OT-lehdessä melko uutena yrityksenä vuonna 2000 esitelty Viittomakielialan osuuskunta Via on kasvanut lujaa. Toimitusjohtaja Kaisa Rintala kertoo, miten kasvukipuja on Viassa hoidettu.

Viittomakielen tulkit selvittivät pitkään ja perusteellisesti yrityksen perustamista. Isoilla kunnilla on oma tulkkauskeskus, mutta valtaosa tulkeista oli itse asiakkaitaan etsiviä ja tulkkaussopimuksia tekeviä freelancereita.

Valtakunnallista Viaa perustettaessa siihen liittyi 49 tulkkia. Suomessa on noin 5 000 kuuroa ja 600 koulutettua viittomakielen tulkkia. Nyt Viassa on 45 jäsentä. Osuuskunnalla on 46 kuukausipalkkaista tulkkia, heistä osa-aikaisia on kuusi. Tuntipalkkaisia tulkkeja on noin sata. Asiakkaita - kuntia, järjestöjä, oppilaitoksia, yrityksiä - on noin 150 eri puolilla maata. Kunnat maksavat kuurojen tulkkauksen.

Rintala kertoo, että yrityksen hallinnossa on neljä ja puoli työntekijää. -Minullekin on kolmen vuoden aikana tehty jo neljä työsopimusta. Aluksi työsopimus käsitti vain muutamia kymmeniä työtunteja kuukaudessa. Sekä hallintohenkilöstön että tulkkien työsopimuksia uusitaan ja laajennetaan vain sitä mukaa kun työt lisääntyvät.

Samaa varovaista etenemistä käytetään palkkaamisissa. Via on viittomakielen tulkkausalan ainoa valtakunnallinen yritys. Kolmessa vuodessa sen liikevaihto on noin kymmenkertaistunut.

-Vialla ei ole ollut yhtään tappiollista vuotta, Rintala sanoo. Se mille tahansa uudelle yritykselle harvinaista. Tästä eteenpäin hän arvioi kasvun jatkuvan aiempaa hillitymmin.

Volyymiin nähden katetta jää Vialle niukasti, vain nelisen prosenttia. Tämä heijastuu johtamistapaan:

-Via ei kestä odottamattomia suuria palkkamuutoksia tai kannattamattomia sopimuksia.

Työehtosopimuksen rakentaminen pienensi katetta hieman. Vialaiset järjestäytyivät Erityisalojen Toimihenkilöliittoon Ertoon, menossa on nyt ensimmäinen kokonainen TES-tilikausi.

Tulkkausalan kummajaisena on viittomakielen tulkin tuntitaksa, joka on noin puolet kielitulkkien tuntitaksoista. Viittomakielen tulkki saattaa kääntää samalla kielestä toiseen, tosin silloin taksa hiukan muuttuu.

Vain se tehdään mikä kattaa kulut

Rintala sanoo, että yhtään kannattamatonta sopimusta ei periaatteessa tehdä. Asiakkaat otetaan muuten kuin sisäänvetohintoja hyödyntämällä. Vian on vaativa tulkkien ammattaitaidon suhteen. Kilpailukykyä on oltava. Esimerkiksi kunnat laskuttavat tulkin hakemisesta 20-30 euroa tilausta kohden riippumatta siitä, tuleeko tulkki vai ei. Vialaiset laskuttavat vain tehdystä tulkkauksesta.

Rintala sanoo likviditeettiasioiden hieman vaivanneen Viaa, mutta nekin on saatu hoidetuksi hyvällä pankkiyhteistyöllä. Osuuskunta lähettää laskun kun työ on tehty, mutta monet asiakkaat maksavat hitaasti. - Näin me tavallaan luototamme kuntien palveluja, jotka niiden on turvattava asukkailleen.

Via onkin lyhentänyt maksuaikaa ja on ensi vuonna tarkistamassa kolme vuotta samana pysynyttä hinnoittelua.

Via laajentuu vähin erin. Helsingin toimisto muutti syyskuussa hieman isompiin vuokratiloihin. - Uusia toimistoja ei perusteta ellei ole valmiita maksavia asiakkaita, Rintala sanoo. Nyt toimistoja suunnitellaan Hämeenlinnaan, Turkuun ja Tampereelle.

Moni viittomakielen tulkki on häipynyt alalta muihin töihin epävarmuuden vuoksi. Myös Viassa vuosittainen työsuhde on pääsääntöisesti enintään kymmenen kuukautta, lopun vuotta tulkki on lomautettuna tai työttömänä. Rintalan mukaan Via tarvitsee lisää tulkkeja lähes kaikkialla.

-Alalla on tapahtunut selvä muutos. Nuori sukupolvi tietää, että heillä kuulovammastaan huolimatta on oikeus opiskeluun, työhön ja harrastuksiin. Uusi tekniikkakin edesauttaa asiaa.

Opiskelutulkkaus viittomakielellä lisääntyy. Se onkin Vian työn painoalue: vain 20-30 prosenttia on erilaisia päivittäisia asiointitulkkauksia. Kuntien tulkit taas tekevät enimmäkseen niitä.

Yritys tuli muovikassissa

Yritys tuli Rintalalle muovikassissa, jossa oli erilaisia mappeja ja levykkeitä. Sellaisena Kaisa Rintala sanoo saaneensa yrityksen hoitoonsa syksyllä 2000. Hän oli vetänyt erilaisia vastuutehtäviä säätiön ja yhdistyksen johdossa, hotellibisneksessä, luottolaitoksessa, perintätoimistossa ja tekstiilialalla. Niistä olivat tuttuja sekä finanssipolitiikasta johtuvat suuret taloudelliset yllätykset että melkoiset henkilöjärjestelyt. Kaikki yritysmuodot oli siis koettu kun Rintala sai vastuulleen osuuskunnan.

-On tämä aiemmista poikkeava yritysmuoto johtaa. Henkilöstöomisteisuus vaatii koko ajan suuren joukon ottamista huomioon.

Via on muuttamassa sääntöjään uuden osuuskuntalain mukaisiksi, mutta muitakin muutoksia tulee. Muutokset liittyvät esimerkiksi jäsenyysehtoihin. Jäsenet käyvät aktiivista mielipiteiden vaihtoa muutostarpeista kotisivuilla www.via-ok.net, joilla he pääsevät tunnuksillaan ulkopuolisilta suljetuille keskustelusivuille.