Joka kymmenes SUURYRITYS

Joka kymmenes suomalaisista suuryrityksistä edustaa osuustoimintaa. Esimerkiksi Talouselämän 500 suurimman suomalaisyrityksen listalta löytyi tänä vuonna yhteensä 49 osuustoimintayritystä. Vuotta aiemmin niitä oli 45.

Listalla pysyminen osoittaa ainakin osuustoimintayritysten kasvun jatkumista, sillä ilman vahvaa kasvua suurimpien joukossa ei kovin kauaa pysy.
Osuustoimintayritysten keskimääräiseksi kouluarvosanaksi Talouselämä on antanut hiukan yli kahdeksikon. Parhaaksi lehti on rankannut kouvolalaisen Ympäristö Osuuskaupan, arvosana 9,7. Heikoimman arvosanan lehdeltä sai hieman yllättäen Metsäliitto, 4,9. Pankeille ja vakuuttajille lehti ei yritä antaa arvosanaa.

Nousijoita ja tippuneita

Uusina ot-yrityksinä listalle ovat nousseet Osuuskunta Maitosuomi, Länsi-Maito, KPY ja Tampereen Seudun, Keski-Suomen ja Oulun osuuspankit. Valiolaisen Maitosuomen toimialana ei muuten ole ”tukkukauppa” kuten Talouselämä väittää, vaan elintarviketeollisuus kuten sitä kolme sijaa alempana olevalla Promilkilläkin.
Suurimpien yritysten listalta ovat puolestaan tipahtaneet pois Pohjantähti ja Maitojaloste, joka fuusioitui Keski-Suomen Maitokunnan kanssa Maitosuomeksi (OT 2/08).
Kovin nousija listalla on Pohjolan Maito, joka hypähti onnistuneen fuusion avittamana peräti 206 sijaa ylöspäin sijalle 252. Muita selviä nousijoita ovat Turun Seudun Osuuspankki, HKScan, Keula Ok, Restel ja Varuboden. Rankimman laskun on kokenut Teollisuuden romu.

Vapaaehtoinen jäsenyys

Viittä suurta keskinäistä työeläkevakuuttajaa emme Osuustoiminta-lehdessä laske mukaan suomalaiseen osuustoimintaan, vaikka ne hyvää ja hyödyllistä työtä yhteiskunnan hyväksi tekevätkin. Syynä on yksinkertaisesti vain se, että niiden jäsenyys perustuu lain mukaan pakkojäsenyyteen - eikä osuustoiminnan mukaiseen vapaaehtoisuuteen. Varman, Ilmarisen ja muiden TEL-yhtiöiden hallinnolla on osuustoimintaa ajatellen poikkeuksellisesti kytkennät työmarkkinajärjestöihin.
Valta aidossa osuustoiminnassa pohjautuu viime kädessä aina jäsenistöön, joka omasta kiinnostuksestaan on liittynyt mukaan osuuskuntiin. Samasta syystä muuten myös sosialististen maiden valtiojohtoiset ylhäältä ohjatut ”osuuskunnat” rajautuvat selkeästi osuustoiminnan määritelmän ja käytännön ulkopuolelle. Tosin useimmat näistä maista ovat jo entisiä sosialistisia maita, joissa uudelleen virinnyttä aitoa osuustoimintaa edelleen rasittaa valtiojohtoisella kaudella osuuskunnille kehittynyt huono imago.
Kaikki keskinäiset henki- ja vahinkovakuuttajat sen sijaan luonnollisesti laskemme osuustoimintaan mukaan. Olemme hyväksyneet seurantaamme mukaan myös OP-Pohjola ryhmän omistaman OP Henkivakuutus Oy:n omistussuhteensa perusteella.

Kotimaiset ja ulkomaiset omistajat

Ulkomaalaisomistuksessa toimivia suuryrityksiä TE 500-listalla oli nyt jo 200. Ne lisääntyvät vuosi vuodelta muutamalla, mutta juuri osuustoimintayritykset säilyvät varmimmin suomalaisomistuksessa jatkossakin.
Poikkeuksia suomalaisomistuksesta TE 500-listan osuustoimintayrityksissä oli vain kaksi. Arla Ingmanin omistavat viime kädessä tanskalaisten ja ruotsalaisten maidontuottajien osuuskunnat. Vastaavasti myös vahvimmat suomalaiset osuustoimintayritykset - kuten Valio, HKScan ja Atria - ovat kasvaneet naapurimaiden markkinoille omien tytäryhtiöidensä kautta jo paljon ennen nykyisen eurooppaosuuskuntalain tuloa. Kilpailuasetelmat näyttävät nyt puolin ja toisin kohtalaisen vakiintuneilta. Ruotsalaiset ja tanskalaiset eivät halua suomalaisia päättämään Arlan asioista, eivätkä suomalaiset virolaisia tai ruotsalaisia.
Toinen osittainen poikkeus on Tradeka, jonka kauppatoiminnan pääomistajana toimii ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö Industri Kapital, joka ei kuitenkaan ole vieläkään onnistunut myymään omistustaan pois. Sen sijaan hotelli-, ravintola ja kylpylätoimintaa hyvällä menestyksellä pyörittävä Restel Oy on säilynyt kokonaan Osuuskunta Tradekan omistuksessa.
Oleellista on, että osuustoimintayritysten liiketoiminnan tulos kertyy Suomeen. Lisäksi maakunnalliset ja paikalliset osuustoimintayritykset lisäävät toiminnallaan omien alueidensa hyvinvointia. Tosin osuustoiminnan oma viestintä tästä mekaniikasta voisi olla selvästikin vahvempaa. Mutta ehkäpä tämä on yksi niistä jokerikorteista, joita suomalainen osuustoiminta tulevina vuosina voi kaivaa takataskustaan aktiiviseen käyttöön.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

PS.
Talouselämä-lehden tietojen perusteella rakentamamme lista (OT 4/08, s. 15) osuustoiminnan suurimmista investoijista oli sikäli puutteellinen, että Turun Osuuskaupan investoinnit puuttuivat. TOK investoi viime vuonna peräti 59,1 Meur. Sillä se olisi sijoittunut ot-yritysten listalla sijalle 7., HOK-Elannon alapuolelle mutta Hämeenmaan yläpuolelle. Vuonna 2006 TOK:n investoinnit olivat 29,7 Meur, kasvua siis 99 %.

| Sivun alkuun |