Näkemykseni osuuskuntien hallinnon kehittämistarpeesta

Kauppaneuvos Arto Arvonen toivoo osuuskuntien hallintoon lisää strategista liiketalouden osaamista. Hän haluaa käynnistää keskustelua hallintotehtäviin valittavien valintakriteereistä ja toimiaikojen pituuksista erityisesti hallitustehtävissä. Jokaisen hallitukseen valittavan pitäisi pystyä tuomaan todellista lisäarvoa työskentelyyn.

Elinkeinotoimintaa harjoittavat osuuskunnat toimivat nykyään kokonaan kilpailutaloudessa. Osakeyhtiöissä hallitukset muodostetaan yleensä yrityksen tarpeiden mukaisesti parhailla saatavilla olevilla voimilla. Osuuskunnissa hallituksiin on perinteisesti valittu ihmisiä demokraattisemmin. Taustalla vaikuttavat haluttu ammatillinen tasapaino ja alueellinen sekä myös puoluepoliittinen edustavuus. Tarkastelukulmani tähän aiheeseen on alueellinen ja paikallinen.

Laajaomisteisuus puoltaa hallintoneuvostoja

Osakeyhtiöt ovat pääosin luopuneet hallintoneuvostoista pitäen niitä tarpeettomina sidosryhmäeliminä. Mutta osuuskuntien henkilöyhteisöjen luonteen mukaisesti hallintoneuvostot sopivat edelleen hyvin osaksi hallintoa. Poikkeuksena ovat pienet paikalliset osuuskunnat, joissa jäsenistön ääni tulee muutenkin huomioiduksi. Pienissä osuuskunnissa toimii omistajaohjaus parhaiten osuuskunnan kokous-hallitus -pohjalta.
Nimenomaan hallintoneuvostot edustavat jäseniä, omistajia ja parhaita asiakkaita. Siellä tulevat eri ammattikunnat, alueellisuus, jäsenistön eri ikäpolvet ym. edustetuiksi. Kaikkein suurimpiin osuuskuntiin sopii puolestaan parhaiten edustajisto-hallintoneuvosto -hallitusmalli.

Todellista lisäarvoa hallitustyöskentelyyn

Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten valintakriteereissä tulee tehdä kuitenkin selkeä ero. Aika monessa osuuskunnassa on hallituksen jäsentenkin valinnoissa korostunut jäsenkunnan edustuksellisuus eivätkä niinkään yritysten tarpeista lähtevät valinnat.
Mutta mielestäni myös osuuskuntien hallituksiin pitää pyrkiä valitsemaan jatkossa nimenomaan yritysten tarpeiden mukaisesti parhaat saatavilla olevat voimat. Hallitusjäsenten valinnoissa ei pitäisi rajoittua pienissäkään osuuskunnissa yksinomaan toimialueen henkilöihin. Valittavilla hallituksen jäsenillä tulisi olla kullakin oma liiketalouden erikoisosaamisen alueensa, niin että jokainen hallituksen jäsen pystyy antamaan todellista lisäarvoa hallitustyöskentelyyn.
Osuuskunnissakin hallituksen tulee tehdä yksinomaan osuuskunnan edun mukaisia päätöksiä. Silloin ne koituvat myös laajan jäsenkunnan hyväksi.

Hallitusvastuulle maksimipituus

Osuuskuntien hallitusten jäsenten toimikaudet ovat olleet perinteisesti aivan liian pitkiä. Salon seudullakin on osuuskuntia, joissa jotkut jäsenet ovat istuneet hallituksissa jopa 20 - 30 vuotta. Tämä ei ole osuustoiminnan edun mukaista, vaan menettely palvelee jotain muuta kuin osuuskuntien etua.
Maksimitoimikauden pituus hallituksissa voisi mielestäni olla enintään 10 vuotta. Tämä johtuu siitä, että yrityksen strateginen tilanne on vähintäänkin joka vuosikymmenellä erilainen. Hallituksiin pitäisi valita osuuskuntien kulloisenkin strategisen tilanteen mukaisia osaajia. Toisaalta sama hallituksen jäsen on usein ehtinyt tyhjentää takkinsa osuuskuntansa hyväksi kymmenessä vuodessa.

Puheenjohtajilla on valta ja vastuu

Osuuskunnan toimitusjohtajan tärkein tuki ja yhteistyökumppani hallinnon suuntaan on hänen hallinnollinen esimiehensä eli hallituksen tai hallintoneuvoston puheenjohtaja. Perinteisesti tähän hallinnon tärkeimpään luottamustoimeen on valittu monesti suurimman jäsenkunnan edustaja, joka samalla edustaa jäsenkunnan enemmistöä eri rooleissa.
Toimitusjohtajan esimiehen tulisi lisäksi omata liikkeenjohdollinen koulutus ja -kokemus sekä myöskin hallita strategisen johtamisen olemus. Liian harvoin käytännöt ja tarpeet vieläkään kohtaavat, kun hallinto valitsee toimitusjohtajalle hallinnollista esimiestä eli hallinnon puheenjohtajaa. Hallituksen puheenjohtajan vastuu on keskeisin eri sidosryhmien suuntaan.
Luottamusjohdolla, usein hallintoneuvoston puheenjohtajalla, on myös ensisijainen vastuu jälkikasvun kasvattamisen suhteen. Sillä varmistetaan yrityksen jatkuvuus ja tulevaisuus.
Näkemykseni perustuu 700 hallintovuoteeni, josta 300 tilivuotta hallituksen/hallintoneuvoston jäsenenä ja 400 tilivuotta tilintarkastajana osaamisalueena hallinnon tarkastus. Molemmissa rooleissa tilivuosia kertyy edelleen lisää. Tiedän kokemuksesta, että useimmat osuuskuntien toimitusjohtajat yhtyvät mielipiteeseeni, mutta eivät uskalla tuoda sitä julki. Minä näiden 40 hallintokokemusvuoden jälkeen olen sanoistani ja teksteistäni vastuussa vain itselleni.

Arto Arvonen
Hallitusammattilainen, kauppaneuvos
Pellervo-Seuran alueseminaari Salossa 28.08.08

| Sivun alkuun |