SUOMI, osuustoiminnan pikkujättiläinen
Bonukset, maakuntavertailu ja työterveyshuolto ovat erityisesti tutkailtavina tässä Osuustoiminnan yhteiskuntavastuun teemanumerossa.
 VUOSIKIRJASTA YHTEISKUNTAVASTUUSEEN. Osuustoiminnan Vuosikirjan 2007 tiimi on jälleen jatkanut ot-yritysten ja niiden toimintaympäristön analyysejä yhteiskuntavastuun teemoilla. Kuvassa vasemmalta lukien toimittaja Riku-Matti Akkanen, ekonomisti Yrjö Kotisalo, toimittajat Markku Rämö ja Hannu Kaskinen, yritysanalyytikko Pasi Saarnivaara, ekonomi Jorma Savolainen, asiamies Juhani Lehto, PTT:n tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen ja tiimin vetäjänä toimituspäällikkö Mauno-Markus Karjalainen. Tiimin starttipalaveri pidettiin 11. toukokuuta Jäänmurtaja Sisulla Helsingin Katajanokalla; taustalla näkyy Suomen ulkoministeriötä.  PARHAAT KANNET 2006. Keräsimme tänä vuonna yhteensä 441 yrityksen vuosi- tai toimintakertomustiedot vuodelta 2006. Parhaiksi kansiksi Osuustoiminta-lehden toimitus valitsi tällä kertaa Valion, Kemin Seudun Osuuspankin, Itikka Osuuskunnan, Metsäliitto-konsernin, Ylihärmän Osuuspankin, Jukolan Osuuskaupan ja Osuuskunta Maitomaan kertomusten kannet. Valion kertomus on jälleen nimeltään ”Vastuu hyvinvoinnista”, joka sisältää ensin yhteiskuntavastuun raportin ja sitten tavanomaisen vuosikertomuksen. Valio voitti juuri TNS Gallupin kuluttajatutkimuksen Suomen vastuullisimmasta yrityksestä (ks. s. 44) . |
Myös yritykset ovat - hallitusten ja poliitikkojen lisäksi - entistä laajemmin heräämässä sekä ympäristökysymyksiin että myös sosiaalisen vastuun kysymyksiin. Monessa asiassa näkyy, että nimenomaan yritykset myös saavat siinä paljon enemmän aikaan kuin hallitukset. Tämä tietysti pätee yhtä hyvin hyvässä kuin pahassakin. Yritystoiminnasta aiheutuu myös monia negatiivisia vaikutuksia omassa toimintaympäristössään.
Herääminen yritysten yhteiskuntavastuuseen on onneksi tapahtunut laajalti myös suomalaisessa osuustoimintaliikkeessä. Varsinkin suuret osuustoimintayritykset hoitavat leiviskänsä tänä päivänä varsin mallikkaasti kuten kuuluukin. Tietenkin yllätyksiä välillä pääsee sattumaan.
Ympäristöasiat ovat Suomessa nykyisin aika tiukasti viranomaisten valvonnassa, joten niistä ei välttämättä kovin paljoa uutta kerrottavaa löydy. Sen sijaan taloudellisen ja sosiaalisen vastuun kysymykset ovat aina hyvin ajankohtaisia. Niistä löytyy jatkuvasti myös paljon uutta.
Teema etenee
Osuustoiminta-lehti jatkaa yhteiskuntavastuukysymysten seurantaa ja analysointia. Aloitimme vuonna 2001 ja tämä teemanumero on jo seitsemäs. Aiheet ja näkökulmat vaihtuvat meillä syksystä toiseen, mutta tietyt asiat katsomme joka vuosi. On ollut ilo seurata suomalaisen osuustoiminnan kehitystä tällä vuosikymmenellä. Teema on muutenkin mennyt Suomessa koko ajan eteenpäin.
Uutena asiana olemme lähteneet seuraamaan kuluttaja- ja palveluosuustoiminnassa jäsenille maksettuja bonuksia. Jäsenten palkitseminen on nyt samaan aikaan sekä selvästi laajentumassa että parantumassa. Osuuskauppojen jälkeen bonusohjelmat ovat tulleet käyttöön myös osuuspankkeihin ja osin myös paikallisosuuspankkeihin ja keskinäiseen vakuutustoimintaan. Myös sähkö- ja puhelinosuuskunnat ovat lähteneet jäsenalennuksissa liikkeelle.
Maakuntavertailuissa olemme viime vuosina vertailleet osuustoimintayritysten kehitysvauhtia eri maakunnissa. Tässä numerossa palaamme takaisin viisi vuotta sitten tekemäämme selvitykseen Suomen osuustoiminnallisimmista maakunnista. Listaamme kaikki maakunnat nyt viime vuoden tietojen perusteella paremmuusjärjestykseen. Viisi vuotta sitten Suomen selvästi vahvin osuustoimintamaakunta oli pieni Keski-Pohjanmaa, mutta nyt Etelä-Pohjanmaa on noussut ihan sen kannoille.
Selvitimme tällä kertaa myös osuustoimintayritysten työterveyshuollon tilaa. Se on keskeinen osa yritysten sosiaalisesta vastuusta ja yritysten henkilöstölle tärkeä. Muutamia kuolemantapauksia työpaikoilla viime vuonnakin pääsi valitettavasti sattumaan. Nyt syyskuussa myös Atrian huoltomies menehtyi ikävässä työtapaturmassa.
Kuluneen vuoden aikana suomalaisille ot-yrityksille ei ole tällä kertaa päässyt tapahtumaan mitään suurempia katastrofeja yhteiskuntavastuuasioissa. Hankalimpana kysymyksenä on edelleen Metsä-Botnian Uruguayn sellutehdas, joka on nyt juuri valmistunut, mutta jota ei vieläkään ole saatu käyttöön. Täytyy odottaa ensin ainakin naapurimaan Argentiinan presidentinvaalit. Tällaisiin yllättäviin vaikeuksiin insinöörien oli tehdasta suunniteltaessa vaikea varautua, mutta sen jälkeen Metsä-Botnia on tehnyt hyvää työtä ongelmien haltuun ottamisessa.
Järvi-Suomen Portin ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosituhannen alusta lähtien. Yhteiskuntavastuuta on mahdotonta täydelleen kantaa minkään sidosryhmän suuntaan, kun talous on kuralla ja velkalasti suuri. Omistajavastuu on nyt realisoitumassa, kun arviolta 7.000 ei-aktiivista tuottajajäsentä menettää siellä maksamansa osuuspääomat.
Osuustoiminnan pikkujättiläinen
Suomesta on kasvanut kymmenessä vuodessa maailman suhteellisesti vahvin osuustoimintamaa. Osuustoiminnan osuus maan bruttokansantuotteesta on suurempi kuin millään toisella maalla. Sama pätee myös suhteutettaessa ot-yritysten lukumäärä kunkin maan väkimäärään (OT 6-7/06).
”Suomella ei ole Rockefelleriä, mutta onneksi meillä on sentään osuustoiminta”, kirjoitti professori Markku Kuisma Pellervon satavuotishistorian johdannossa vuonna 1999. Essot ostettiin Amerikan raharikkailta nyt S-ryhmälle, joka muutti ne nopeasti ABC-liikennemyymälöiksi. Muutenkin suomalainen osuustoiminta on viime vuosina näyttävästi kunnostautunut yritysten ostajina. Takavuosina niitä enemmänkin myytiin.
Pidetään huolta, että Suomen kunniakas etumatka osuustoiminnassa myös säilyy.
Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi
| Sivun alkuun |