Politiikkaohjelmaa vetävä ohjelmajohtaja Raimo Luoma pitää osuustoimintaa erittäin käyttökelpoisena yritysmuotona sille sopivilla aloilla, ja kun yhteensopiva joukko ihmisiä löytyy osuuskuntaa perustamaan.

Valtioneuvoston kanslian päällikkö, valtiosihteeri Risto Volasen mukaan on erinomainen asia, että osuustoiminta saa sille kuuluvan painoarvon yrittäjyyden politiikkaohjelmassa.

Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelma koostuu viidestä osa-alueesta:

* Yrittäjyyskasvatus ja yritysneuvonta

* Yritysten perustaminen

* Kasvu ja kansainvälistyminen

* Yritystoimintaan vaikuttavat verot ja maksut

* Alueiden yrittäjyys ja yrityssäädökset ja markkinoiden toiminta.

Ohjelma jatkuu hallituskauden loppuun. Ohjelmassa on selkeät aikataulut eri vuosille.

Osuustoimintaliikkeen piirissä yrittäjyyden politiikkaohjelmalta odotetaan luonnollisesti paljon, onhan ohjelma niin poliittinen kuin elinkeinopoliittinenkin, ministeriryhmävetoinen ja lopulta koko hallituksen vastuulla.

Ohjelmajohtaja Luomalla on siis tukeva poliittinen selkänoja, jonka takaa löytyy myös entinen Pellervo-Seuran osuustoimintajohtaja, valtiosihteeri Risto Volanen.

- Yrittäjyyden politiikkaohjelmalla vähennetään sitä nyreyttä, mitä yrittäjyyttä kohtaan on tunnettu, Volanen sanoo.

TE-keskukset
neuvovat

Volasen mielestä on olennaista, että osuustoiminta yritysmuotona saa yrittäjyyden politiikkaohjelmassa sille kuuluvan painoarvon.

Hän tietää, että osuustoiminta on monille aloittaville yrittäjille käyttökelpoinen yritysmuoto; pääomia ei käynnistämiseen tarvita paljoa.

Volasen mielestä on hyvä, että osuustoimintaa tuodaan esille yrittäjyyden politiikkaohjelmassa. Se tarkoittaa ensimmäisessä vaiheessa yritysneuvontaa ja koulutusta.

Luoman mukaan TE-keskukset ovatkin jo varsin hyvin ottaneet osuustoimintaneuvonnan mukaan työhönsä. Samoin ammattikorkeakouluissa koulutetaan osuustoimintaan, mutta - kuten osuustoimintajärjestöjen piirissä ilmaistaan - kauppakorkeakoulut ja teknilliset korkeakoulut ovat edelleen suuryrityksiä varten toimivia "tuotantolaitoksia". Se kertoo tietysti siitä, että kilpailu osaavasta henkilöstöstä on kovaa.

Luoman suhtautumiseen vaikuttaa hänen taustansa juristina ja hallintoteknokraattina: eri yritysmuotoja ei pidä politiikkaohjelmassa asettaa eriarvoiseen asemaan; henkilöyhtiöt, toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja pääomayhtiöt, osakeyhtiöt ja osuustoiminta, on asetettava samalle viivalle. Siihen osuustoiminnan on helppo huomauttaa, että viimeisessä verouudistuksessa osuustoiminta sai aivan tarpeettoman paljon "erityiskohtelua" osakeyhtiöihin verrattuna, jota tosin ryhdyttiin pikaisesti virheen ilmettyä paikkaamaan.

Luoman mielessä on noin 90.000 uuden yrityksen perustaminen, joista 60.000 korvaisi entisiä ja 30.000 olisi uusia. Niistä valtaosa on luonnollisesti yrityksiä, jotka syntyvät ja kehittyvät yhden miehen tai naisen johtamina.

Moneen yritykseen liittyy aimo annos yrittäjän persoonallisuutta. - Osuustoiminnassa on toisenlainen dynamiikka, Luoma toteaa. Osuuskunta vaatii yhteen hiileen puhaltavan ryhmän; verkostoituville nuorille se voi hyvinkin sopia.

Vanhoja aatteita,
vanhoja asenteita

Luoma on tyytyväinen siihen, missä tahdissa uusia osuuskuntia on viime aikoina varsinkin palvelualoille syntynyt. Ne ovat "uusosuustoimintaa" tai pienosuuskuntia.

Luoma ei termeistä innostu. Uusosuustoimintana pidetään kaikkia niitä osuuskuntia, jotka on perustettu vuodesta 1987 lähtien; ja kun pienosuuskunnat eroavat vain kooltaan isoista, niin Luoma toivoisi, että selkeyden vuoksi puhuttaisiin vain osuuskunnista, kun muissakaan yhtiömuodoissa ei tehdä vastaavia erotteluja.

Uus- ja pienosuuskuntanimityksillä on ehkä osaltaan pyritty ottamaan välimatkaa osuustoiminnan aatteelliseen historiaan. Välillä aatteen palo on ollut osuustoiminnassa hyvinkin vahvaa, jos kohta joskus siellä on palanut rahaakin.

Yrittäjyyden politiikkaohjelmassa osuustoiminta saa ensimmäistä kertaa hallituksen politiikkaohjelmatasolla pontta toiminnalleen siinä missä muutkin yritysmuodot. Mutta ohjelmajohtaja Luomalla on kieli keskellä suuta osuustoimintaa arvioidessaan, koska hän on tietoinen ohjelman poliittisuudesta. Vaikka samasta asiasta - eli yrittämisestä - onkin kyse, niin läpi historian yrittäjät ja osuustoiminta ovat joko eläneet yhteisen edun nimissä pakkosovussa tai olleet pahasti vastakkain. Nuo asetelmat eivät ole vielä kadonneet kokonaan.

Jyrki Karvinen