Onnenpotkut siivittivät Lempestiä lentoon

– Meillä menee mukavasti, sanoo siivous-, rakennus- ja hoivapalvelua tarjoavan Lempestin toimitusjohtaja Maiju Sillanpää. Hän otti osuuskunnan ruorin käsiinsä viime vuonna, mutta yhteinen historia ulottuu paljon pitemmälle. Sillanpäälle onkin ehtinyt muodostua selvä näkemys menestyksen syistä, joihin kuuluu kolme onnenpotkua. Siitäkin huolimatta, että yksi niistä oli aluksi iso takaisku.


Maiju Sillanpää on kokenut talousosaaja, mutta työhyvinvointia korostavassa osuuskunnassa hän on saanut sukeltaa myös henkilöstöasioihin. Kuva Tarja Repo
Alkutaivalta tasoitti Lempäälän myötämielisyys. Kunta alkoi ostaa vanhusten ja vammaisten kotipalveluita Lempestistä, lähinnä lomituksia sekä viikonloppu- ja yötyötä. Osuuskunnasta tuli kunnalle varaventtiili oman henkilöstön tueksi.
Kunta ostaa osuuskunnalta myös remonttipalveluita kiinteistöyhtiölleen. Kunnan työt ovat edelleen tärkeitä Lempestille, vaikka niiden osuus onkin vähentynyt alle puoleen liikevaihdosta.
Kotien siivous- ja hoivapalveluista onkin kehkeytynyt todellinen hittituote. Myönteinen nousukierre käynnistyi kotitalousvähennyksestä, jota koskeva kokeilu alkoi samana vuonna 1997 kuin osuuskunta perustettiin.
– Sillä on ollut meille suuri merkitys. Kysynnän kasvuun on vaikuttanut myös kotien asennemuutos. Perheet eivät enää vieroksu kotiavun ostamista.
Kolmas onnenpotku vaikutti aluksi isolta pettymykseltä. TE-keskukselta haettiin omatoimiavustusta, mutta se hylättiin sillä perusteella, että toiminta oli jo kannattavaa. Erikoiseksi asian teki se, että tuen edellytyksenä oli juuri kannattavuus.
– Hylkääminen oli onnenpotku, koska sen takia hinnoittelu oli heti alusta tehtävä oikein. Olemme toimineet koko ajan kuten normaali yritys. Mitään tukia emme ole saaneet.

Sydämessä yrittäjyys ja työhyvinvointi

Toimitusjohtajan näkemyksistä heijastuu hänen vahva taustansa talousasioissa ja yrittäjyyden edistämisessä. Ekonomiksi opiskellut Maiju Sillanpää on ehtinyt työskennellä urallaan niin taloushallinnon esimiestehtävissä, yrittäjäkouluttajana kuin oman tilitoimiston pyörittäjänäkin.
Lempestin toimintaan Sillanpää sujahti mukaan puolivahingossa. Hänellä oli tilitoimisto samassa rakennuksessa, johon osuuskunta sijoittui.
Samoissa tiloissa on toiminut myös Sillanpään pyörittämä uusien yritysten neuvontapalvelu. Hän puhuukin lämpimästi yrittäjyyden edistämisestä:
– Ihmisen pitäisi löytää motivaatio työhönsä itse työn kautta. Ja monelle yrittäjyys on mielekäs tapa tehdä työtä. Toisaalta yrittäjyyteen on kannustettava vain niitä, joille se sopii. Tarvitaan aktiivisuutta, oma-aloitteisuutta ja riskinottokykyä. Jos ne ahdistavat ihmistä, häntä ei sovi tuupata yrittäjän polulle.
Lempesti on työosuuskunta, jonka tarkoituksena on työllistää henkilökuntansa. Työntekijän toiveisiin vastataan joustavasti sen mukaan, haluaako hän osa- vai kokopäivätyötä. Eikä työhyvinvoinnista tingitä:
– Siivousala on aika raadollinen. Muualta tulleet ihmettelevät, miten meillä voi olla niin erilaista kuin muissa yrityksissä.

Lempestin tarina

* Syntyi 1997 lama-ajan puristuksissa.
* Perustajina olivat työvoima-toimiston järjestämän osuus-kuntakoulutuksen 23 osallistujaa.
* Toiminnan kulmakiveksi tuli ensin rakennuspalvelu, erityisesti kodin muutostyöt tapetoinnista maalaukseen ja kaakelointiin. Sittemmin siivouspalvelut ovat kasvaneet suurimmaksi tehtäväkentäksi. Kolmas palvelualue on kotiapu mm. vanhuksille.
* Viime vuoden liikevaihto noin 900.000 euroa, tavoite tänä vuonna miljoona euroa.
* Ensimmäisiä ISO-laatujärjestelmän sertifioineita osuuskuntia.
* Nykyisin vajaat 40 työntekijää, joista suurin osa muita kuin jäseniä.
Tehokkuudesta ja kannattavuudesta ei silti luovuta – eikä laadusta. Jos työn jälki ei ole hyvää, asiakkaan - tai hänen naapurinsa - luokse ei ole enää menemistä.

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla

Kun uusi toimitusjohtaja sai vetovastuun, hän kiinnitti huomiota kahteen pulmaan. Lempestissä oli ensinnäkin liian vähän henkilökuntaa. Se ei sovi yritykselle, jonka työkaari painottuu sesonkeihin. Toinen ongelma oli henkilöstön liian vähäinen ammattikoulutus.
Lempesti otti yhteyttä eri oppilaitoksiin ja aloitti lopulta Ahlman-opiston kanssa yhteisen koulutusprojektin. Siihen osallistuvat suorittavat kotityöpalvelujen ammattitutkinnon oppisopimuksella.
– Haimme ilmoituksella uutta väkeä kurssille, ja mukaan lähti myös vanhoja työntekijöitämme. Osuuskunta löi kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kun saimme lisää sekä työntekijöitä että ammattitaitoa.
Lempestin tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä kotipalvelujen kysyntä kasvaa. Julkishallintokin on ulkoistamassa palveluitaan yhä enemmän. Haittaa ei ole siitäkään, jos kotitalousvähennys nousee ensi vuonna 3000 euroon, kuten on kaavailtu.

Tarja Repo

 

| Sivun alkuun |