 |
Pirkanmaan osuustoiminta kovimmassa kasvussa
Valtakunnallisesti vuosi 2005 oli osuustoiminnalle hyvää kasvun aikaa. Osuustoiminnan taloudellinen kehitys oli kuitenkin maakuntatasolla hajanaista.
Vahvimpia olivat Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Keski-Suomi. Näistä kaksi jälkimmäistä olivat uusia nousijoita, mutta Pirkanmaa oli ykkönen jo kolmatta vuotta peräkkäin.
| Suomen osuus- toiminnallisimmat maakunnat  |
Osuuskaupat ja
osuuspankit kärjessä
Osuustoiminnan menestyksen takana on paljolti kotimaan kaupan voimakas 6,7 prosentin kasvu. Osuuskaupat pystyivät kasvamaan yleistä tasoa nopeammin ja voittamaan markkinaosuuksia. Tutkimuksessamme osuuskauppojen liikevaihdot vastaavat hieman yli puolta kerätystä materiaalista. Mukana on tiedot yhteensä 439:ltä keskeisimmältä osuustoimintayritykseltä - määrä on noussut melkein sadalla edellisvuoden tutkimuksesta.
Liiketoimintaansa ovat myös kasvattaneet osuuspankit ja paikallisosuuspankit, joiden vetoapuna on ollut myös alhainen korkotaso. Useat osuustoimintayritykset kuuluvat niin kutsutuille kypsille toimialoille. Sellaisella alalla toimivan yrityksen kasvu on usein hidasta tai taantuvaa, eikä myöskään ole odotettavissa markkinatilanteen parantumista; esimerkkinä mainittakoon meijerit.
Suomalaisessa maidonjalostuksessa nimenomaan osuusmeijerit ovat saavuttaneet kilpailussa vahvimmat asemat. Valio-ryhmä on selvä markkinajohtaja, mutta merkittävä asema on myös Ingmanin kanssa liittoutuneilla osuusmeijereillä. Lisääntyvässä kansainvälisessä kilpailussa ja lähialueilla pärjäämisessä nimenomaan Valio Oy:llä on ratkaiseva rooli.
Oheinen taulukko sisältää jäsenmäärän, liikevaihdon ja henkilöstönmäärän muutokset osuustoimintayrityksissä maakunnittain vuonna 2005. Maakunnat ovat saaneet pisteitä kullakin kasvun mittarilla, ja ne on laitettu järjestykseen saatujen pisteiden mukaisesti.
Pirkanmaa paras
jo kolmatta vuotta
Pirkanmaa on jo kolmatta vuotta peräkkäin nopeimmin kehittyvä osuustoimintamaakunta.
Pirkanmaan Osuuskauppa on kehittynyt reippaasti. Yrityksen liikevaihto kasvoi viime vuonna 308 miljoonasta 385 miljoonaan euroon. Osuuskauppa toi myös merkittävän panoksensa Pirkanmaan työllisyystilanteen parantamiseksi. Kaupan henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 1 752, jossa on lisäystä 510 henkeä. Lisäksi Pirkanmaan Osuuskaupan jäsenmäärä kasvoi aktiivisen jäsenhankinnan ansiosta 12 %. Se oli vuoden lopussa 97 621 jäsentä.
Pirkanmaan osuuspankit ja Lähivakuutusyhdistykset olivat pääosin kasvussa, ainoastaan Vammalan Seudun OP:n ja Mouhijärven OP:n liikevaihdot pienenivät hieman. Maito-Pirkan liikevaihto ja jäsenmäärät ovat supistuneet, alaa koskevien muutospaineiden vaikutuksesta.
Sisäministeriön
vertailutiedot
Sisäministeriön Maakuntien suhdannekehitys -raportin mukaan Pirkanmaa on kokonaisliikevaihdon muutoksessa mitattuna vasta 7. sijalla. Kun tarkastellaan kaupan liikevaihdon kehitystä toisella vuosineljänneksellä 2005, niin nopeimmin kasvoi Uusimaa ja seuraavana oli Kainuu (8,1 %). Pirkanmaa ja Itä-Uusimaa kasvoivat kumpikin 7,5 %.
Teollisuuden liikevaihdon muutos oli samaan aikaan koko maassa 2,8 %. Pirkanmaan kehitys oli siinä alle keskiarvon ja sijoitus oli teollisuuden liikevaihdon kasvun osalta vasta kymmenes. Maakunnassa teollisuuden liikevaihto supistui 0,1 %. Maakunnista vuoden 2005 suurimmat kasvajat teollisuuden puolella olivat Itä-Uusimaa (24,3 %) ja Varsinais-Suomi (13,5 %). Paperiteollisuuden seisokki vaikutti voimakkaasti Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, jossa teollisuuden QII:n kasvuluvut kävivät yli 20 % miinuksella.
Palvelusektorin liikevaihto on kasvanut 2001-2005 valtakunnallisesti noin 5 % vuodessa. Pirkanmaalla palveluiden liikevaihto kasvoi 3,9 % aiemman vuoden toiseen neljännekseen verrattuna. Keski-Pohjanmaa oli kärjessä 9 %:n kasvulla ja toisena tuli Itä-Uusimaa 8,7 prosentilla.
Etelä-Savo kolmatta
vuotta pohjalla
Sisäministeriön mukaan Etelä-Savo pärjäsi muihin maakuntiin verrattuna heikosti.
Kokonaisliikevaihdon muutos kasvoi Etelä-Savossa 0,7 %. Teollisuuden liikevaihto suppeni voimakkaasti -3,8 %. Osuustoimintayritysten puolella Etelä-Savon tulosta huonontaa jo pitkään vaikeuksissa ollut Järvi-Suomen Portti, jonka liikevaihto supistui lähes 20 %. Yritys myös työllisti 188 henkeä edellisvuotta vähemmän, ja myös osuuskunnan jäsenmäärä väheni hieman.
Ilman Porttia Etelä-Savo sijoittuu vertailussa vain muutaman sijan ylöspäin.
Etelä-Savossa kaupan liikevaihto kasvoi 0,2 % 2005 QII. Osuuskauppa Suur-Savon menestys oli yleiseen alueelliseen kehitykseen nähden vahvaa. Liikevaihto kasvoi 1,8 %, yritys työllisti 35 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi asiakasomistajien määrä nousi 1,8 % ollen vuoden lopussa 48 556 jäsentä.
Kanta-Häme ja
Keski-Suomi yllättivät
Kanta-Häme nousi Osuustoiminta-lehden vertailussa toiselle sijalle, yleisen alueellisen kehityksen tukemana. Osuuskunnat pärjäsivät hyvin omilla toimintasektoreillaan. Maakunnan osuuspankit kasvattivat jäsenmääriään, ja niiden liiketoiminta menestyi.
Osuuskunta Tuottajain Maidon vuosi oli alan yleisen trendin mukainen, kun taas Hämeenlinnan Osuusmeijeri pystyi tekemään liikevoittoa ja säilyttämään toimintansa koon. Hämeenmaan Osuuskauppa kasvoi voimakkaasti ja toi merkittävän panoksensa Kanta- ja Päijät-Hämeen alueille.
Maakunnista kolmanneksi sijoittuneen Keski-Suomen Lähivakuutusyhdistykset ja osuuspankit kasvoivat vahvasti. Osuuskauppa Keskimaan liikevaihto nousi yli 9 %, ja jäsenmäärä kasvoi 5,2 %.
Viime vuonna Keski-Suomen yleistä taloudellista kehitystä heikensi paperiteollisuuden seisokki. Keski-Suomi on neljänneksi korkeimman työttömyysasteen maakunta. Taakse jäävät ainoastaan Kainuu, Lappi ja Pohjois-Karjala. Alueen työllisyyttä on pyritty lisäämään useilla keinoilla, mutta tilanne ei ole parantunut merkittävästi.
Kaksijakoinen
kehityskuva
Suomalaisten osuustoimintayritysten henkilöstömäärät ovat nousseet noin 3,5 %, kun taas tilastokeskuksen tietojen mukaan työllisten määrä kasvoi viime vuonna 1,5 %. Osuustoimintayrityksistä S-ryhmän (6,7 %) ja OP-ryhmän (5,5 %) työllistävyys on vuoden aikana kasvanut kotimaassa eniten.
Teollisuuden puolella osuustoimintayritysten työllistäminen on kasvanut kilpailun pakosta nimenomaan ulkomailla ja kotimaassa hiukan vähentynyt. Henkilöstömäärän pienentyminen näkyy etenkin osuusmeijereissä, joissa väki vähentyi vuodessa peräti 10,7 prosenttia.
Osuustoiminnan jäsenmäärien edelleen vahva 4,4 %:n kasvu ja liikevaihdon lähes 6 %:n nousu yhdessä vuodessa kertovat kuitenkin yleisesti hyvästä kasvuvuodesta.
Jari Kaari
| Sivun alkuun |