Asiakkassuhteisiin, avoimuuteen ja demokratiaan lisää huomiota
Pienosuuskuntien koulutus- ja kehittämistarpeet selvitettiin Pirkanmaalla  

Tampereen seudun osuustoimintakeskus selvitti kesän aikana Pirkanmaan osuuskuntien osuuskuntayrittäjyyteen, liiketoiminnalliseen osaamiseen sekä yhteistoimintaan liittyviä koulutus- ja kehittämistarpeita. Selvityksen toteutti Leena Anttila Helsingin yliopistosta eli tässä jutussa tiivistetään selvityksen anti. Selvityksessä kartoitettiin myös osuuskuntien taustatietoja mm. liikevaihtoon ja palkanmaksuun liittyen (taulukko 1). Positiivista oli huomata osuuskuntien liikevaihdon kasvava kehitys yrityksen vanhenemisen myötä. Keskiarvona yhden pirkanmaalaisen osuuskunnan liikevaihto on tänä vuonna noin 180 000 euroa, mikä on hieman parempi kuin edellisessä selvityksessä (2006) saatu keskiarvo.

Koulutus- ja kehittämistarpeet

Koulutus- ja kehittämistarpeet sekä ehdotukset koulutuksista jaettiin kaikille yritysmuodoille yhteisiin ja osuuskunnille ominaisiin haasteisiin. Kaikille yrityksille yhteisiä koulutus- ja kehittämishaasteita löytyi muun muassa markkinoinnista, taloushallinnosta, toiminnan suunnittelusta ja hallitustyöskentelystä. Koulutusrakenteiksi edellisiin ehdotettiin muun muassa pitempikestoista taloushallinnon kurssia, räätälöityä markkinointikurssia sekä koulutusta hallitustyöskentelystä.
Osuuskunnille ominaiset haasteet liittyivät puolestaan muun muassa sisäiseen tiedottamiseen ja osaamisen jakautumiseen. Näihin ehdotettiin tiimikoulutusta sekä erilaisia luentoja muun muassa lainsäädännöstä sekä työsuhdeasioista. Osuuskunnat toivoivat pääasiassa räätälöityjä palveluja yleisluontoisten luentojen asemasta.
Koulutus- ja kehittämistarpeiden kartoittamista varten laadittiin selvityksen yhteydessä osaamiskartoituslomake. Lomake osoittautui toimivaksi työkaluksi selvittää osuuskunnan toiminnan organisoimiseen liittyvät jäsenten vahvuudet ja toisaalta osaamisvajeet. Lomakkeeseen voi tutustua OT-lehden verkkoversiossa.

Yhteistoimintaan liittyvät haasteet

Yhteistoimintaa tarkasteltiin haasteiden ja mahdollisuuksien näkökulmista. Haasteita aiheuttivat muun muassa sitoutuminen, ihmisten erilaisuus, tehtävien epätasainen jakautuminen sekä jäsenten aktivointi. Yhteistoiminnan mahdollisuuksina puolestaan koettiin yhteisöllisyys, osaamisen jakaminen, vastuun jakautuminen, varmuus ja turvallisuuden tunne, hallinnoinnin helpottuminen ja jäsenten hyvinvoinnin kollegiaalinen turvaaminen. Huomionarvoista on, että samoja yhteistoiminnan elementtejä löytyi sekä haasteista että mahdollisuuksista.
Selvityksessä laadittiinkin taulukko, jonka avulla perustettava tai toiminnassa oleva osuuskunta voi käydä läpi erilaisia kipupisteitä. Jokaisen haasteen kohdalla on taulukossa ehdotettu asiaa korjaavia toimenpiteitä ja kerrottu, mihin liiketoiminnan kilpailuetuun asian kuntoon saaminen voisi johtaa. Myös tämä taulukko löytyy OT-lehden verkkoversiosta.

Asiakassuhteet, avoimuus ja demokratia keskiöön

Selvityksessä esille nousseet kehittämishaasteet liittyivät kaikki tavalla tai toisella asiakassuhteisiin, avoimuuteen sekä demokraattiseen yrityksen johtamiseen. Liikaa ei voi painottaa sitä, että kaikki liiketoiminnan kehittäminen ja kehittämättömyys näkyy aina asiakkaalle. Yhtenäisen imagon saavuttaminen edellyttää, että kaikki ovat ajan tasalla yrityksen toimista ja tilanteista eli tietävät toistensa osaamiset ja vahvuudet sekä aktiivisuuden asteen. Myös selkeät tuotteet ja palvelut eli tieto siitä, mitä myydään helpottaa ja tehostaa toimintaa sekä vaikuttaa yhtenäisen yrityskuvan muodostumiseen. Tärkeää on miettiä, miten markkinoilla näytään eli miten asiakkaat näkevät ja kokevat osuuskunnan ja sen tarjoamat palvelut.
Toinen osuuskuntien toimintaan liittyvä avainasia näyttäisi olevan avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin aikaansaaminen. Siihen pystytään vaikuttamaan avoimella sisäisellä viestinnällä ja kommunikaatiolla sekä sillä, että jokainen jäsen kokee pystyvänsä vaikuttamaan yrityksen toimintaan ja olevansa tarpeellinen ja tärkeä. Tätä voidaan edistää esimerkiksi toimivilla hallintorutiineilla.
Kolmas osuuskuntien toimintaan liittyvä peruspiirre on demokraattinen jäsenhallinto ja omistajaohjaus. Demokratia ei tarkoita sitä, etteikö yritys tarvitsisi johtajaa. Todellisuudessa kaikenlainen yritystoiminta tarvitsee jonkinlaisen johtamismallin ollakseen toimivaa ja mielekästä. Osuuskunnissa tämä ei automaattisesti tarkoita tasa-arvon menettämistä, sillä hyvä ihmisten ja asioiden johtaminen ja demokratia eivät ole toisiansa poissulkevia asioita.

Niina Immonen

Katso lisää:

1. Arviointilomake (.doc)
2. Koko selvitys luettavissa osoitteesta http://www.osuustoimintakeskus.net/arkisto/tutkimus.html
3. Haasteista mahdollisuuksiin -taulukko (.doc)
   
4. Syksyn koulutuskalenteri:  http://www.osuustoimintakeskus.net/arkisto/syksykoulutus07.html
   Osallistua voivat myös muut kuin pirkanmaalaiset osuuskunnat

| Sivun alkuun |