tätä mieltä
Nainen päättäjäksi

Naisen elämänkaaren kiireisintä aikaa on pääsääntöisesti aika, jolloin lapset ovat pieniä. Tämä näkyy myös yritysten hallintoelimissä, sillä 25 - 45 -vuotiaiden naisten osuus siellä on edelleenkin liian pieni. Asiaa voidaan tarkastella vähintäänkin kahdesta eri näkökulmasta; ensiksi naisten omalta ja toiseksi yritysten kannalta.

Yksi nyky-yhteiskunnan avainsanoista on tehokkuus. Naisten arkipäivässä tämä näkyy kotona, työssä ja vapaa-ajassa. Kotona on oltava täydellinen äiti, vaimo, taloudenhoitaja ja terapeutti. Työelämässä tavoitteet on asetettu niin, että normaalin työajan puitteissa niitä ei useinkaan ehdi saavuttaa. Lakimääräisten etuuksien (esim. osittainen hoitovapaa) käyttäminen on periaatteessa mahdollista. Käytännössä tällaisen etuuden nauttija tekee samat työt kuin ennenkin, mutta saa vain lyhennetyn työajan mukaisen palkan. Entä vapaa-aika sitten? Sen suhteen on vähiten ongelmia, sillä sitä ei juurikaan ole!

Onkin ymmärrettävää, että kaikki pätevätkään naiset eivät edes itse halua tässä kyseisessä elämänvaiheessa osallistua hallinto- ja luottamustehtäviin. Vuorokaudessa ei ole kuin ne 24 tuntia, ja nukkuakin pitää. Näissä tapauksissa ns. naiskiintiöistäkään ei ole hyötyä.

Toinen näkökulma eli naisten osallistuminen hallintoelimiin ja luottamustehtäviin yritysten kannalta on enemmän yhteiskunnallista keskustelua herättävä. Hallinto- ja luottamustehtäviin haluavia päteviä naisia on enemmän kuin heitä suhteellisesti näihin tehtäviin otetaan.

Naiskiintiö ei ole ratkaisu

Mm. opetusministeri Tuula Haatainen on ottanut voimakkaasti kantaa yritysten hallitusten naiskiintiöiden puolesta. Naiskiintiö ei mielestäni kuitenkaan ole ratkaisu itse perusongelmaan, sillä ongelmana ovat edelleen syvään juurtuneet asenteet siitä, mikä on naisen paikka ja mikä miehen paikka.

En malta olla tässä yhteydessä kertomatta muutaman omakohtaisen esimerkin asenteista. Viittä vaille valmiina oikeustieteen kandidaattina olin nimismiehen sijaisena Valtimon kunnassa. Istuin nimismiehen huoneessa, kun puheilleni pyrki eräs nuori mies. Hän avasi oven ja kysyi, missä nimismies on. Sanoin, että tässä ja että miten voisin olla avuksi. Hän sanoi, että hän tulee uudestaan sitten, kun nimismies on paikalla ja lähti. Toinen esimerkki on vaalikiertueeltani. Puheilleni tuli keski-iän ohittanut mieshenkilö. Hänellä ei ollut muuta sanottavaa kuin se, että minun tulisi pysyä kotona, koska minulla on niin pieniä lapsia.

Näiden asenteiden muuttuminen ei tapahdu hetkessä. Ensiarvoisen tärkeässä asemassa tämän tehtävän suhteen ovat koti ja koulu. Mikäli äiti osallistuu luottamus- ja hallintotehtäviin ja isä tukee häntä siinä tavalla tai toisella, on se käytännössä lapsille esimerkki, joka vaikuttaa heidän asenteisiinsa enemmän kuin mikään ulkopuolinen valistus. Ja silti mies on mies ja nainen on nainen.

Monipuolisuus parantaa päätöksiä

Valinta yrityksen hallintoelimiin tulisi tehdä siten, että ensin asetetaan yrityksen toimintaa palvelevat valintaperusteet ja se henkilö valitaan, joka nämä vaatimukset parhaiten täyttää riippumatta siitä, onko hakija mies vai nainen. Perusteena ei saisi olla esimerkiksi se, että naista ei voida valita miesvaltaiseen hallitukseen, koska saunailtojen ja niissä tapahtuvan epävirallisen päätöksenteon järjestäminen tulee käytännössä vaikeaksi! Tällaisen tilanteen varalle voisi vinkkinä mainita, että saunassa voi varmaankin käyttää uimapukua.

Yrityksen kannalta parhaimpia päätöksentekoelimiä ovat ne, joissa on tasapuolisesti eri ikäisiä päteviä naisia ja miehiä. Näin tulee otettua huomioon ihmisen elämänkaaren eri vaiheet parhaalla mahdollisella tavalla. Mitä paremmin hallintoelinten kokoonpano vastaa yrityksen asiakkaiden ja omistajien profiilia, sitä paremmin heidän mielipiteensä hallinnossa kuuluu.

Omasta kokemuksestani voin sanoa, että parhaita päätöksiä syntyy silloin, kun päätöksentekoon osallistuu sekä miespuolisia että naispuolisia jäseniä. Tällainen tiimi on käytännössä monipuolinen ja tehokas. Edellytyksenä on tietysti vielä se, että kaikkien tiimin jäsenten mielipiteet otetaan huomioon samalla painoarvolla ja että vuorovaikutussuhteet ovat avoimia.

Yritys, jonka hallinnossa on tasapuolisesti sekä miehiä että naisia, luo jo ulospäinkin itsestään edistyksellisen, luotettavan, oikeudenmukaisen, avoimen, tehokkaan ja nykyaikaisen kuvan. Tällaisen yrityksen hallintoon minulla on ollut tilaisuus osallistua vuodesta 1999 lähtien.

Tekstin kirjoittaja Marja Kallatsa on 
ammatiltaan henkikirjoittaja ja koulutukseltaan varatuomari. 
Hän asuu Elimäellä ja on Osuuskauppa Ympäristön hallituksen jäsen.

| Sivun alkuun |