Eduskunnan olisi pitänyt kirjoituttaa haluamansa pykälät virkamiehillä heti keväällä. Näin on tehty lainsäädännön historiassa monta kertaa, kun kansan valitseman eduskunnan ja virkamieseliitin poliittiset näkemykset ovat menneet ristiin. Moni korskea ylijohtajakin on siinä prässissä nöyrtynyt.

Johannes Virolainen koulutti ministeriaikoinaan vastahakoista virkamiestä:"Mie esittelen ja sie kirjotat perustelut. Vai vaihetaaks miestä?"

Totta kai tämänkin muistion lopputulema oli valmiina, kun valtiovarainministeriön oma virkamies Matti Halén tehtäväänsä komennettiin.

Toimeksiannosta
ja sen vierestä

Eduskunta edellytti puhtaalla suomenkielellä hallituksen selvittävän ja tarvittaessa valmistelevan "verosäädösten muutos siten, että osuuskunnan osuuspääomalle maksama korko rinnastetaan verotuksessa pääsääntöisesti listaamattoman yhtiön maksamaan osinkoon. Maatalouden tuottajaosuuskuntien jäseniä kohdellaan tasavertaisesti muiden osuuskuntien jäsenten kanssa."

Vielä eduskunta edellytti, että "mahdollisesti tarvittavat säädösmuutokset toteutetaan osuuskunnan jäsenille menevän voitonjaon verotusta kiristämättä."

Listaamattomassa osakeyhtiössä verovapauden yläraja on 90.000 euroa vuodessa. Voimaan tulleen lain mukaan osuuskuntien jäsenen yhteenlaskettujen korkotuottojen verovapauden yläraja on 1500 euroa vuodessa.

Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan osuuskunnan pääomasta saatu korko ei nykyisten säädösten mukaan ole verrattavissa listaamattomasta yhtiöstä saatuun osinkoon. "Osakkaan asema on erilainen, osuuskunnan luonne ja voitonjakoperiaatteet ovat osakeyhtiöstä täysin poikkeavat ja osuuspääoman koron käsitteleminen velan koron sijasta voitonjakona johtaa jo nykyisellään epäjohdonmukaiseen lopputulokseen monessa tapauksessa," sanotaan selvityksessä.

Siinä vaiheessa ministeriö unohti toimeksiannon eli uusien säädösten valmistelun ja ryhtyi puolustamaan entisiä. Eli siis puhtaasti politikoimaan nykytilanteen puolesta.

Vain osakeyhtiöissä
aktiivisia yrittäjiä?

Muistiossa puolustetaan listaamattomien yhtiöiden osinkojen korkeaa verovapautta sillä, että yrittäjien saamia osinkoja tulee verottaa eri tavalla kuin passiivisten sijoittajien saamia osinkoja. Samalla kyllä myönnetään, että listaamattomissa yhtiöissäkin voi olla passiivisia sijoittajia.

Osuuskunnat nähdään itse erikseen yrittäjänä toimivien yhteistoimintamuotona, joka vain palvelee hallinnollisesti ja taloudellisesti tätä yritystoimintaa. Muistiossa osuuksia pidetään yritystoiminnan käyttöomaisuutena.

Osuustoiminnan ideasta seuraa muistion mukaan voiton jakaminen jäsenille mahdollisuutena käyttää osuuskunnan palveluja halvemmalla kuin niitä muualta hankittaessa.

Poikkeuksena muistiossa nähdään kulutusosuuskunnat. Tradekan ja SOK:n jäsenasiakkailleen maksamat bonukset ja muut jäsenedut eivät kuulemma ole voitonjakoa vaan "siviilioikeudellinen alennus", jota käsitellään hinnanoikaisueränä.

Tässä suhteessa kaikki osuuskunnat eivät ole tasa-arvoisia. Muistion kirjoittaja ei ehkä tiedä, miten Kilpailuvirasto on huutanut naama punaisena puhelinosuuskunnille, jotka ovat jakaneet jäsenilleen "hinnanoikaisueriä".

Vielä lakiesitystä kirjoitettaessa tunnustettiin venkoilematta, ettei kulutusosuuskuntien korkoja kannata selvitellä, koska se maksaisi enemmän kuin verottaja saisi tuottoa. Nyt on siis teoreettinen pohjakin löytynyt.

Liipasimella Metsäliitto
ja osuuspankit

Muistiossa on selvitelty hyvin ylimalkaisesti, että osuuskunnissa on "passiivisia sijoittajia" eli yli 1500 euron korkoa saavia muutama tuhat. Useiden osuuskuntien koroista kertyvää summaa ei ole tilastoitu. Jahdattavien henkilöiden määrä nousee tällöin huomattavasti. Kenenkään korot eivät kuitenkaan ole lähelläkään 90.000 euroa.

Eniten näitä on Metsäliitossa, jonka osuudet määräytyvät metsän pinta-alan mukaan. Erityisesti verottajaa kiinnostaa lisäosuuspääoma. Ylimääräistä progressiota metsäveroon siis.

Lihaosuuskunnat eivät selvityksen mukaan muka suuria korkosummia maksa, mutta meijereistä VM on löytänyt parisataa kiinnostavaa henkilöä.

Problemaattisina VM:n muistio pitää osuuspankkien lisäosuuskorkoja. Ne keräävät lisäosuuksia talletusten luonteisesti. Yli 1500 euron korkoja on maksettu yli tuhannelle henkilölle.

Näistä maksetaan talletuksia enemmän korkoa, mutta ne eivät nauti talletussuojaa. Vastaavaa mahdollisuutta verovapaisiin talletuksiin ei ole muilla pankkiryhmillä, todetaan mietinnössä.

Ministeriön muistiossa pidetään oikeana, että osuuskunta voi maksaa jäsenilleen tuotteista yksityistä yritystä parempia hintoja. Lisähinnan muuttaminen osuuspääoman verovapaaksi koroksi on muistion mukaan kuitenkin epäneutraalia muita kilpailijoita kohtaan.

IAS 32:n varaan
rakennetaan

Muistiossa ennakoidaan myös IAS 32-kirjanpitostandardin tulevan voimaan Suomen osuustoimintalainsäädännössä. Tähän asti sitä on tarjottu pörssiyhtiöille, vaikka se tosin liippaa sitä kautta monia osuuskuntiakin, etenkin osuuspankkeja, lihaosuuskuntia ja tietenkin Metsäliittoa.

Osuuskunnissa IAS 32 tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, että osuuspääoma tulkitaan velaksi, koska siihen liittyy palautusvelvollisuus. Osuuskunnissa se merkitsisi omavaraisuusasteen tuntuvaa alenemista, kun oma pääoma siirtyy vieraaksi pääomaksi.

Tulevaisuudessa VM uskoo takaisinmaksuvelvollisuutta ainakin voimakkaasti rajoitettavan.

Valtiovarainministeriön virkamiesmuistio muuttaa tässä vaiheessa taas eduskunnalta saatua toimeksiantoa ja ryhtyy pohtimaan 1500 euron verovapauden poistamista osuuspääoman koroilta kokonaan.

Muistion mukaan kaksinkertainen verotus voitaisiin poistaa siten, että osuuspääoman korkoja verotettaisiin vieraan pääoman koron tapaan, jolloin korko olisi maksajalle vähennyskelpoinen ja saajalle veronalaista tuloa.

Kovin nyreä suhde
osuuskuntamuotoon

Virkamiesmuistiossa valitetaan, että osuuskuntien osuuksiin ei ole helppo liittää mahdollisuutta arvonnousun hyödyntämiseen. Esitettyjä ja käytössä olevia erilaisia tapoja pidetään keinotekoisina. "Helpompaa on muuttaa osuuskunta osakeyhtiöksi," ilmoittaa VM:n muistio.

Oikein pitkää nenänvartta pitkin ministeriössä tuijotetaan uusosuuskuntia. Muutama harva työosuuskunta on pystynyt maksamaan jäsenilleen tuntuvia osuuspääoman korkoja, mutta niitäkin ministeriössä kadehditaan.

"Työttömien työllistämisen oikeana tukimuotona ei voida pitää sitä, että osuuskuntaverotuksen säännöksillä tarjottaisiin mahdollisuus ansiotulon verovapauteen ja tulon muuntamiseen pääomatuloksi," sanotaan muistiossa.

Kuitenkin verokalentereissa törmää ehtimiseen yrittäjiin, jotka ovat muuntaneet ansiotulonsa pääomatuloksi eli verottomiksi osingoiksi. Se tapahtuu listaamattomissa osakeyhtiöissä, joita verottaja selvästi suosii. Verottajan laskennallinen menetys voi olla yhdessä sellaisessa tapauksessa suurempi kuin kaikkien Suomen uusosuuskuntien osuuspääomien korkojen yhteenlaskettu vero.

Pekka Alarotu