Osuustoiminta-lehden tiedote 14.10.2003

Myös hyvä yhteiskuntavastuu pohjustaa menestystä
Osuustoiminta kasvuvauhti kovinta etelässä

Osuustoiminnan kasvu on ollut viime vuodet vahvinta eteläisessä Suomessa ja kasvun vetureita ovat osuuskaupat ja osuuspankit, ilmenee uusimmasta Osuustoiminta-lehdestä.
Osuustoimintayritysten maksamat verot asukasta kohden ovat nousseet eniten Kainuussa.

Osuustoiminta-lehdessä 5/2003 (14.10.2003) on tarkasteltu osuustoiminnallisten yritysten kehittymistä ja niiden toimia ympäristö- ja yhteiskuntavastuussa. Lehden teemasivuilla todetaan, että yhteiskuntavastuu ja raportoiminen siitä ovat sidoksissa yrityksen talouteen. Menestyvä ja vahvan taseen yritys pystyy työllistämään, kiinnittämään huomiota toimintaansa laajasti ottaen, tuottamaan verotuloja ja tukemaan toimialueensa kehittymistä.

Yritysten kehittymisvertailuissa tarkasteltiin noin 400 suurimman osuustoimintayrityksen kokonaisjäsenmäärää, liikevaihtoa ja liiketuloksen muutoksia. Maakuntien keskinäinen vertailu on tehty vuosien 2001 ja 2002 kokonaisjäsenmäärän ja -liikevaihdon muutoksien keskiarvon perusteella.

Nopeinta osuustoiminnan kasvu on ollut Päijät-Hämeessä. Liikevaihdon kasvulla mitaten eroa muihin maakuntiin se kasvatti erityisesti Osuuskauppa Hämeenmaan ansiosta. Toisaalta yrityksellä saattaa olla maakunnallisesti erittäin vahva yhteiskunnallinen merkitys, vaikka se ei valtakunnallisessa vertailussa kärkisijoille nousekaan.

Keski-Pohjanmaa säilyy edelleen ykkösenä kun tarkastellaan osuustoiminnallisten yritysten maksamia veroja asukasta kohti eri maakunnissa. Nopeinta yritysten maksamien verojen kasvu on ollut Kainuussa: 39 prosenttia. Lähes Kainuun kasvuvauhtiin yltävät Pohjois-Karjala (32%) ja Keski-Suomi (31%).

Pohjois-Karjalassa metsäsektorin yhteiskunnallinen merkitys on suurinta maakunnallisessa vertailussa. Lähes viidennes maakunnan bruttotulosta lähtee metsätaloudesta ja -teollisuudesta, samoin sektorin 7-8 prosentin työllistävyys on maakuntien kärkitulos.

Maakunnista Pirkanmaa erottuu voimakkaimmin osuuskuntien kokonaisjäsenmäärää kasvattaneena maakuntana. Nousu kaikkiaan on ollut 15 prosenttia. Jäsenistön kasvu lisää yritysten jakamaa hyvinvointia: osuuspääoman korkoa tai hyvityksiä palvelujen käytöstä.

Osuustoiminnallinen arvomaailma on jo yli sata vuotta korostanut yrityksen erilaisia vastuita taloudellisen menestymisen ohella, ja yhteiskuntavastuuta ne kantavat käytännön elämässä enemmän kuin raportoinnissaan. Myös raportoimisessaan ot-yritykset ovat aktivoituneet: vuosikertomukset sisältävät entistä enemmän tietoja raaka-aineen hankinnasta, energian käytöstä, toimista päästöjen vähentämiseksi, ympäristöä säästävistä teknisistä ratkaisuista, henkilöstöasioista, eettisistä kysymyksistä. Ympäristötilinpäätöksiä on valmisteilla, S-ryhmä tekee yhteiskuntavastuuraportin vuonna 2004, samoin Valio, Metsä-Botnialta se ilmestyy 2005.

Parhaiksi henkilöstöraportoijiksi vuosikertomustietojen perusteella OT-lehti arvioi OKO:n ja OP-ryhmän.

Jäsenmäärältään Suomen suurimpien osuuskuntien listaa johtavat Tradeka, HOK, Elanto sekä Metsäliitto, joka puolestaan on ylivoimainen ykkönen liikevoiton, liikevaihdon ja henkilöstömäärän perusteella.

Osuustoiminta-lehden teemaryhmään kuuluivat ekonomi Jorma Savolainen, ekonomisti Yrjö Kotisalo, tutkimusjohtaja Ritva Toivonen, freelance-toimittajat Hannu Kaskinen, Antti Mustonen ja Markku Rämö, ekonomi Olli Kauppi, uusosuustoiminnan asiamies Juhani Lehto ja Osuustoiminta-lehden va. toimituspäällikkö Markku Nummi.

Lisätietoja:
Osuustoimintajohtaja Sami Karhu, (09) 4767 5502, gsm 0400 545 989
sami.karhu@pellervo.fi
Toimituspäällikkö Markku Nummi, (09) 4767 5558, gsm 040 590 5328
markku.nummi@pellervo.fi

| Sivun alkuun |