ammlehti.gif (1906 bytes)

siniot1.gif (15198 bytes)

kirjaimittain.gif (7478 bytes)

Käytännössä näyttää toimivan
- mutta kuinka on teorian laita

Osuustoiminnan menestymisen avainkysymys on jäsenomisteisen liiketoiminnan määrätietoinen kehittäminen. Yritysmallista on kyettävä ottamaan irti siinä olevat mahdollisuudet ja jäsenomisteisuudesta on tehtävä aito kilpailuetu. Tähän liittyy olennaisena asiana osuuskuntien hallintohenkilöiden riittävä kyky ohjata yrityksiään siihen suuntaan, minkä he katsovat jäsenistölle olevan eduksi ja yrityksen kehittämisen kannalta hyväksi. Siihen liittyy myös jäsenten tietoisuus osuustoiminnan ideasta ja terävyys toimia omistajina.

Kaikissa näissä asioissa on parannettavaa niin suurissa kuin pienissä osuuskunnissa. Tulevaisuudessa on toimittava nykyistä etevämmin, jotta kansainvälistyvien markkinoiden kyydissä varmasti pysytään.

Nämä ovat kaikki samalla suuria kysymyksiä, joiden eteenpäin vievä kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Musta tuntuu -menetelmä ei riitä. Tarvitaan uutta tietoa, jota saadaan vain tutkimalla. Kun osuuskuntien esikuntien ja järjestöjen voimat eivät yksin riitä, tarvitaan yhteistoimintaa tiedemaailman kanssa.

Mutta tiedekin tarvitsee paitsi innoittajaa myös rahoitusta. Osuustoiminnan neuvottelukunta toimii yhteistyössä Suomen Kulttuurirahaston kanssa, jotta osuustoimintatutkimuksen rahoitustilanne paranisi. Lisääntyvän rahoituksen uskotaan innostavan tutkijoita entistä laajemmin tarttumaan osuustoimintaa koskeviin aiheisiin. Tutkimuksen tulisikin olla pitkäjänteistä ja tiedon pitäisi vähitellen kasautua yhä syvemmäksi ja laajemmaksi. Uuden hankkeen tulisi ponnistaa siitä, mihin toiset jäivät.

Tutkijat ovat jättäneet lokakuun loppuun mennessä tutkimushakemuksensa Suomen Kulttuurirahastoon. Tämä hakukierros ei ollut kertaluontoinen. Hakukierrokset jatkuvat vähintään kahtena seuraavana syksynä. Ensi helmikuussa saamme joka tapauksessa tietää, mitkä hankkeet saavat rahoitusta ensimmäisellä kierroksella.

Miten tutkijoiden tuottama tieto sitten voidaan hyödyntää osuuskunnissa? Tämä onkin kriittinen piste sen rinnalla, että tutkimusta ylipäänsä on ja että se on korkeatasoista ja uutta tietoa tuottavaa.

Ot-yritysten ja -järjestöjen on tarkoitus pitää yhteyttä tutkijoihin, jotta osuustoiminnan kehittämistyö ja tutkimus pystyvät parhaalla tavalla tukemaan toisiaan. Näin tutkijat saavat puhtia työhönsä ja heidän tutkimustensa kysymyksenasettelu voi täsmentyä niin tieteen kuin elävän yritystoiminnan kannalta mielekkääseen suuntaan.

Hyvässä yhteistyössä tutkijat voivat suorastaan toimia osuustoiminnan kehitysyksikkönä tuottaessaan tietoa, jonka avulla voidaan paremmin ymmärtää ja nähdä jäsenomisteisen yrityksen sudenkuopat ja menestyksen mekanismit. Tutkimuksen myötä kasvaa ja kehittyy samalla tutkijapolvi, joka kykenee omaehtoisesti ymmärtämään osuustoiminnan luonnetta ja olennaisia menestystekijöitä.

Lisääntynyt tieto osuustoiminnasta heijastuu ennen pitkää uutta tutkimusta hyödyntävän koulutuksen avulla myös talouden ammattilaisten osaamiseen. Voimme uskoa, että jatkossa kauppatieteiden maisteriksi ei voi enää valmistua ilman osuustoimintatietämystä.

Tutkimuksen kautta myös osuuskuntien hallinto- ja toimihenkilöiden koulutukseen saadaan uutta tietoa ja materiaalia. Osuuskuntien ammatti- ja luottamusjohto kykenevät ammentamaan tutkimuksista uusia aineksia ajatteluunsa ja johtamiseensa. Voidaan ajatella, että tutkijat ovat jatkossa myös käyttökelpoista työvoimaa yritysten palveluksessa.

Parhaimmillaan tutkimus voi nostaa osuustoiminnan menestymisen kannalta olennaisia seikkoja yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä politiikan ja hallinnon avainhenkilöiden ajatteluun. Se voi vakauttaa osuustoiminnallisten yritysten toimintaympäristöä.

Tavoitteet voivat tuntua kaukaiselta. Niin ne osin ovatkin. Tässä on kyse pitkäjänteisestä kehittämisestä, sillä kyse on paitsi tutkimuksesta ja sen hyödyntämisestä myös uuden osuustoimintaa osaavan tutkijapolven kasvattamisesta. Tähtäin on siis jopa vuosikymmenien päässä.

Joku voi kysyä, että miksi osuuskuntia ja osuustoimintaa pitäisi erikseen tutkia, sillä eihän osakeyhtiöitäkään erikseen tutkita. Kyllä niitä tutkitaan, sillä suurin osa yrityselämän tutkimuksesta koskee osakeyhtiöiden maailmaa ja niiden toimintalogiikkaa, vaikka sitä ei erikseen mainita. Osuuskunnan peruslähtökohta toimia tehokkaasti palveluja käyttävän jäsenen talouden tukena on paljon vähemmän hahmotettu kysymyksenasettelu kuin osakeyhtiöön sijoitetun pääoman tuoton erittely. Kumpaakin tarvitaan.

Sami Karhu
sami.karhu@pellervo.fi

| Sivun alkuun |