 |
Atria ja sähköosuuskunnat miesenergian huippuja
 AIKAA PERHEELLE Saini Jääskeläinen opastamassa Jutta-tytärtä esikoulutehtävissä. Kuva: Matti Salmi |
Yleensäkin pohjalainen lihanjalostus on herrojen herkkua. Pörssiyhtiö Atrian pääomistajista Pohjanmaan Lihan hallintoneuvostossa istuu 18 ja hallituksessa viisi miestä. Itikan hallintoneuvostossa on kolme naista, mutta siinä onkin 35 jäsentä. Lihakunta on muita tasa-arvoisempi, sillä hallintoneuvoston 20 jäsenestä naisia on neljä. Itikan hallitus on kuusi- ja Lihakunnan seitsenmiehinen.
Oulun Seudun Sähkö ja Jylhän Sähköosuuskunta yltävät yhtä täydelliseen suoritukseen kuin Atria ja Pohjanmaan Liha. Oulun seudulla sähköä hallinnoivat viisimiehinen hallitus ja 21-miehinen hallintoneuvosto. Kauhavalla 15-miehinen hallintoneuvosto valitsi viisihenkiseen hallitukseen vain miehiä. Lisäksi Muonion Sähköosuuskunnan hallitus on kuusimiehinen.
Laaksojen Maitokunta on kuuden hallitusmiehen ja 13 hallintoneuvostomiehen komennossa.
Herravoima jyllää myös taloustutkimuksessa, sillä PTT:tä johtaa 8-miehinen hallitus. PTT:n tieteellinen neuvottelukunta koostui viime vuonna kymmenestä miehestä. Kolmen asiantuntijaryhmän 24 jäsenen joukossa on kuitenkin kaksi metsätalousnaista.
Tämä katsaus perustuu 320:een vuoden 2004 vuosikertomukseen tai vastaavaan julkaisuun, jossa vähintään hallituksen kokoonpano on mainittu.
Pomonainen on harvinainen
Tasa-arvo yritysmaailmassa tarkoittaa lähinnä naisten osuuden kasvattamista johto- ja hallintopaikoilla. Kun naisia ja miehiä on työelämässä likimain tasa-arvoisesti, eikä miesten ole todistettu pärjäävän naisia paremmin johtajina, saakoot myös naiset tasaveroiset mahdollisuudet.
Suurissa osakeyhtiöissä ja osuuskunnissa tasa-arvoa hidastanee pahimmin se, että mies vain on totuttu näkemään ykköspaikalla. Toisaalta senkin ymmärtää, että pikkuyrityksessä harvoin sama määrä naisia ja miehiä haluaisi vastuuta.
Ei liene olemassa tutkimustietoa, joka todistaisi miehet naisia paremmiksi johtajiksi. Päinvastaista todisteli Suomen Asiakastieto Oy heinäkuussa julkaisemassaan selvityksessä. Sen mukaan nainen toimitusjohtajana tai hallituksen puheenjohtajana on miestä tehokkaampi.
Asiakastieto luokitteli yritystietokannastaan 280 000 suomalaisyritystä, joista joka kuudetta johti nainen. Hallituksen puheenjohtajana nainen on vielä harvinaisempi.
Nainen johti yritystä, jonka sijoitetun pääoman tuottoprosentti 18,5 päihitti selvästi miesjohtajien lukeman 14,2. Naisjohtoisten yritysten omavaraisuus oli peräti 55,5 %, kun mediaanilukema oli 41,5. Mediaani tarkoittaa lukua, jonka kummallakin puolella on yhtä monta lukemaa.
Osuuskuntajohto muita miehisempi
Tässä katsauksessa naisten osuus johtajina ja hallitusten puheenjohtajina paljastui pienemmäksi kuin Asiakastiedon selvityksessä. Katsaus löysi 34 naistoimitusjohtajaa eli johtajista noin kymmenesosan. OP-ryhmää heistä palveli 15, lähivakuutusyhdistyksiä yhdeksän, paikallisosuuspankkeja seitsemän ja osuusmeijereitä kolme.
Nainen johtaa hallitusta vain viidessätoista katsauksen osuuskunnista. Näistä on osuuspankkeja seitsemän, meijereitä neljä, lähivakuutusyhdistyksiä kolme ja osuuskauppoja yksi.
Sukupuolijakaumaltaan mahdollisimman tasa-arvoinen hallitus on Kovelahden, Käylän ja Myrskylän osuuspankeissa sekä Suur-Seudun Osuuskaupassa. Kovelahdella, Käylässä ja Suur-Seudussa hallinnoi kolme naista ja kolme miestä, Myrskylässä kaksi ja kaksi. Lisäksi neljän osuuspankin, kolmen osuusmeijerin, kolmen osuuskaupan ja kahden lähivakuutusyhdistyksen hallituksessa ainakin 40 % on naisia.
Peräti 83 osuuskunnan hallitus on täysin miehitetty. Näihin kuuluvat 30 osuuspankkia, 20 lähivakuutusyhdistystä, 10 meijeriä, kahdeksan osuuskauppaa, M-real, Finnforest ja Metsä-Botnia.
Esimerkiksi Tampereen Seudun Osuuspankin hallitukseen ei mahtunut ainuttakaan naista 58 495 jäsenen joukosta. (Silti me tamperelaiset luulemme olevamme edistyksellisiä. Syttyihän täällä Pohjoismaiden ensimmäinen sähkölamppu, jo vuonna 1882!)
Valtaosa osuuskunnista käyttää edelleen hallintoneuvostoa, kun arvioi näin pitävänsä yllä kansanvaltaa. Kun jäsenistössä lienee jokseenkin tasaveroisesti naisia ja miehiä, tasaveroisuuden pitäisi näkyä myös luottamushenkilöiden sukupuolijakaumassa. Onko näin? No eipä tietenkään.
Katsaus tavoitti 28 naisen johtamaa hallintoneuvostoa, siis reilut kahdeksan prosenttia neuvostoista on naisjohtoisia. Yritystä tasa-arvoon kuitenkin on enemmän, sillä 14 hallintoneuvostossa naisia oli vähintään 40 % - näistä kymmenessä puheenjohtajana oli mies.
Alastaron ja Enon osuuspankit sekä Härmän Seudun Osuusmeijeri ovat valopilkkuja: sekä hallituksessa että hallintoneuvostossa puhetta johtaa nainen.
Osuustoiminnan vaikuttajanaisia
Talouselämä-lehti listasi viime aprillipäivänä sata vaikutusvaltaisinta naisjohtajaa. Pirkanmaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Ulla-Maija Tolonen, 53, oli listan paras osuustoimintayrityksen edustaja: 17:s. Tolosta kehutaan S-ryhmän lasikattojen rikkojaksi. Hän oli vuonna 1999 Sokos Hotels -ketjun ensimmäinen naistoimitusjohtaja, seuraavana vuonna ensimmäinen paikallisosuuskaupan toimitusjohtaja.
SOK:n hallitukseen Tolonen pääsi tänä vuonna, kun Pirkanmaan Osuuskauppa on noussut neljänneksi suurimmaksi ryhmässään. Lehti toteaa, että hallitukseen on päässyt miehiä vähemmillä näytöillä.
Muita osuustoiminnallisten yritysten naisia listassa ovat 23:s Helena Walldén, 52, OKO:n johtokunnan jäsen. Metsä-Botnian Rauman tehtaanjohtaja Kaija Pehu-Lehtonen, 42, johtaa suurta sellutehdasta ja kuuluu Kemiran hallitukseen. Hänen sijoituksensa oli 29:s.
HOK-Elannon varatoimitusjohtaja Kirsti Salminen, 57, oli sijaluvulla 34 ja Henki-Tapiolan varatoimitusjohtaja Sari Ruottinen, 41, pykälää alempana. SOK:n henkilöstöjohtaja Aino Toikka, 57, noteerattiin 97:nneksi.
Metsäliitto-Yhtymä pääsi pois Talouselämän mustalta listalta, kun metsänomistaja Saini Jääskeläinen nousi hallitukseen. Esimerkiksi UPM:n hallitus on edelleen naisnäkökulmasta musta.
Osaamiskartoitus ja kodinhoitoapua!
Tasa-arvoisuuteen on vielä Suomessakin matkaa. Karuimmin asia näkyy palkkatilastoista: miehen euro on naisen 80 senttiä. Palkkataulukot ovat samat molemmille, mutta erot syntyvät sopimuspalkoista. Johtaja sopii palkkansa valitsijan kanssa, ja perinteisesti miehet ovat suosineet mieskavereitaan.
Asenteet saattavat suosia naisjohtajaa, mutta toimitusjohtajalta vaaditaan täyttä sitoutumista työhönsä. Usein naisen etenemistä yritysmaailmassa vaikeuttaa työn ja perheen yhteensovittaminen.
Talouselämän jutussa naisjohtajat vaativat lisää osaamiskartoituksia. Toinen rohto on mentorointi, joka valmentaa ottamaan vastuuta. Jotta perheellisetkin naiset voivat keskittyä uraan, tarvitaan joustavuutta työoloihin ja apua kodinhoitoon. Kolme naisjohtajaa neljästä toivoo, että äitiyslomien ja sairaan lapsen hoitovapaiden kustannukset jaettaisiin kaikkien työnantajien kesken.
Joka kolmas naisjohtaja arvelee, että naiset itse kieltäytyvät johtotehtävistä.
Moni lehden kyselyyn vastannut naisjohtaja kärjisti naisten johtavan ihmisiä, miesten suorituksia ja asioita. Naiset hoitavat monia asioita samanaikaisesti, miehet keskittyvät yhteen asiaan kerrallaan. Nainen käyttää empatiaa ja pystyy siksi motivoimaan paremmin kuin mies. Toisaalta nainen delegoi vähemmän kuin mies.
Hannu Kaskinen
LUE LISÄÄ !
Viides kerta yhteiskuntavastuuta: Puntarissa tasa-arvo>>
Neljännes hallituksista edelleen ilman naisedustajia>>
| Sivun alkuun |