Myös Diakissa:
Osuustoiminta mukaan opetukseen

”Italiassa huonommin kannattavia hyvinvointipalveluja tuottavat yritykset ovat oikeutettuja verohelpotuksiin, mutta niitä tärkeämpiä osuuskunnille ovat ostopalvelusopimukset kuntien kanssa.”

OPISKELUA ITALIASSA. Kuva on Italian matkalta, takana lehtori Eija Rautasalo, edessä oikealla Jonna Luokkanen ja vasemmalla Paula Leppänen, jotka olivat Oulun Diakin opiskelijoita, mutta he olivat Pieksämäen Diakin projektin italialaisissa yhteistyöosuuskunnissa harjoittelemassa ja opiskelivat samalla Trenton yliopistossa. Vaikka Italian kohteet ovat Pieksämäen Diakin järjestämiä, ne ovat avoimia muidenkin Diakin yksiköiden opiskelijoille; Oulun, Turun ja Porin sekä Lahden, Järvenpään, Helsingin ja Kauniaisten yksiköissä.

Diakin ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteishanke, osuustoiminnan verkostoprojekti Co-op Polytechnics nostaa esiin osuuskuntien mahdollisuudet täydentää ja monipuolistaa hyvinvointipalveluja. - Hanke sinänsä on jo loppusuoralla, kolmesta vuodesta viimeistä viedään, kertoo yhteisyrittäjyysprojektin päällikkö, lehtori Eija Rautasalo.

Ensimmäinen harjoittelu-
osuuskunta perustettiin

Teoriatiedon antamisen ohella opetus on jo tuottanut konkreettisia tuloksia. Sosionomiopiskelijat tarttuivat ideaan ja ovat perustaneet hyvinvointipalveluja tuottavan osuuskunnan, Opiskelijaosuuskunta Tukevan. Toiminta alkoi tänä syksynä ja markkinoinnin kautta toimeksiantoja on saatu jo mukavasti.

Osuuskunnassa on viisi opiskelijaa ja kaksi opettajaa. Lyhemmän ajan opiskelleista on kymmenen ilmoittautunut halukkaaksi liittymään Tukevaan, mutta ensin vaaditaan lisää valmentavia opintoja. Rautasalo kertoo, että Pieksämäellä vakiinnutetaan ensin Tukevan toiminta ja jatkuvuus, ennen kuin mietitään uusia oppilasosuuskuntia.

Opiskelijoiden osuuskunta on monella paikkakunnalla toimivan ammattikorkeakoulun ensimmäinen. Jäsenten tiedot osuustoiminnasta ja liiketoiminnasta sparrattiin ennen perustamista hyvälle tasolle.

- Huomattiin, että vaikeaa oppilaitososuuskunnan perustamisessa on valmistelu, kun kaikki jäseniksi tulevat haluttaisiin palavereihin mukaan. Tällaisessa monialaisessa koulussa sopivien aikojen löytäminen on vaikeaa. Kun itse toiminta alkaa, se ruokkii sitten itse itseään ja innostaa mukanaolijoita, kertoo Rautasalo.

- Työkokemuksen lisäksi opiskelijat saavat omalta alaltaan lisäansioita, joten ei ole suurta tarvetta lähteä mihin tahansa osa-aikatöihin.

ESR:n ja Itä-Suomen lääninhallituksen valtaosaksi rahoittaman projektin alussa kahdeksan lehtoria haki Co-op Studies -täydennyskoulutuksesta eväät osuustoiminnan opettamiseen. Vaikka opetus projektina loppuu, se jatkuu yleisessä opetuksessa, vakuuttaa Rautasalo.

- Yhteisyrittäjyysprojekti on tarjonnut osuuskuntayrittäjyyttä myös erikoistumisopinnoissa, sanoo Rautasalo.

Työelämästä vuodeksi kouluttautumaan hypänneillä jatko-opiskelijoilla on monia osuuskuntasuunnitelmia ja ainakin yksi hanke valmiina. Näistä Rautavuori lupaa kertoa myöhemmin syksyllä, kun hankkeiden tilanne käydään vielä läpi.

Harjoittelua
Italiassa

- Projektiin kuuluu kansainvälinen yhteistyö, jota toteutetaan opettaja- ja opiskelijavaihtona sekä työharjoitteluilla italialaisissa ot-yrityksissä, Rautasalo kertoo.

Yhteistyötä hyvinvointipalveluja tuottavan ot-yrittämisen edelläkävijämaan Trenton yliopiston kanssa on jo tehty parin vuoden ajan. Sosiaalialan lehtori Saila Korhonen tutustui v. 2005 Italiassa osuuskuntiin Erasmus-rahoituksella. Viime keväänä Rautasalo kiersi projektin rahoilla italialaisia osuuskuntia pohjustaen yhteistyösopimuksia ja syys-lokakuun vaihteessa yksikön johtaja Esko Kähkönen hyödynsi Erasmus-rahaa sopimusten allekirjoitusmatkalle. Muu rahoitus varmistikin, että yhteistyö on vakaalla pohjalla.

Nyt Diakin opiskelijat voivat valita monista osuuskunnista harjoittelupaikan. Kaksi opiskelijaa on ollut jo jakson Italiassa ja kolme on pian lähdössä.

Pieksämäellä viime talvena vieraillut Trenton professori Rino Fasol kertoi, että Italiassa osuuskunnat tarjoavat palveluja, joita voittoa tuottavat yritykset eivät katso tarpeeksi tuottaviksi. Yritykset ovat oikeutettuja verohelpotuksiin, mutta niitä tärkeämpiä ovat ostopalvelusopimukset kuntien kanssa. Harva osuuskunta pärjäisi ilman niitä. Osuuskunnat toimivat mm. erityisryhmien arjen tukemisessa. Lähiaikoina Trentosta saapuu vierailevaksi luennoitsijaksi tohtori Silvia Fargion.

Antti Mustonen

| Sivun alkuun |