Aluksi lyhyt oppimäärä osuustoiminnasta: Osuustoiminta on yritystoimintaa. Osuustoiminnallisen yrityksen yhteisöoikeudellinen muoto on yleensä osuuskunta tai keskinäinen yhtiö, mutta joskus myös osakeyhtiö. Olipa oikeudellinen muoto mikä hyvänsä, tällaisen yrityksen ideana (tarkoituksena) on aina tarjota omistajalleen toimialansa mukaisia palveluja. Osuuskunnan jäsenomistaja on osuuskuntansa asiakas, sijoittaja ja ylin päättäjä. Osuustoimintayritykset toimivat samojen liiketaloudellisten lakien alaisena kuin muutkin yritykset. Esimerkiksi ne tarvitsevat riskipääomaa (=omaa pääomaa) siinä kuin muutkin yritykset.

Tunnettuus ja asenteet: Osuustoimintaa on harjoitettu Suomessa jo toista sataa vuotta. Se on edelleen vahvaa ja näkyvää. Silti osuustoiminnasta on olemassa virheellisiä ja suorastaan myyttisiä käsityksiä. Osuuskunta on kummajainen. Osuustoimintaan ei aina suhtauduta julkisessa hallinnossa ja lainsäädännössäkään sen painon ansaitsemalla vakavuudella. Osuuskunnat usein unohtuvat tai unohdetaan. - Osuustoiminta herättää myös tunteita, se ei jätä kylmäksi. Syynä lienee asiantuntemattomuus, mutta myös kilpailijan propaganda. Valtamediakin suhtautuu jotenkin vinosti: Milloin kritisoidaan osuuskuntia siitä, että "isännät" ovat päättämässä, tai siitä, että osuuskunnissa ei kuulu "isännän ääni"! Osuuskuntia on sanottu myös "epäseksikkääksi", keskinäisiä yhtiöitä "keskeneräisiksi yhtiöiksi". Valtakunnallinen päivälehti kertoi pääkirjoituksessaan 1980-luvun puolivälissä osuustoiminnan jopa tehneen tehtävänsä.

Historian pikakertaus 30 vuoden ajalta: Tulin Pellervon palvelukseen keväällä 1975, toimittuani sitä ennen kahdeksatta vuotta valtionhallinnon ja tuomioistuinlaitoksen eri tehtävissä. Saman vuoden heinäkuussa Helsingissä oli menossa ETYK-konferenssi. Lounastunneilla katselin valtioiden johtajia kuljettavia mustia autoja: Breznev, Gisgard ´d Estaing, Wilson, Schmidt, Ford jne. - Moniko näitä nimiä enää muistaa? Yhdysvalloissakin on sen jälkeen ollut virassa viisi eri presidenttiä.

On sanottu, että elimme silloin pysähtyneisyyden aikaa. Toden totta 15 vuotta myöhemmin alkoi tapahtua: Neuvostoliitto ja Varsovan liitto romahtivat, Saksa yhdistyi ja itäblokin maat vapautuivat. Kotimaassamme rahamarkkinat vapautuivat, idänkauppa romahti, "vuosisadan" talouslama kouraisi, talouselämä koki myllerryksen, liityimme EU:hun, markka muuttui euroiksi.

Osuustoiminnan kentällä suurimmat muutokset ovat liittyneet yrityskoon kasvattamiseksi tai kilpailuoikeudellisista syistä tehtyihin yritysjärjestelyihin. Tietysti on käyty jäsentenvälisiäkin, jonka seurauksena meillä on nyt mm. kaksi osuuspankkiryhmää. Kaiken kaikkiaan ot-yritykset ovat kuitenkin selvinneet näistä vuosista varsin vähin vaurioin, ellei muistella yhtä suurta "ruumista" vuodelta 1992. Myönteisinä asioina ei voi jättää mainitsematta sitä, että uusien osuuskuntien perustamisbuumi alkoi 1990-luvun puolivälissä ja että uusi osuuskuntalaki saatiin käyttöön reilut pari vuotta sitten.

Tästä eteenpäin: En käy kovin pitkälle tulevaisuutta ennustamaan, koska sen sanotaan olevan vaikeaa. Toimintaympäristö tuottaa yrityksille jatkuvasti uusia haasteita. Tällä hetkellä ajankohtaisia asioita osuuskunnille ovat yritys- ja pääomaverouudistus ja IAS-standardien soveltaminen. Tulemme näistäkin selviämään. Verolait tulevat ja menevät. Standardeihin mukautumisesta voi ajan mittaan olla osuuskunnille hyötyäkin. Tähän liittyen ja muutoinkin pääomakysymykset ja niiden kehittämiseen liittyvät ratkaisut tulevat nousemaan entistä keskeisemmälle sijalle osuuskunnissa. Niinikään ot-yritysten kansainvälistyminen tulee saamaan entistä enemmän konkreettisia muotoja.

Edunvalvontatyö tulee olemaan entistä vaativampaa ja vaikeampaa. EU-säädösten valmistelu on etääntynyt kauaksi ja hankalaksi tavoittaa. Miten päästä vaikuttamaan tähän riittävän ajoissa, on jatkossakin iso kysymys.

Työni aktiivipalveluksessa on käymässä vähiin. Ensi vuoden vaihteessa siirryn vanhuuseläkkeelle. Yhtäjaksoinen työrupeama Pellervon palveluksessa on kestänyt varsin pitkään. Olen viihtynyt työssäni. Siinä on auttanut tunne siitä, että on tehnyt oikeaa työtä oikeitten ihmisten parissa.

Kiitokset kaikille oikeille ihmisille!

Olavi Leppänen
Lakiasiainjohtaja
olavi.leppanen@pellervo.fi