KESKUSTELUA osuustoiminnan haasteista

Osuustoiminta-lehti virittää keskustelua osuustoiminnan lähivuosien haasteista, joihin eri puolilla osuustoimintakenttää etsitään ratkaisuja. Suomalaisen osuustoiminnan taloudellinen kilpailukyky on tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvä.

VASTUU JÄÄ KUULIJALLE. - Savolaista seuratessa vastuu siirtyy aina kuulijalle, värikäs alustaja ja kokenut kouluttaja Jorma Savolainen (oik.) heti aluksi varoitti seminaariyleisöä. Kuulijoita hauskutettiin nytkin mm. pankinjohtajavitseillä. Joku sellainen lipsahti vahingossa lehteenkin, mutta Pellervo-Seuran oikaisu julkaistiin heti perään. Kuvassa vasemmalta Perttu Pyykkönen PTT:stä, Anne Vanhanen Talouselämä-lehdestä, Kristiina Yli-Kovero Helsingin Sanomista ja Sami Karhu Pellervosta. Kuva: Pasi Saarnivaara

Osuustoiminnan Vuosikirjan 2007 julkistamisseminaari pidettiin 30.8. alustaen ja keskustellen. Alustajina toimivat ekonomisti Yrjö Kotisalo, tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen, ekonomi Jorma Savolainen ja toimituspäällikkö Mauno-Markus Karjalainen.

Tavoitteena oli hahmottaa luotettava ja markkinalähtöinen kokonaiskuva suomalaisen osuustoiminnan tilasta ja lähivuosien näkymistä.

Heikkenevän vaihtosuhteen kierre

– Suomalainen metsäteollisuus on heikkenevän vaihtosuhteen kierteessä, Yrjö Kotisalo määritteli. Tuotantokustannukset nousevat nopeasti, mutta tuotehinnat joko pysyvät ennallaan tai jopa laskevat. Metsäliitto-konserni on edelleen vaikeuksissa ja erityisesti M-real rasittaa sen tasetta, vaikka paperitukkurin myynti tilannetta helpottaakin.

M-real hakee liittoutumista, mutta sitä ennen vuodot on tukittava ja luottoluokitus saatava korjautumaan. Puun saatavuutta kotimaasta on lisättävä, mutta hinta on pidettävä järkevänä.

Osaamista ja muutos- ja sopeutumiskykyä palvelevat strategiat ovat oivat pitkäaikaiset lääkkeet niin metsäteollisuudessa kuin kotimaankaupassa. Siihen liittyy henkilöstön kehittämistä ja kansainvälistymistä.

Hyvänä suhdannepoliittisena keinona Kotisalo piti parin vuoden sisällä myös luvattua ruuan alv:n alennusta. Seminaarin jälkeen Matti Vanhasen hallitus ilmoitti sen toteutuvan lokakuun alusta 2009.

Ruokamarkkinoiden hyvä veto maailmalla

Maatalouspolitiikan suurista muutoksista Suomessa on selvitty Perttu Pyykkösen mukaan yllättävän hyvin. CAP-reformin vaikutus maidon hintaan on ollut paljon ennakoitua pienempi.

Samalla ruuan hinta on selvässä nousussa maailmalla. Kuivuus on tilapäisesti rokottanut suurtuottajien satoja. EU:n interventiovarastot ovat tyhjentyneet ja vienti vetää ilman tukeakin. Osa maailman peltoalasta varsinkin Amerikoissa tarvitaan myös biopolttoaineiden tuotantoon.

Valio ja muut suomalaiset osuusmeijerit ovat säilyneet edelleen Euroopan parhaimpien tilityshintojen maksajina jatkuvasti ja pitkäjänteisesti. Osuustoiminnan Vuosikirjan julkistamisseminaarin jälkeen maatalouslehdissä kiertäneet uutiset lähinnä Irlannista ovat perustuneet vain tilapäisiin hintapiikkeihin.

Huolenaiheiksi Pyykkönen listasi maitokiintiöiden mahdollisen poiston ja 141-ratkaisun, joka on kova etenkin sikataloudelle. Myös maatalouden rakennekehityspaineet jatkuvat. - Myös maatalouden kustannukset ovat nousseet lujaa, mikä on pakko pystyä siirtämään ketjussa eteenpäin.

Pohjolan sulattelulle muutamia vuosia

Jorma Savolaisen mukaan Osuuspankkiryhmän pyrkimys suurimmaksi suomalaiseksi jäi vielä Antti Tanskasen kaudella toteuttamatta, sillä Nordea on edelleen johdossa. Myös Sammon myynti Danske Bankille sekoittaa kuvioita. Tätä taustaa vasten Pohjolan ostaminen on enemmän kuin tarpeen. Ristiinmyynnin tuloksilla on ratkaiseva merkitys, mutta startti on kyllä onnistunut hyvin.

– OP-ryhmälle on annettava aikaa sopeuttaa jättiostos toimivaksi finanssitaloksi.
– OP-ryhmän todellinen menestys markkinoilla mitataan uusissa kasvavissa tuotealueissa kuten rahastoissa. Eikä pidä unohtaa uutta asiakaslupausta: Markkinoiden parhaat keskittämisedut on luvassa omistajille. Bonukset kasvavat ja hinnoittelu on läpinäkyvää.

Paikallisosuuspankit voittivat viime vuonna säästöpankit, mutta vastaavankokoisille OP-ryhmän pankeille kuitenkin hieman hävittiin Osuustoiminta-lehden vertailussa. POP-ryhmällä on erinomainen taloudellinen kunto, se on kannattava ja vakavarainen. Palvelukuva on edelleen tasavallan kärkeä.
Ryhmän uusien konttoreiden perustamislogiikkaa ekonomi, entinen pankinjohtaja Jorma Savolainen tunnusti kuitenkin ihmetelleensä: – Tampereella Teiskon Terälahteenkin perustettiin konttori, kun paikalliset sitä kerran pyysivät.

Solidaarisuus pahasti kateissa

Muna-ala on Savolaisen mukaan lähivuosina suurten haasteiden edessä. Markkinoita koko EU-ajan pahasti vaivaamaa ylituotantoa ei ole saatu vieläkään kuriin. Historiallinen totuus on, että mitkään sopimukset eivät muna-alalla ole pitäneet. Ongelma kaatuu osittain myös maa- ja metsätalousministeriön syliin.
Viime vuonna alalla koettiin jopa tuottajalakko, joka kävi kalliiksi markkinajohtaja Munakunnalle. - Jäsenistö teki lakon itseään vastaan!

Munakunnan kannattavuus tipahtikin pahasti miinukselle. Savolaisen suurin huoli oli kuitenkin se, ettei vakavaraisuus enää pääsisi putoamaan. Se laski viime vuonna 56:sta 46:een prosenttiin. Luku ei sinänsä ole mikään huono, mutta toimiala on poikkeuksellisen vaikea. Erilaisia toimialoja ei pysty lukujen perusteella suoraan vertaamaan.

Munantuottajien hajaannus näyttää jatkuvan, kun muutamat toimintaan tyytymättömät suuret tuottajat lähtivät perustamaan kilpailevan yrityksen. Pienempiä tilapakkaamoita on lisäksi noin 150 (OT 3/06). Osuustoiminnan perinteisesti edustama viljelijöiden keskinäinen solidaarisuus on nykyisin pahasti kateissa.

On toki mahdollista, että uudet yritykset onnistuvat aukaisemaan uusia, aiempaa kannattavimpia vientimahdollisuuksia, tai kehittämään uusia tuotteita, jolloin koko ala hyötyisi niistä. Mutta kotimarkkinoille tulviessaan tuotantoaan ehkä nopeastikin kasvattavien tehotuottajien munamäärät uhkaavat painaa huonoa hintatasoa entistä surkeammaksi. Viljan ja rehun yllättävän voimakas hinnan nousu tuntuu nyt koko alalla.

Kerroskanalat ja virikehäkit tulevat pakollisiksi vuonna 2012. Investoinnit alkutuotannossa niihin ovat silti olleet olemattomia.

Mitä tapahtuu sianjalostuksessa?

Kotieläinjalostuksen nautapuolen Savolainen ennusti jatkavan vakaata uraa ja vienti vetää. Mutta sikapuolen alkanut avoin kilpailu realisoituu lähivuosina. 70 % tuottajista kuuluu kilpailuun lähdettäessä kilpailija Finnpigin omistajatahojen leiriin, josta löytyvät sekä HKScan- että Atria-ryhmä.

Sianjalostuksen markkinat ovat olleet noin 450.000 siemenannosta vuodessa. Nyt Finnpig rakentaa karjuille isoa navettaa, jonka on määrä tuottaa noin 200.000 nallia vuodessa. Siksi markkinoilla on pakko tapahtua jotakin uutta. Se ehkä heikentää alan kannattavuutta lähivuosina. Mahdollisesti myöhemmin niin Finnpigin kuin kotieläinjalostusryhmän asemien kapasiteetit sopeutetaan niihin markkinoihin, jotka kummallekin todellisuudessa jäävät.

– Eivät vakavaraiset kotieläinjalostusosuuskunnat kilpailuun kaadu, mutta tilanne saattaa nopeuttaa rakennekehitystä, Jorma Savolainen summasi lopuksi.

Ei uusia kriisivaroituksia

Viime vuoden kaksi suurinta asiaa olivat Jorma Savolaisen mukaan HK:n ja Atrian ruotsalaisen lihateollisuuden valtaus ja S-pankin rakentelu.

– HK:n ottama riski Ruotsissa on nyt niin iso, ettei yrityksellä ole muuta mahdollisuutta kuin onnistua saneerauksessa lähivuosina.
– Myös S-pankki tulee muuttamaan jatkossa Suomen pankkimarkkinoita 1 500 toimipaikallaan.

Osuustoiminnan Vuosikirja 2007 ei antanut uusia hälytyksiä osuustoimintayritysten kriiseistä. Metsäliiton ja etenkin Järvi-Suomen Portin vaikeudet ovat jo ennestään tiedossa. Myös muna-alan heikentyneet näkymät on aiemmin kerrottu (esim. OT 3/06).

Portin kriisi on syventynyt ja tuottajien rahaa palaa siellä edelleen paljon. Keskisuomalaisen 28.9. julkaiseman uutisen mukaan Portti on nyt erottamassa jopa 7.000 passiivista jäsentään. Heille ei voida osuusmaksuja palauttaa, kun yrityksellä kerran ei ole jakokelpoista omaa pääomaa jäljellä. Sen sijaan korollisia velkoja oli vielä kesäkuun lopussa 29,1 miljoonaa euroa. Myös päällä oleva yrityssaneerausohjelma rajoittaa toimintavapautta. Osuuskuntaan on jäämässä jäljelle noin 2 500 jäsentä.

Tavallisten jäsenten on turvallista tietää, että suomalaiset osuuskunnat pärjäävät ja että niihin voi eri käänteissä myös luottaa. Myös ongelmat on tässä avoimesti ja neutraalisti kerrottu. Muiden osalta peli on siis puhdas. Kuitenkin luotettavan tiedon saaminen tavallisten jäsenten ulottuvilla on osoittautunut hyvinkin ongelmalliseksi.

Toimintakykyisenä ristitulen keskellä

Julkistamisseminaari järjestettiin nyt kolmannen kerran. Suurin haaste on ollut saada media kiinnostumaan asiasta ja ilmiöstä, josta varsinkaan pääkaupungin nuorempi mediaväki ei tiedä paljoa. ”Eikä voisi vähemmän kiinnostaakaan” -asenne oli meilläkin edessämme muutamia vuosia sitten.

Osuustoimintaliike kuitenkin koskettaa suoranaisesti jo yli 60 % Suomen aikuisväestöstä. Se menee reippaasti eteenpäin ja laajalla kentällä myös tapahtuu koko ajan todella paljon.

Harvojen pörssiyritysten seurantaan panostetaan nykyisin käsittämättömän paljon voimia, mutta koko kansan osuustoiminta jätetään yleensä tyystin huomiotta.
Tosin ot-kenttää paljolti vaivaa osin tottumaton suhde mediaan. Avoimuuden tarve kuitenkin koko ajan kasvaa. Tässä kulttuurissa mainostoimiston johtajan paikalta HKScanin toimitusjohtajaksi edennyt Kai Seikku on äkkiä noussut useiden lehtien kansikuvapojaksi. Vielä tunnetumpi osuustoiminnan onnistunut mediakasvo on S-ryhmän entinen pääjohtaja Kari Neilimo, joka eläkkeelle jäätyään palasi takaisin yliopistoon.

Yritysjohtajat usein kokevat, että he joutuvat tiedotusasioissa toimimaan monen arvaamattoman tulen välissä. Kokemuksen kautta järkevin etenemistie - asiallinen ja vastuullinen tiedottaminen - kuitenkin yleensä löytyy. Yksikään vähänkään isompi firma ei tänä päivänä voi toimia umpiossa.

Osuustoiminnan Vuosikirjan 2007 aineistoista ilmestyi tällä kertaa noin 40 juttua, ennätysmäärä. Pääuutiseksi lähinnä maakuntalehdissä muodostui osuustoimintayritysten bonusjärjestelmien ja jäsenmäärien kehittyminen. Keskustelua etenkin tuottajakentällä on syntynyt nyt tavanomaista enemmän mm. maidon tilityshintavertailusta (ks. s. 9). Monet asiat ovat nyt kovasti liikkeessä.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

M-M. Karjalaisen saman seminaarin alustukseen perustuva artikkeli ”Osuustoiminnan nelikenttä tutuksi” julkaistaan tämän numeron sivulla 12!
Lehdistötiedotteet »

| Sivun alkuun |