Osuuspääomaa alehintaan

Osuustoiminnassa yhteiskuntavastuuta omistajia kohtaan kannetaan jäsenten tasapuolisella kohtelulla. Uusia hankittaessa ei vanhojen oikeuksia pidä loukata, vaikkei sitä kukaan ehkä huomaisikaan.

”Liity nyt Pirkanmaan Osuuskaupan asiakasomistajaksi! Sijoita 100 euroa osuusmaksuun, saat 30 euron arvosta lahjakortteja S-ryhmän toimipaikkoihin ja S-etukortin heti käyttöösi! Toimi nopeasti! Liittymisetu on voimassa ajalla 11.-24.8.2008. Kysy lisää henkilökunnaltamme. Saat edun maksaessasi kerralla koko osuusmaksun (100 €).”
Edellä oleva ilmoitusteksti oli suora lainaus Aamulehdestä 12.8.2008. Ei tuntunut oikein mukavalta.
Ei oman pääoman kartuttaminen ole mitään markkinakikkailua. Moni pirkanmaalainen on kerännyt tosissaan aikojen saatossa pääomaa omaan osuuskauppaansa. Ilman mitään kommervenkkejä ja kaikki yhtenäisillä pelisäännöillä.
Vai olisiko osuuskaupan hallituksella tarkoitus joulun alla ilahduttaa myös vanhoja omistajia ylimääräisellä kolmekymppisellä? Tuskin.
OT-lehti arvioi Pirkanmaan Osuuskaupan vuoden 2007 parhaaksi osuuskaupaksi yhdessä Hämeenmaan kanssa (OT 4/08). Sillä on varmasti varaa jättää väliin osuuspääoman alennusmyynnit.

Varaa pääomien uusajatteluun

Asiakasomistajuuden brändi on rakennettu ehkä jopa 99 %:sti bonusten varaan. Tuskin keskivertoasiakas edes tarkemmin tietää, paljonko hänellä on euroja omassa yrityksessään kiinni osuuspääoman muodossa.
Puhumattakaan siitä, mikä hänen omistusosuutensa olisi kaikista omista pääomista, joita hän on kartuttanut vuosien aikana jättämällä voittoja kotiuttamatta. Suuri osa taloudellisesta tuloksesta on toki tarvittu olemassaolon ja sen vaatiman kasvun terveeseen rahoittamiseen. Vaan ei välttämättä kaikkea.
OP-Pohjolan pankkitoiminnan vakavaraisuus on 14 % ja POP-pankeilla 22 %, kun lain vaatima minimi on 8 %.
Eikä unohdeta alueosuuskauppoja, joiden joukosta ei köyhää puodinpitäjää löydy. Omavaraisuusasteet huitelevat yli 40 %:n erinomaisella tasolla. Suurella enemmistöllä nettovelkaa ei ole.
Kaaviossa 1. on parin alueosuuskaupan varallisuushistoria. Rinnalle on merkitty myös bruttoinvestoinnit. Vauhti on ollut hurjaa. On komeaa luettavaa! Joensuun Ellillä ja Lahden Laurilla on syytä tyytyväisyyteen.
Ja aihetta kysyä, olisiko myös omien pääomien uusajattelun aika.

Osuuspääoman rahastokorotus

Sallittakoon pieni keskustelun avaus. Jaetaan osuuspääoma kahteen sarjaan. A-osuus maksaa esimerkiksi 100 euroa. Heti pääsee asiakasomistajaksi ja saa kortin kaikkine etuineen. Ja voitonjakoa vuosittain yhden Rosson pihvin verran.
Mutta perustetaan rinnalle viisaasti myös B-sarja. Sitä kartutettaisiin vuosittain, jos osuuskunnan kannattavuus ja vakavaraisuus antavat myöten. Vuonna 2000 osuuskuntaan liittynyt omistaisi A-sarjan jäsenosuuksia 100 euroa ja B-sarjaa toiset sata. Nyt voitonjako riittäisi myös vaikkapa karahvilliseen talon viiniä.
Asiakasomistajuuden brändi olisi silloin selvemmin muutakin kuin kortin höyläämistä. Omistaminen toisi sijoitukselle arvonnousua ja kasvavan osuuspääoman koron.
Eiköhän taloudellinen vastuunkanto edellytä Arto Hiltuselta, Reijo Karhiselta ja Heikki Suutalalta voitonjaon ja omien pääomien tämäntyyppistä ennakkoluulotonta uusajattelua. Osuuspääoman rahastokorotus aktiiviseen käyttöön! Sehän olisi jo nykyisen osuuskuntalain mukaan täysin mahdollista.
Asiakasomistajat eivät varmasti panisi tällaista pientä verovapaata tuottoa pahakseen. Myös omistajuuden tunne ja sitoutuminen samalla syvenisivät.

Vastuullista kasvua tarvitaan

Atrian Matti Tikkakoski valloittaa Venäjää ja tuskailee raaka-aineen saatavuuden kanssa. HKScanin Kai Seikku maksoi yli sata milliä Swedish Meats´ista ja otti lisäksi lähes parin sadan millin velat vastaan. Saneeraus on kovassa vauhdissa ja tehoja nostetaan.
Taloudellista vastuuta kannetaan suomalaisen omistaja-tuottajan näkökulmasta. Rajojen takaa on saatava tuloa, jotta kannattava lihantuotanto olisi Suomessa huomennakin mahdollista.
Tänään päällä oleva sikakriisi maksetaan suomalaisen tuottajan kukkarosta. Tavoite on, että kymmenen vuoden kuluttua maksajia on pitkin Itämeren rantoja, Nevan vartta unohtamatta.
Yksi asia on kuitenkin aina pidettävä mielessä. Taseella ei saa leikkiä! Vakavaraisuuden on oltava kunnossa heti kasvun jälkeen.
HKScanin hallituksen puheenjohtajalla Markku Aallolla on käytettävissään Metsäliiton ja Portin kokemukset. Hän tietää, että alle 30 %:n omavaraisuusasteella taivas on pilvessä.
Oikea-aikainen vähemmän tärkeäksi osoittautuneen omaisuuden myynti on hatunnoston arvoista ennakoivaa vastuunkantoa.

Kasvu ei ole itsetarkoitus

S-ryhmä investoi Suomeen kuluvana vuonna yli 600 milliä. Summa on suuri. Keskon vastaava luku on yli puolet pienempi. Ensi vuonna S-ryhmän arvio on huikeat 850 miljoonaa.
”Kilpailu edellyttää jatkuvaa toimintojen tehostamista ja toimipaikkainvestoinneilla tehokkuutta voi parantaa.” Näin Talouselämälle totesi hallintojohtaja Jari Annala SOK:sta.
Hivenen kuitenkin mietityttää. Ettei ainakin osittain ole kysymys etumatkan lisäämisestä Keskoon? Nyt etumatkaa on jo seitsemisen prosenttia.
Suurimmista alueosuuskaupoista puolet investoivat yli 8 % liikevaihdosta. Luku on korkea. Sen on mahdollistanut erinomainen kannattavuus. Onkohan lukua lisännyt tirehtöörien taipumus henskelien paukutteluun?
Tarpeeton investointi on kuitenkin pois omistajan kukkarosta.

Valion hinnoittelu takaa jatkuvuuden

Valion Pekka Laaksonen on joutunut varsinaiseen myrskykeskukseen. Kallis rehu ja energia syövät tuottajien katteita. Media syyttää herkästi johtavan markkina-aseman väärinkäytöksistä, kun hinnankorotuksia toteutetaan. Maitopula hengittää niskaan yhä useamman tuottajan lyödessä hanskat tiskiin.
”Haluamme toimia vastuullisesti, jotta lehmät lypsävät täällä vielä 20 vuoden kuluttuakin,” totesi Laaksonen Talouselämälle (27/07).
”Ei meillä ole tarkoitusta tehdä maidosta niin kallista, että ihmiset alkaisivat etsiä sille korvaavia tuotteita. Pyrimme asettamaan hinnat vain sellaiselle tasolle, että ne kattavat kustannukset ja tarjoavat riittävän toimeentulon.”
Oriveden Koivuniemessä Markus ja Mika Uotila rakentavat sukutilalle uutta 70 muurikin navettaa. Rahaa palaa ja paljon. Naapurissa Someron Pekka myi 20 lypsävän karjansa, kun hirmuinen työtaakka vei uskon.
Kaupunkilaispoika Laaksonen ei pyri voiton maksimointiin lyhyellä tähtäimellä. Toimittajan kysymykseen ”Miksi vain riittävän, miksi ei maksimaalista?” vastaus oli: ”Kysymys on aikajänteestä. Hengissä pysyminen ja jatkuvuus ovat isompia asioita kuin se, saanko minä nyt kaksi euroa jostakin.”

Pankkien pudotuspeli alkanut?

Suomen Pankin viisaana pidetty Heikki Koskenkylä jäi eläkkeelle. Loppumetreillään hän ennusteli mediassa ”kovaa pudotuspeliä, kun ajat kovenevat” (KL 28.12.). Suomessa toimii yli 300 pankkia ja Ruotsissa vain satakunta.
Kansantalouden kasvu hidastuu, inflaatio vauhdittuu, USA:n asuntoluottokriisi leviää kaikkialle - ympäristöuhkat lisääntyvät. Lisäksi korkokilpa iskee nyt myös varainhankintaan. Rahastovarat siirtyvät talletustileille, palkkiot murenevat.
Tapiola ja S-ryhmä käynnistivät omat pankkinsa ja islantilaiset suorittivat reippaan maihinnousun. Markkinakakun jakajien määrä kasvaa entisestään.
Viime vuosina suomalaisissa pankeissa riitti, kun muisti aamulla ovet avata ja kytkeä virrat nettiin. Katteen tuloa ei pystynyt estämään. Koskenkylä ilmeisesti epäili mustien pilvien nousevan taivaalle jo ennen kuin kansainvälinen finanssikriisi iski.
Pohjola Pankin Mikael Silvennoinen ja POP:in Heikki Suutala ampuivat osuuspankkien puolesta uhkakuvat alas. OP-Pohjola-ryhmässä jatkuu verkkainen fuusiokehitys. ”Mutta se on eri asia kuin pankkitoimialan yleinen keskittyminen”, totesi Silvennoinen Kauppalehdelle.
”Herkkuajat ovat olleet meille suhteellisesti ottaen aina huonompia kuin huonot ajat.” Siinä Heikki Suutalan virkistävä kommentti samassa lehdessä.
Osuuspankkien vakavaraisuus kestää melkoiset kolhut. Näyttää myös siltä, että osuuspankkien omaehtoinen riskienhallinta on kunnossa. Periaatteet ovat oikein ja mittarit hälyttävät etukäteen.
Suomen Pankin Pentti Hakkarainen on harvinaisen rehellinen mies todetessaan, että valvoja on aina jäljessä. Finanssiyritysten on ensisijaisesti itse huolehdittava riskeistään (TE 7/08).

Vastuullisuus on tuottava investointi

Viime vuonna TNS Gallup tutki HS:n toimeksiannosta suomalaisten käsityksiä yhteiskuntavastuullisuudesta. Valio voitti kisan. Vastaajat pitivät tärkeänä panostamista henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen sekä ympäristöasioihin. Eettinen vastuunkanto lähiympäristöstä oli myös mukana.
Tutkimuksen mukaan 30 %:lla vastaajista yhteiskuntavastuullisuus vaikuttaa merkittävästi ostopäätöksiin.
Yhteiskuntavastuullisuudestaan pitää myös kertoa. Peräti 75 % vastanneista oli tätä mieltä.
Hyvä Valio! Vuosikertomuksen ja yhteiskuntavastuuraportin yhdistäminen ja asian läpivienti organisaatiossa eivät olleet huonoja ideoita.
Kymmenen kärkiyrityksen joukossa oli kaksi muutakin osuustoiminnallista. SOK mainittiin listassa kolmantena ja Tapiola kuudentena. Parhaimmat onnittelut!

Jorma Savolainen

| Sivun alkuun |