Henkilöstön näkemyksiä:
Hyvällä maineella hyvää tulosta
ja päinvastoin

Henkilöstön näkemykset yhteiskuntavastuusta ovat tärkeitä, koska työntekijät ovat sitä varsinaista yhteiskuntavastuun toteuttajajoukkoa organisaatioissa: suunnitelmat on saatava käytännöksi, ja se onnistuu vain henkilöstön kautta. Tässä artikkelissa näkökulmaa luodaan kahden yrityksen - osuuskaupan ja osuuspankin - henkilöstön haastatteluiden pohjalta.

YRITYSTEN ARVOPROSESSIT KIINNOSTAVAT. Merita Mattila väitteli kauppatieteiden tohtoriksi viime vuonna yritysten arvoprosesseista, mihin työhön myös oheinen artikkeli perustuu. Hän toimii tutkija-opettajana Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, mutta on nyt kesästä lähtien seurannut tilapäisesti maailman menoa Ghanassa Afrikassa. Kuva M-M Karjalainen

Yhteiskuntavastuu ja eettiset asiat ovat nykypäivänä vahvasti läsnä yritysten toiminnassa. ”Muoti-ilmiöstä” puhuminen lienee jo vanhanaikaista, vaikka edelleen vuosikertomuksissa hehkutetaan toinen toistaan hienompia kuvauksia yritysten tavoitteista olla vihreitä, reiluja ja läpinäkyviä... Osittain tätä tehdään koska se on hyvää ”peeärrää” ja tarjoaa suojaa maineen menettämiseltä, ja osittain myös siksi, että yritysten johtohenkilöt tietävät, että se on oikea tapa toimia. Yhteiskuntavastuu on tullut jäädäkseen.

Turvallisuutta arvostetaan

Osuustoimintayritykset ovat yleisesti ottaen hyvässä maineessa, niin asiakkaiden kuin henkilökunnan mielestä. Ihmisläheisyys on yksi tärkeimpiä tekijöitä. Henkilöstön kohteleminen on haastatteluiden perusteella osuustoiminnallisissa yrityksissä ”pehmeämpää”, eikä esim. taloudellisesti heikkoina aikoina ensimmäiseksi pyritä vähentämään henkilöstöä: vaikeista ajoista pyritään selviämään ilman irtisanomisia. Työntekijät arvostavat tätä turvaa suuresti, ja ovat ylpeitä saadessaan työskennellä tällaisessa yrityksessä.
Toisaalta muutamissa kommenteissa nousi esiin seikka, että tämä osuuspankin tai osuuskaupan ”turvallisuus” työantajana voi aiheuttaa myös motivaation laskua ja tehottomuutta. Kun työpaikka on turvattu, saattaa se vaikuttaa alentavasti esim. työtehoon: ”vähemmällä työllä saa kuitenkin saman palkan.” Toisin kuin monissa muissa yrityksissä, osuustoimintayrityksessä eräänlainen ”lintukotoajattelu” saattaa olla melko vahvaa.

Me-ajattelu paljastui vahvaksi

Haastatteluista nousi kuitenkin ”lintukoto-ajattelua” huomattavasti vahvemmin esiin voimakas ”me-ajattelu”, eli yrityksestä ja siellä työskentelystä ollaan aidosti ylpeitä ja töitä tehdään yhteisen edun nimissä, kelloon katsomatta.
Voisiko siis väittää, että osuustoiminnalliseen yritykseen hakeutuu ja siellä pysyy työntekijöinä ajattelutavaltaan ja arvoiltaan sopivia ihmisiä? Ihmisläheiset arvot ovat lähellä osuustoiminnan perusperiaatteita, ja jokaisen ihmisen tarve tulla hyväksytyksi ja arvostetuksi omana itsenään tukee tämän mukaista toimintaa. Haastatteluiden perusteella näyttää siis siltä, että vastaus kysymykseen on myönteinen.
Hyvin monet haastateltavat, niin vanhemmat kuin nuoremmatkin, sanoivat yhdeksi tärkeimmistä ”työmotivaattoreista” pankin/kaupan ihmisystävällisyyden ja hyvän maineen. Henkilöstö on siis usein osuustoiminnallisissa yrityksissä henkilökohtaisesti sitoutunutta työhönsä ja tehtäviinsä, mikä ei välttämättä nykyaikana ole yleistä.
”Tulosta tehdään kovalla työllä, mutta oikeilla asioilla.”

”Menestyä oikeilla asioilla”

Hyvä maine ja imago yhdistettynä kestävään paikalliseen kehitykseen ovat osuustoiminnallisen yrityksen kulmakiviä, niin henkilökunnalle kuin asiakkaillekin. Tärkeintä eivät ole lyhyen aikavälin voitot, vaan pitkän aikavälin turvallisuus. Menestytään oikeilla eettisillä ja yhteiskuntavastuullisilla teoilla. Tässä kohtaa siis henkilöstön työpaikkojen ”turvaaminen” pitkällä aikavälillä tukee erinomaisesti pitkän aikavälin menestymistä ja yrityksen toiminnan ”turvaamista”: molemmat hyödyttävät toisiaan.
OP, paikallinen, johto: ” että kun menestyy, niin menestyy oikeilla asioilla. Ei pelkästään että tehdään tulosta vaan että pidetään myös arvostettuna.”
Yhteiskuntavastuu ja pitkäaikaisuus kulkevat osuustoiminnallisissa yrityksissä käsi kädessä. Tarkoituksena ei ole saavuttaa voittoja vain lyhyellä aikavälillä, vaan turvata yrityksen menestys jatkossakin. Henkilöstön kokemusten lisäksi ulkopuolisilla imagotekijöillä on tietenkin myös vaikutuksensa yhteiskuntavastuuseen.
Osuustoimintayrityksillä vastuuta kannetaan paikallisesti, mutta luonnollisesti hyötyä tavoitellaan tätä kautta myös omalle yritykselle. Yhteistyö edellyttää uhrauksia esim. ajankäytön suhteen, mutta toisaalta osuuskaupan/-pankin ja maakunnan symbioosi on välttämätön. Kun toinen menestyy, niin molemmat menestyvät.
OP, johto, (prosessissa mukana ollut): ”Pitää olla menestyvää, osuuspankkitoiminnan pitää olla kasvavaa, se pitää osata tehdä riskit halliten ja niin edelleen. Kestävänä, ei riitä että yks tai kaks vuotta pärjätään ja laitetaan myyntikuntoon niin kuin muita pankkeja tehdään Mutta osuuspankkitoiminta on tarkoitettu kestämään ihan iät kaiket, seuraavatkin 100 vuotta.”

Merita Mattila

Katso samasta aiheesta myös OT 3/07 ja 1/08

| Sivun alkuun |