Pirkanmaa nousi koko perinteisen osuustoiminnan kehitystä tutkittaessa nopeimmin kehittyväksi maakunnaksi vuonna 2003.

Pirkanmaallakin kasvu on osuuskauppavetoista. Vahvasti Pirkanmaan Osuuskauppa vaikutti myös alueen työllisyyteen lisäämällä vuodessa henkilöstöään 128:lla uudella työntekijällä.

Osuuskuntien jäsenmäärä kasvoi vuonna 2003 nopeimmin Uudellamaalla. Kasvusta vastasi lähinnä Helsingin Osuuskauppa, jonka jäsenmäärä nousi 48.000 jäsenellä. Pirkanmaa oli kuitenkin koko liiketoiminnan kehitystä katsottaessa nopeimmin kehittynyt maakunta.

Tekstipohjainen kaavio ja selitykset >>
Kaavio isona kuvana ja siihen liittyvät selitykset >>

Oheisessa kaaviossa 1. on arvioitu maakuntien osuustoiminnan jäsenmäärää, liikevaihtoa ja työpaikkoja. Selvityksessä tarkasteltiin vain alueellisesti toimivaa, perinteistä osuustoimintaa. Maakunnat on järjestetty taulukkoon kasvun perusteella. Kasvua mitattiin liikevaihdon, jäsenmäärän ja työpaikkojen muutoksen perusteella.

Eniten Uudellamaalla
ja Varsinais-Suomessa

Kaaviosta käy myös ilmi, että osuustoimintaa on absoluuttisesti mitaten ylivoimaisesti eniten Uudellamaalla, vaikka osuuskuntien määrä onkin siellä alhainen, ja monet osuustoiminnan perinteiset toimialat selvästi aliedustettuja. Tulos johtuu alueosuuskauppojen merkittävästä roolista. Uudellamaalla oli ennen viime vuonna sovittuja fuusioita peräti neljä alueosuuskauppaa, joista suurimmat, HOK ja Elanto, olivat yksinäänkin kooltaan omaa luokkaansa.

Uudenmaan ohella taulukosta erottuvat Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa, joissa on myös lukumääräisesti eniten perinteisiä osuuskuntia. Suurimmat maakunnat eivät kuitenkaan kasva nopeimmin. Kasvu on tyypillisesti kovinta niissä maakunnissa, joissa alueosuuskaupat kehittyvät nopeinta vauhtia. HOK:n lisäksi jäsenmääräänsä lisäsivät suhteellisesti eniten Etelä- ja Pohjois-Karjalan osuuskaupat, mikä näkyy myös taulukon järjestyksessä.

Kaikkein eniten (25,5 %) jäsenistö kasvoi kuitenkin Muhoksen, Utajärven ja Vaalan alueilla toimivalla paikallisosuuskauppa Koskiseudulla. Se otti käyttöönsä S-ryhmän bonusjärjestelmän, joka palvelee nyt myös kesäasukkaita.

Yritysten kasvu on
yleensä hidastunut

Tämän jutun otokseen kuuluvien yritysten liikevaihto polki vuonna 2003 paikoillaan. Liikevaihdon muutosta koskeva tieto oli käytössä 410 yritykseltä, ja näiden osuuskuntien yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 1,4 %. Keskimääräinen liikevaihto itse asiassa laski 1,9 %. Tilastokeskuksen mukaan kaikkien yritysmuotojen keskimääräinen liikevaihdon kasvu oli viime vuonna 2,6 %. Kun osuuspankit jätetään laskuista pois, oli osuustoiminnan liikevaihdon keskimääräinen kasvu samaa luokkaa, 2,8 %.

Suuremmista toimialoista vain osuuskaupat ja Lähivakuutus onnistuivat kasvattamaan keskimääräistä liikevaihtoaan. Liikevaihdon heikkoon kehitykseen vaikutti erityisesti osuuspankkien liikevaihdon supistuminen: otoksessa OP-ryhmän pankkien liikevaihto laski 5 %, ja POP-ryhmän pankkien 2,5 %. Pankkien volyymia syö korkokatteen kutistuminen. Yleisesti ottaen pankkien vuosi oli silti hyvä.

Osuustoiminta
ui selvästi vastavirtaan

Osuustoiminnan liikevaihto kasvaa selvästi eri tahtiin muun yritystoiminnan kanssa. Kaavio 1 havainnollistaa, kuinka osuuskunnat kasvavat nimenomaan niissä maakunnissa, joissa yleinen talouskehitys takkuaa, ja päinvastoin. Ero on erityisen selkeä Lapissa, jossa osuustoiminnan liikevaihto pieneni, vaikka koko yritystoiminnan liikevaihdon kasvu oli maan nopeinta.

Satakunnassa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa talouselämän kokonaisliikevaihto laski, vaikka osuustoiminnan kasvu oli huippuluokkaa. Alkuvuonna tilanne on muuttunut monessa maakunnassa. Esimerkiksi Satakunnassa teollisuus on ollut lähes kymmenen prosentin kasvussa.

Osuuspankit, osuuskaupat ja osuusmeijerit muodostavat yhteensä yli 90 % käytetyn osuuskunta-aineiston liikevaihdosta, joten syitä osuustoiminnan erilaiseen kasvutahtiin on etsittävä näiden sektoreiden kehityksestä. Osuuspankkien ja osuusmeijereiden liikevaihdot olivat laskussa, joten menestyneiden alueiden kasvun moottorina ovat olleet osuuskaupat. Osuuskaupat ovat kasvaneet alueilla, joissa teollisuuden liikevaihto on ollut laskussa. Näin on käynyt esimerkiksi Pirkanmaalla, jossa kauppa- ja palvelusektori on ohittamassa teollisuuden maakunnan tuotannon luojana.

Alueellisten
erojen tasoittajana

Kehitys ei ole pelkästään viimeaikaista, sillä myös osuustoiminnan liikevaihto - eikä pelkästään sen muutos - on monessa maakunnassa korkeampi, kuin mitä alueen bruttokansantuotteen perusteella voisi kuvitella.

Kaavio 2:n perusteella osuustoiminnalla on tärkeä rooli alueellisten bkt-erojen tasaajana; köyhimmissä maakunnissa vaikuttaisi olevan rikkain osuustoiminta. Kyse on pitkälti osuustoiminnan läheisestä suhteesta maatalouteen. Osuuspankit, osuusmeijerit, lihatalot, kotieläinjalostus ja Lähivakuutus ovat vahvimmillaan maatalousvaltaisilla kotikonnuillaan.

Lisäksi eri osuustoimintasektorien välillä on vahvoja siteitä. Esimerkiksi yhteistä jäsenistöä löytyy runsaasti. Eteläisemmässä Suomessa, jossa perinteistä osuustoimintaa on muutenkin suhteellisesti vähemmän, teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on suurempi.

Keski-Pohjanmaalla
Suomen monipuolisinta

Asukaslukuunsa nähden Suomen aktiivisin osuustoimintamaakunta on 70.000 asukkaan Keski-Pohjanmaa. Siellä toimii 11 osuuspankkia, neljä lähivakuutusyhdistystä, kolme osuusmeijeriä, Keski-Pohjan Jalostus ja Keski-Pohjanmaan Osuuskauppa. Bruttokansantuotteeltaan maakunta on maan viidenneksi köyhin, mutta osuustoiminnaltaan se on ykkönen jäsenmäärällä, liikevaihdolla, liiketuloksella ja maksetuilla veroilla mitaten. Myös uusosuustoiminta on Keski-Pohjanmaalla vilkasta.

Kauppalehden selvityksen mukaan keskipohjalaiset pk-yritykset ovat lisäksi terveempiä kuin muiden maakuntien yritykset. Tulokseen päädyttiin vertailemalla yritysten mediaanikannattavuutta, -maksuvalmiutta ja -vakavaraisuutta.

Muina osuustoiminnaltaan aktiivisina seutuina erottuvat Etelä-Savo, jossa osuustoiminta työllistää suhteellisesti enemmän kuin missään muualla, sekä Etelä-Pohjanmaa, jonka ot-yritysten yhteenlaskettu taseosuus on Keski-Pohjanmaan ohella selvästi suurempi kuin muissa maakunnissa.

Olli Kauppi
olli.kauppi@hkkk.fi

Lähteet: Kauppalehti (13. 8. ja 23.8. sekä 20.9.2004), Tilastokeskus (asukasluvut), Sisäministeriö (yritystoiminnan liikevaihdon muutokset, bkt-luvut). Perusaineistona osuustoimintayritysten vuosi- ja toimintakertomukset vuosilta 2001 - 2003.