Osuustoiminnan yhteiskuntavastuu 2003
Henkilöstö on Valiolle tärkein pääoma

Tyytyväinen, osaavainen ja uudistumiskykyinen henkilöstö nähdään Valio-konsernissa voimavarana, joka on yritykselle tärkeä kilpailuetu.

Henkilöstön hyvinvoinnin, oman työyhteisön kehittymisen sekä yhteistyön edistäminen on kirjattu Valio-konsernin vuosien 2004-2006 strategiaan, tavoitteisiin sekä arvoihin kiteytettyyn yhteiskuntavastuuseen. Vuosikertomuksessaan Valio tunnustaa henkilöstön olevan tärkein pääomansa.

Maidon markkinajohtajana Valio on ottanut vastuun ison volyymin tuotteista. Menestyäkseen yritys on riippuvainen monipuolisesta osaamisesta koostuvasta henkilöstöstä. Henkilöstö on avainasemassa toimivan maitoketjun ylläpidossa, joka yrityksen tilityskyvyn puitteissa turvaa monia tähdellisiä yhteiskunnallisia tarpeita, mm. merkittävän osan maaseudun yrittämisen ja asutuksen perusedellytyksistä. Maitoketju työllistää meijereissä, palvelu- ja alihankintatehtävissä, kaupassa ja tiloilla suoraan sekä välillisesti kymmeniä tuhansia ihmisiä. Se pyörittää yhteiskunnan elintarvikehuollon kannalta välttämätöntä toimintaketjua.

Taloudellinen vastuu tilityskyvystä on erityisen haasteellinen EU:n maatalouspolitiikan puitteissa, jossa kansallisten tukimahdollisuuksien liikkumavara on edelleen epäselvä. Meijerien määrää ja henkilöstöä vähentävää kehitysohjelmaa Valio perustelee nimenomaan taloudellisella vastuunotolla. Ohjelmallaan se tavoittelee kilpailukyvyn kehittämiseksi lisää tehoa ja tuntuvia säästöjä eri osa-alueiden toimintoihin turvatakseen toimintakykynsä muuttuvissa ja vaikeasti ennustettavissa olosuhteissa. Controllerjohtaja Liisi Myllykangas kertoo saatujen kokemusten valossa säästöjen näyttävän ylittävän ennakko-odotukset.

Vuosittaisten säästöjen tunnuslukujen suuruudesta Valio kertoo julkisuuteen sen verran, että seitsemännumeroisissa luvuissa liikutaan. 

Panostusta henkilöstön hyvinvointiin

Valion keskimääräisen henkilöstön kehitys vuosina 1998-2002 oli seuraava: 
1998 ... 4072
1999 ... 3785
2000 ... 3647
2001 ...3875
2002 ...3902
2003* ...4291

* Yhdeksän kuukauden keskiarvo

Vuoden 2000 aikana henkilöstön määrä kääntyi laskevasta

nousujohteiseksi. Vuoden lopussa 3723 henkeä oli Valion palveluksessa. Kuluvan vuoden henkilöstön yhdeksän kuukauden keskiarvo on 4291, kertoo henkilöstöjohtaja Helena Tammi-Saarinen.

- Toimintansa lopettaneista Sotkamon ja Turun tehtaista sekä ensi vuonna lopettavasta Kouvolan meijeristä yhteensä 200 on saanut ja tulee saamaan työpaikan Valion muilta tuotantolaitoksilta. Vuonna 2008 lopetettavan Tampereen meijerin henkilöstön tulevaisuus on vielä avoin. Meneillään olevan kehittämisohjelman muutoksissa lopettaneista meijereistä on jäänyt työntekijöitä pois ja kehitettäviin on palkattu uusia. Myös päällekkäisyyksiä syntyy muutosvaiheissa. Ensi vuodesta eteenpäin henkilöstön osalta lienee odotettavissa hiukan laskua.

Tammi-Saarinen toteaa Valion panostavan henkilöstön hyvinvointiin jatkuvasti työturvallisuuden osalta sekä työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävään liikuntaan, mm. TYKY-toimintaan reippaasti yli lainsäädännön vaatimusten.

- Tätä yrityksen sosiaalisen vastuun tavoitetta seurataan vuosittain henkilöstön tyytyväisyystutkimuksella, jota kautta saamme selville henkilöstön tarpeista lähtevät todelliset kehittämistarpeet. Vastausprosentti on pysytellyt korkealla, 80 prosentin pinnassa. 

Terve Organisaatio-kyselyn mukaan työilmapiiri ja hyvinvointi kehittyivät Valiossa vuosikertomuksen mukaan vuonna 2002 positiiviseen suuntaan 13 osa-alueella 16:sta. Tuntuvimmin paranivat kehityskeskustelut. Viime vuonna Valiossa paneuduttiin kyselyn tulosten perusteella erityisesti osallistuvan johtamisen ja osaamisen kehittämiseen, vuosikertomuksesta ilmenee.

Satsausta koulutukseen ja työympäristöön

Oppimista ja osaavaa johtamista työyhteisön kehittämiseksi on viime vuonna opiskeltu useissa projekteissa yhdessä Jyväskylän yliopiston Oppiva johtajuus -koulutuksen puitteissa. Suurta osaa esimiehistä valmennettiin lisäksi suunnittelemaan käytännön toimenpiteitä työn kehittävyyden parantamiseksi. Välittöminä menoina koulutukseen Valio sijoitti viime vuonna lähes 1,5 miljoonaa euroa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman tekemiseen jokaiselle valiolaiselle.

Henkilöstöllä on vuodesta 1988 asti ollut mahdollisuus suorittaa yrityksen toimintaan monipuolisesti perehdyttävä Valiotutkinto. Sitä koskeva aineisto siirrettiin viime vuonna intranetiin. Vuorovaikutteiset harjoitukset ja kuva-materiaali tukevat teksti-aineistoa. Jatkossa tämän avulla on mahdollista laajentaa huomattavasti opiskelijoiden määrää.

IC-Insight Oy:n viime vuonna tekemässä henkilöstötutkimuksessa Valio arvioitiin parhaaksi 28 suomalaisyrityksestä kaikilla osa-alueilla eli osaamisessa, työskentelyedellytyksissä ja motivaatiossa. Sitoutuminen ja työtyytyväisyys sai keskiarvon 4,1 käytettäessä arvoasteikkoa 1-5. Poissaolot sairauden vuoksi olivat 4,7 % säännöllisestä työajasta, kun ne teollisuuden työntekijöillä keskimäärin olivat 6,2 %.

Henkilöstön työkykyindeksin keskiarvo asteikolla 7-49 oli viime vuonna 41,6 ja edellisenä vuonna 41,7.

Valiossa työympäristön on koettu vaikuttavan merkittävästi työkykyyn. Siksi jokaiselle toimipaikalle laadittiin viime vuonna uudistetut turvallisuussuunnitelmat. Lisääntyneiden kaatumis- ja liukastumistapaturmien vuoksi tehtailla toteutettiin siisteys- ja järjestyskampanja. Kampanjassa hyödynnettiin Työterveyslaitoksen kehittämää Turvallisesti tuottavat työtavat eli ns. Tuttava-menetelmää. Henkilöstön hyvinvointia tuettiin yksilötasolla painonhallintakampanjalla. Valiolaiset pudottivat viime vuonna yhdessä painoaan 1 800 kiloa.

Tukipaketteja meijerilakkautusten yhteydessä

Pettymys hyvän huolenpidon puitteissa lienee sitäkin suurempi kun työpaikka menee alta meijereitä lakkautettaessa? Helena Tammi-Saarinen toteaa Valion kantavan siinäkin yhteiskuntavastuuta.

- Julkistaessamme pari vuotta sitten kehittämisohjelmaa, lähdimme rakentamaan sekä henkistä että taloudellista tukipakettia. Ensisijaisesti on pyritty tarjoamaan työtä lopetettavien toimipisteiden sijasta muilta paikkakunnilta. On järjestetty tilaisuuksia, joissa on kerrottu uusien paikkakuntien olosuhteista, kuten puolison työnsaantimahdollisuuksista ja lasten päivähoidosta, muuttohaluttomille uudelleen koulutuksesta ja viime kädessä avustusta niille, jotka eivät ole löytäneet uutta työpaikkaa.

Valion tuoretuotteiden kehittämisohjelman mukaiset tuotantolaitosten sulkemiset ja tuotannon siirrot lähivuosina vaativat vuosikertomuksen mukaan lähivuosina erityistä valmiutta muutokseen. Viime vuonna 25 henkilöä muutti kehitettävään toimipaikkaan ja 121 henkilölle laadittiin valmiit suunnitelmat.

Kiinnostus Valiota kohtaan on Universum Communications´n vuoden 2002 alussa tekemän tutkimuksen mukaan lisääntynyt. Valion työnantajakuva kaupallisen alan opiskelijoiden keskuudessa nousi viime vuonna sijalle 16 vuoden 2001 sijalta 67 ja teknisen alan opiskelijoiden keskuudessa sijalle 21 sijalta 46.

Entä vuorovaikutus ammattiliittojen edustajien ym. henkilöstön kanssa? Tammi-Saarinen kertoo Valiolla olevan kattava kaikkia liittoja edustava luottamusmiehistä koostuva yhteistyöryhmä, jossa käydään läpi tavoitteisiin ja työn tulokseen perustuvaa ohjaavaa palkitsemisen järjestelmää, henkilöetuisuuksia. Ideoimme asioita yhdessä avoimemmassa hengessä kuin virallisessa YT-toimikunnassa.

- Hallintoneuvostossa on mukana henkilöstön edustus. Henkilöstön edustajia on myös toimintaa ohjaavissa johtokunnissa, samoin kehittämisprojekteissa, tiimivalmennusta ja koulutusta pohtivissa toiminnoissa ja tehtaiden johtoryhmissä. Kahdesti vuodessa järjestetään valtakunnalliset luottamusmiespäivät, joissa luottamushenkilöt voivat tehdä esityksiä, kysymyksiä ja esittää toiveita.

- Strategiaviestinnän ym. keinoin talon kulttuuria pyritään viemään entistä avoimempaan suuntaan. Sisäiseen intranetiin jokainen voi tuoda esiin ajatuksiaan ja osallistua keskusteluun, Tammi-Saarinen toteaa.

Meijeriväellä edellä aikaansa oleva irtisanomissuoja

Meijeriväen liiton (MVL) toiminnanjohtaja Matti Kangasalusta taustoittaa Valion irtisanomissuojaan liittyvää vastuuta henkilöstöstä:

- Vuonna 1985 tehtiin työehtosopimuksen puitteissa kaikkia Valion meijereitä koskeva maidonsuojelusopimus jossa maidon käsittely sovittiin toteutettavaksi kaikissa tilanteissa olkoon työmarkkinatilanne mikä tahansa. Tämä turvasi työnantajaa lakkotilanteilta ja kuluttajien maidonsaannin jonka vastapainoksi meijeriväki sai viikon lisävapaata vuoden aikana. Merkittävintä sopimuksessa oli eronturvavakuutus, joka irtisanomistapauksissa takasi 10 vuotta työsuhteessa olleille vuoden palkan kolmessa vuodessa. MVL:n kannalta sopimus osui hyvään aikaan kun ajattelee 700-800 irtisanottua henkilöä 90-luvulla.

- Viimeiset eronturvavakuutukset olivat maksussa äsken syyskuussa. Tämä oli Valion oman aikansa sosiaalista vastuuta. Pienemmissä meijereissä näin tuntuvia sopimuksia on vaikea tehdä.

- Toissa vuonna solmittiin uudenlainen sopimus kaikkien liittojen Valiossa toimivalle henkilöstölle tukipaketteineen, jossa meijerikentän työnantaja toimii irtisanomisrahoineen ja muine tukineen jo siten, mitä työntekijät yleisillä tupokierroksilla vasta hakevat. Moni muukin meijeri on tässä asiassa seurannut markkinajohtajaa. Työnantaja voi näin ostaa rahalla rauhaa.

Keskittämisen koetaan lisänneen työstressiä

Kielteisimpänä piirteenä keskittämiskehityksessä meijerikentällä koetaan Kangasalustan mukaan kolmessa vuorossa seitsemän päivän aikana lisääntynyt kiire ja stressaava työtahti, jossa työkuviot eivät ole niin selkeitä kuin aikaisemmin eikä aikaa juuri jää tehtävien sisäistämiseen.

- Jos itse tai jonkun lapsi sairastuu, heijastuu se muiden ylityötarpeeseen tai vapaapäivien perumiseen. Jokin viisastenkivi olisi löydettävä siihen, että työ- ja ihmismäärä kohtaavat. Turun, Rovaniemen ja Kouvolan sekä aikaisemmin lopettaneiden tehtaiden lakkauttamiset heijastuvat stressinkasvuna muualla.

Kangasalustaa mietityttää myös missä määrin kaikki lopettamiset ovat perusteltuja? Ihmetyttää esimerkiksi miksi niin iso yritys kuin Valio ei säilyttänyt maamerkkinä Lammin Osuusmeijeriä maineikkaine Mustaleima-brändeineen.

Kangasalusta toivoo että mahdollisimman moni osuusmeijerin hallintokunta ja tuottajakuntaan kuuluva henkilö tutustuisi lähemmin meijerikenttään vaikkapa liiton julkaiseman Suomen meijerikalenterin avulla. 

- Ne, jotka eivät vielä saa liiton Maitotalous-lehteä, voivat pyytää meijerinsä konttorihenkilöä tarkistamaan, ovatko MVL:oon annetut osoitetiedot ajan tasalla.

MVL edustaa ammattijärjestökentässään 3000 jäsentä, joista vajaat 2000 ovat työssä.

Tykytoiminta sopii osalle henkilökuntaa

Käyttötarkkailija, MVL:n hallituksen puheenjohtaja Paula Koiviston työt Valion Kouvolan meijerissä loppuvat toiminnan lopettamiseen syyskuussa 2004. Ensimmäisinä kysymyksinään mielessään hän kertoo pohtineensa Itä-Suomen jäävän lähes ilman maitonesteiden pakkaamista kun vain Juvan Luomu jää jäljelle.

- Läheltä ei löydy vastaavaa työtä. Herajoelle on matkaa 130 km. Useimmille muuttaminen on mahdotonta. YT-neuvottelujen eväinä saatava tukipalkkio huomioiden olosuhteisiin nähden on kuitenkin oltava tyytyväinen.

Työnkuvasta Paula Koivisto toteaa kolmivuorotyön olevan kuluttavaa.

- Koneiden ja laitteiden ohella myös ihmistä pitäisi huoltaa. Työntekijöiden piirissä kaivataan virikkeitä fyysiselle huollolle, mahdollisuuksia runsaampaan liikuntaan ja joustavampaa palautusaikaa sopivissa tilanteissa.

- Tyky-toiminta sopii toisille, toisille ei. Viikon poissaolo tyky-ohjauksessa, joka osaksi on myös itse maksettava, on erityisen vaikea järjestää lapsiperheissä.

Pidempään talossa olleille mahdollisuus päästä ikääntyessä kevyempään työhön saman työpaikan puitteissa olisi Koiviston mielestä tervetullutta joustoa.

?Työntekijäpuolelta löydettävissä kokemusta ja näkemystä kehittämisen eväiksi? Meijeriteknikko, MVL:n yhdysmies Arto Sirviö on työskennellyt esimiestehtävissä kaksi vuotta Vantaalla Valion Vaaralan meijerillä, jossa valmistetaan sulatejuustoa, kestoviipaleita ja kestopaloja kotimaan myyntiin ja vientiin. Vantaalle hän muutti Sotkamosta meijeritoiminnan lakkauttamisen yhteydessä, missä hän kertoo olleen hyvä työnantaja. Koska Valiolla oli tarjota vastaavaa työtä Vantaalta, hän työskentelee nyt ja kertoo myös viihtyvänsä Vantaalla. Henkilöstöryhmien välillä vallitsee hyvä yhteishenki.

Kehittämistarpeista Sirviö mainitsee henkilökunnan toivovan toimintahäiriöille alttiin vanhan konekannan uusimista ja kiinteistön kunnostamista.

- Automatisointi on vielä vähäistä muihin laitoksiin verrattuna, joka heijastuu työturvallisuusongelmina ja poissaoloina sairauksien vuoksi. Meijereiden sulkemista koskevassa kehittämisohjelmassa myös Sirviö perää perusteellisempaa harkintaa ja syvällisempiä laskelmia siitä mistä kaikesta puheena olleet säästöt tulevat ja mitä kustannuksia ne aiheuttavat.

- Minkälaisiksi muodostuvat kuljetuskustannukset, investointitarpeet jäljellejäävissä meijereissä ym. oheisvaikutukset, kun esimerkiksi Sotkamon, Rovaniemen, Tampereen, Turun ja Kouvolan kaltaiset paikat suljetaan?

- Kun kuluttaja saa tuotteen 500-600 kilometrin päästä, ei se ole samaa kuin meijeristä lähtenyt maito varsinkaan hapanmaitotuotteiden osalta. Kliinisiä ongelmia voi tulla autoihin ja  kylmäketjuihinkin, hän pohtii.

Henkilöstön kohtelussa muuttoavustuksineen ja tukipaketteineen toimintojen lopettamisten yhteydessä hän antaa Valiolle täyden tunnustuksen.

- Sopuisimmin asiat hoituvat kuuntelemalla työntekijäpuolta liitosta riippumatta. Täällä on osaltaan sitä kokemusta ja näkemystä miten taloa vielä voidaan kehittää eteenpäin, Sirviö muistuttaa.

SEL:n Savtschenko: Irtisanomiset ylimitoitettuja

Suomen elintarviketyöläisten liiton (SEL) jäsenten piirissä Valion jalostuslaitosten lakkautukset ja irtisanomiset koetaan ylimitoitettuna, toteaa liittopuheenjohtaja Ritva Savtschenko. 

- Työtahti on muuttunut stressaavaksi ja terveydelliset ongelmat lisääntyneet sen mukaan. Monikaan ei jaksa työssä eläkeikään. Tilapäisiä työntekijöitä käytetään runsaasti. Luottamusmiehet ovat joutuneet turvautumaan toisiinsa. Keskittämiskehitys on syönyt omansa. Kentällä toivotaan että johtavassa asemassa olevan alan yrityksen pitäisi tuntea paremmin vastuu työntekijöistään.

Savtschenko arvioi Valion sosiaalisen vastuunkannon keskitasoiseksi elintarviketeollisuudessa. Liittonsa edustajana työministeriön työelämän kehittämisohjelmaan liittyvässä henkilöjohtajuusselvityksen yhteydessä hän toivoo pystyvänsä kantamaan rakentavia korsia kekoon niin meijeri- kuin muussa elintarviketeollisuudessa. Selvityksen on määrä valmistua ensi vuonna.

SEL:n noin 30 000 jäsenestä nelisen tuhatta on valiolaisia. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, Valion Pitäjänmäen tehtaalla työskentelevä varastotyöntekijä Sirpa Ahonen vahvistaa Savtschenkon sanoman työtahdin kiristymisestä meijerilakkautusten myötä.

- Nykyisen henkilökunnan joustonvarat on jo otettu käyttöön. Työkyvyttömyys ja varhaiseläkkeet ovat lisääntyneet. Kolmivuorotyö käy raskaaksi ikääntyneille, talossa ei enää ole kevyempiä töitä vaihtoehdoksi, kuten vielä 70- ja 80-luvulla.

- Yrityksen sisällä tulisi työntekijöillä, jotka ovat olleet talossa vaikkapa 15 vuotta, olla mahdollisuus siirtyä kevyempiin toimisto- tai vastaaviin töihin, Ahonen ehdottaa.

Meijerialan koulutus ja tulevaisuuden meijerityöpaikat

Meijereiden ja niiden tarjoamien työpaikkojen väheneminen 1990-luvulta lähtien aiheutti nuorille kysymyksen kannattaako alan koulutukseen enää hakea. Yhdessä kaikkien meijeriyritysten kanssa perustettiin runsaat kaksi vuotta sitten Milk Works-projekti turvaamaan ammattitaidon saatavuutta tulevaisuudessakin. Aktiivisen tiedottamisen avulla kouluihin ja avainryhmille onkin saavutettu hyviä tuloksia.

Hämeen ammatti-instituutin meijerialan koulutusohjelman päällikkö Kirsti Kalaja kertoo ensisijaisten hakijoiden kolminkertaistuneen ja toissijaisten kaksinkertaistuneen Milk Worksin ponnistuksin kahden viime hakukierroksen aikana. Viime kierroksella meijeristikoulutukseen haki 90 opiskelijaa. Opiskelijapaikkoja oli 30. Meijeri-insinöörikoulutukseen hakijoita oli 80 ja opiskelupaikkoja 15.

Valio on käynnistämässä uutta kartoitusta selvittääkseen koulutetun työvoiman tarpeen.

Markku Rämö
 Vapaa toimittaja

| Sivun alkuun |