OSUUSTOIMINTA VAHVINTA
KESKI- JA ETELÄ-POHJANMAALLA

Keski- ja Etelä-Pohjanmaa ovat selkeästi Suomen vahvimmat osuustoimintamaakunnat, kerrotaan tällä viikolla ilmestyvässä Osuustoiminta-lehdessä. Keski-Pohjanmaa oli vahvin jo viisi vuotta sitten tehdyssä selvityksessä, mutta Etelä-Pohjanmaa on nyt noussut neljänneltä sijalta aivan Keski-Pohjanmaan tuntumaan.

Kolmostilan ottaa nyt edellisen vertailun kakkonen Kanta-Häme. Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo sijoittuvat nyt tasapistein neljänneksi. Edellinen on nousussa ja jälkimmäinen laskussa.

Osuustoiminta-lehti selvitti ensimmäisen kerran syksyllä 2002 yli 100-vuotisen kiistan Suomen osuustoiminnallisimmasta maakunnasta. Tuolloin ylivoimainen ykkönen oli pitkän ja vahvan osuustoimintaperinteen Keski-Pohjanmaa. Kansanliikkeen kulttuuriperinteet tulevat edelleen yllättävän selvästi maakunnissa näkyviin.

Kaksi vahvaa kiilaa

Osuustoiminnan otollisin maaperä on toisaalta Itä- ja toisaalta Länsi-Suomessa. Ne muodostavat kaksi vahvaa kiilaa, jotka voittavat niin pohjoisen, eteläisen kuin myös keskisen Suomen.

Historiallisesti suomalainen osuustoiminta eteni ja vahvistui 1900-luvun alussa kahtena kiilana. Toinen niistä oli Savo-Karjalan ja toinen Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen kiila.

Länsi-Suomen menestystä tukee vahvasti myös Varsinais-Suomi, osin myös Pohjois-Pohjanmaa, joka on vertailun kymmenes. Varsinais-Suomessa toimii eniten perinteisiä osuustoimintayrityksiä, 64. Yritysten määrä suhteessa väkilukuun on silti suurimmillaan Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla.

Myös Itä-Suomessa osuustoiminta on perinteisesti ollut vahvoilla. Sijat 4-5 ja 7-8 menevät nytkin kaikki Suomen itälaidalle. Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu ja Pohjois-Savo pitävät siitä huolen tässä järjestyksessä.

Uusimaa yllätti

Positiivisin yllättäjä on Uusimaa. Se on kivunnut viidessä vuodessa toiseksi viimeiseltä sijalta yhdek-sänneksi, lähinnä SOK-yhtymän ja OP-Pohjolan vanavedessä. Uudenmaan vahvuus on monipuolisuus ja nopea kasvu osuustoiminnassa.

Osuustoiminnan heikoimmat maakunnat ovat Päijät-Häme ja Lappi, jotka pitivät perää myös viisi vuotta sitten. Kolmanneksi heikoin on Pirkanmaa, mutta jo selvästi paremmalla pistemäärällä ja voimakkaimmin kasvaen.

Viisi peruskriteeriä

Osuustoiminta-lehden selvitys perustuu maakuntien vertailuun viidellä eri kriteerillä. Niitä ovat jokaisen maakunnan osuustoimintayritysten määrä, liikevaihto, henkilöstö, jäsenmäärä ja yritysten mak-samat tuloverot viime vuonna. Kaikki nämä muuttujat suhteutettiin Tilastokeskuksen selvittämään kunkin maakunnan väkilukuun 1.1.2007.

Tietolähteenä olivat yli 400 Suomen suurimman osuustoimintayritysten toimintakertomustiedot vuodelta 2006, joita lisäksi monin tavoin täydennettiin. Uusosuustoiminnan tiedot vertailusta kuitenkin puuttuvat. Lisäksi ulkopuolelle jouduttiin rajaamaan valtakunnallisesti toimivat Metsäliitto, Tradeka ja Tapiola-yhtiöt, joiden tietojen alueellista jakautumista ei pystytty selvittämään.

Jokaisessa kriteerissä maakunnat luokiteltiin erikseen ja annettiin sijoituksen mukaan pisteitä. Luokassa parhaaksi sijoittunut maakunta sai 20 pistettä, toinen 19 jne. viimeisen saadessa yhden pis-teen. Maksimipistemäärä oli täten 100 pistettä.

Tästä pistepotista Keski-Pohjanmaa voitti peräti 97. Etelä-Pohjanmaa jäi hyvin niukasti kakkoseksi 94 pisteellä. Kolmanneksi tullut Kanta-Häme jäi selvästi kärkikaksikosta - se sai 78 pistettä.

Maakuntien lippulaivat

Monessa maakunnassa osuustoiminnan lippulaivana toimii alueosuuskauppa. Keski-Pohjanmaalla Osuuskauppa KPO:n luvut ovat ylivoimaisia, mutta alueelta löytyy myös mm. kaksi vahvaa osuusmei-jeriä, Keski-Pohjan Juustokunta, joka sulautui valiolaiseen Osuuskunta Pohjolan-Maitoon tänä vuonna, sekä Valion kilpailijoihin kuuluva Osuuskunta Maitokolmio.

Osuuskauppojen ja osuusmeijereiden lisäksi osuustoimintaa vetävät vahvasti myös liha-alan osuustoimintayritykset ja niiden omistajaosuuskunnat. Atria ja Itikka osaltaan nostavat Etelä-Pohjanmaata ylöspäin.

Varsinais-Suomen lippulaivoina toimivat alueosuuskaupat TOK ja Suur-Seudun SSO sekä HKScan ja sen pääomistaja LSO. Lisäksi Varsinais-Suomi on osuuspankkien ja Lähivakuutusyhdistysten vireä maakunta.

PeeÄssä vahvin osuuskauppa

Osuustoiminta-lehti selvitti myös toimialojensa liiketaloudellisesti vahvimmat osuuskunnat vuoden 2006 tietojen perusteella. Osuuskaupoista parhaimmaksi nousee pohjoissavolainen Osuuskauppa PeeÄssä, toiseksi pieni Haukiputaan Osuuskauppa ja kolmanneksi Pirkanmaan Osuuskauppa.

Osuuskauppavertailun kriteerit olivat jäsenmäärän ja liikevaihdon kasvu, liikeylijäämä per liikevaihto ja per taseen summa sekä vakavaraisuus.

Parhaaksi jäsenten palkitsijaksi (eli bonusten maksajaksi, ylijäämän palauttajaksi ja osuuspääoman koron maksajaksi) osoittautuu puolestaan Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. Sen jäseniä palkittiin viime vuonna yhteensä keskimäärin noin 260 eurolla. Keskimaa sijoittuu toiseksi ja PeeÄssä kolmanneksi. Tavanomainen bonus eli mediaani koko Suomessa oli noin 180 euroa per jäsen.

Myös pankkisektorilla selvitettiin parhaat osuuspankit liikemerkkiin katsomatta. Ykköstilan ottaa Jo-roisten Paikallisosuuspankki, toiseksi tulee Utajärven Osuuspankki ja kolmanneksi Suonenjoen Osuuspankki. Vertailukriteereinä toimivat jäsenmäärän kasvu, liikevaihdon kasvu, taseen kasvu, ROE % sekä vakavaraisuus.

Omistajuus vahvistumassa

Omistajuus on nyt vahvistumassa eri puolilla suomalaista osuustoimintakenttää. Omistajuuden tunne ja vastuu omien yritysten menestyksestä on ollut perinteisesti vahvinta tuottajaosuustoiminnassa, jossa myös tarvittava pääomapanostus on koko ajan kasvanut. Jatkavilla maatiloilla osuuspääomat ovat jopa kymmeniä tuhansia euroja viljelijää kohti.

Mutta nyt omistajuus on vahvistumassa myös palvelu- ja kuluttajaosuustoiminnassa. Bonusjärjestelmät ovat laajentumassa ja parantumassa osuuskaupoista myös osuuspankkeihin ja paikallisosuus-pankkeihin, keskinäiseen vakuutustoimintaan ja osin myös sähkö- ja puhelinosuuskuntiin.

Paikallisista osuuskunnista riippuu, miten ne osaltaan lähtevät tähän ilmiöön mukaan. Omistajuuden nousu on viime vuosina näkynyt yleensäkin talouselämässä.

Osuustoiminnan vahva erityispiirre on omistuspohjan laajuus. Yli 60 % suomalaisesta aikuisväestöstä on vähintään yhden osuuskunnan jäsen. Jäsenyyksiä on Suomessa yhteensä jo reilut 6,2 miljoonaa. Tällä vuosikymmenellä mukaan on tullut yli miljoona uutta jäsentä.

Kansainvälisissä vertailuissa Suomen asema maailman vahvimpana osuustoimintamaana on koko ajan vahvistunut, kun osuustoiminnan numerot suhteutetaan kansantalouden kokoon kuten maakuntavertailuissa maakuntien kokoon.

Osuustoiminta kasvussa koko maassa

Moni maakunta, joka tässä vertailussa pärjää huonosti, on pärjännyt viime vuosina Osuustoiminta-lehden tekemässä kasvuvertailussa hyvin. Kaikissa maakunnissa osuustoiminta on ollut kasvussa, mutta erityisen merkittävää kasvu on ollut Pirkanmaalla. Se on kolmena vuotena peräkkäin sijoittunut kasvuvertailun ykköseksi. Perää pitää Etelä-Savo, jonka luvuissa näkyvät erityisesti Järvi-Suomen Portin pitkäaikaiset vaikeudet.

Siellä missä osuustoiminta on väestöön suhteutettuna heikompaa, on sillä parhaiten tilaa kasvaa. Kasvavissa maakunnissa osuustoiminta näyttää kehittyvän nykyisin enemmän vain väljästi yli 100-vuotiaaseen perinteeseen liittyen entistä urbaanimpaan suuntaan. Tämä kehitys luo uusia paineita saada osuustoiminta mahdollisimman kattavasti mukaan koulutusjärjestelmiin.

Mauno-Markus Karjalainen

Maakuntavertailun taulukko»
Teksti Osuustoiminta-lehdessä 5/2007»

Lisätietoja:
Toimituspäällikkö Mauno-Markus Karjalainen, puh. (09) 4767 5588, gsm 040 778 1129 tai mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |