Yhteiskuntavastuuta ei pääse pakoon

uskin Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin palvelupäällikön Titta-Liisa Koivuportaan väitöskirja ”Ihmiset ja pankki samaa maata? Yhteiskuntavastuun toteutuminen pankkisektorilla” olisi voinut valmistua osuvampaan hetkeen kuin päättyneen syyskuun loppuun.
Yhdysvaltojen kongressi on päättämässä pitkin hampain satojen miljardien dollarien tuesta vaikeuksiin joutuneille pankeille ja kriisi on levinnyt myös Euroopan pankkisektorille. Olemme perimmäisten kysymysten äärellä: ketä varten pankkijärjestelmää ylläpidetään ja kenen lähtökohdista toimitaan? Strategiset valinnat ja johdon kannustinjärjestelmät viittaavat lyhytjänteiseen voitontavoitteluun, jonka mahdolliset laskut ollaan oltu valmiit kaatamaan yhteiskunnan hoidettaviksi. Nyt kysytään valvonnan kiristämisen perään. Auttaako se, jos omistajat ja yritysjohto eivät tunnusta vastuullista rooliaan koko yhteiskuntaa kohtaan. Onko meillä tihentyvästi myös jatkossa edessä notkahduksia?

oivuporras muistuttaa finanssikriisin osoittavan, miten merkittävä rooli yksittäiselläkin pankilla on paitsi paikallisella ja alueellisella myös koko yhteiskunnan ja maailmankylän tasolla. Eikä kyse ole vain pankeista. Yritykset yleensäkin ovat saaneet entistä suuremman sijan yhteiskunnassa ja siten myös niiden velvoitteet ovat kasvaneet. Toisaalta kuluttajat ovat yhä tietoisempia yritysten vaikutuksista yhteiskuntaan ja tekevät herkemmin ostopäätöksiä yritysten vastuullisuuden perusteella. Yritysten onkin syytä kehittää yhteiskuntavastuullisia toimintatapojaan.
Koivuporras tarkoittaa yhteiskuntavastuulla yrityksen osallistumista yhteiskunnan hyvinvoinnin tuottamiseen ja vastuunkantoa niin ympäristöstä kuin sidosryhmistäkin. Yhteiskuntavastuun hierarkiaportaikossa perustaso on lainsäädännön noudattaminen. Seuraavalla portaalla tähdätään sidosryhmien odotuksiin vastaamiseen. Toiseksi ylimmän tason vapaaehtoinen vastuullisuus tarkoittaa, että pankit ovat sidosryhmien odotuksiin vastaamisen lisäksi tehneet tietoisia ja vapaaehtoisia valintoja vastuullisen toimintatavan eteen. Vastuuportaikolla ylimmällä tasolla toimivia pankkeja Koivuporras nimittää eettisiksi pankeiksi, joiden toiminnan pääperiaatteena on vastuullisuus.

oivuportaan tutkimuksen mukaan suomalaiset osuuspankit noudattavat lainsäädäntöä ja vastaavat sidosryhmiensä odotuksiin, mutta vapaaehtoiseen vastuullisuuteen on otettu vasta varovaisia askeleita. Eettisen pankin asemaa ei edes tavoitella, koska asiakaspohja ei riitä. Sen sijaan palvelut tuotetaan laajoille väestöryhmille koko maan alueella, jota perustellusti pidetään tärkeänä myös yhteiskuntavastuun näkökulmasta.
Jäsenet ja asiakkaat eivät yleensä odota laajoja yhteiskuntavastuun ulottuvuuksia vaan tarkastelevat asioita oman edun ja lähiympäristön näkökulmasta. Toimitusjohtajat korostavat taloudellista kannattavuutta, henkilöstö omaa työhyvinvointia ja asiakkaat palvelun laatua, hintaa ja saatavuutta. Ympäristövastuu sekä kytkentä kansallisiin tai peräti globaaleihin kysymyksiin vaikuttaa kaukaiselta; tosin juuri nyt ajatukset saattavat olla hieman erilaisia. Yksittäisellä pankilla on joka tapauksessa perusteita toiminnalleen yhteiskuntavastuun perustasoilla ilman maailmaa syleileviä näkökulmia. Voidaan siis sanoa, että kyllä pankit ja ihmiset ovat samaa maata.
Osuuspankit näyttävät pitävän suorastaan piilossa myönteisiä puoliaan, koska eivät usko jäsenten ja asiakkaiden antavan niille arvoa. Onpahan reserviä: kun ihmiset ymmärtävät laajemmin asioita, odottavat enemmän ja ryhtyvät oman elämänsä sankariksi, osuuskunnilla on yhä enemmän kerrottavaa toiminnastaan ja arvopohjastaan. Sitä emme tiedä, milloin sellainen aika koittaa; ehkä ei koskaan tai sitten se on jo ihan nurkan takana.

ritysten yhteiskuntavastuu ei ole vain muotiasia. Yhteiskunnallinen kehityshän korostaa asioiden riippuvuutta toisistaan. Sellainen oppi, että yritys kerää varallisuutta ja vastaa toiminnastaan vain omistajilleen, ikään kuin se ei olisikaan osa yhteiskuntaa, ei uskoakseni kestä tulevaisuudessa.
Luultavasti osuustoiminnan kohtuullisuutta korostavaan ja kohtuuttomuutta karttavaan arvopohjaan turvautuvat jatkossa myös muut yritykset kuin osuustoiminnalliset. Osuustoiminnan arvopohja velvoittaa myös korkeasuhdanteessa ja yleisen ahneuden aikana muistamaan palveluroolin jäsenten aidoksi parhaaksi yrityksen jatkuvuus turvaten. Sidosryhmäajattelussaan osuustoiminta korostaa yhdessä toimimista ja yhdessä tekemistä, josta hyötyy jokainen osaltaan.

Sami Karhu
sami.karhu@pellervo.fi

PS.
Titta-Liisa Koivuportaan väitöskirja löytyy nettiosoitteesta www.uwasa.fi/julkaisusarjat ja Osuustoiminnan neuvottelukunnan julkaisemat osuustoiminnan arvot ja periaatteet löytyy nettiosoitteesta www.pellervo.fi/osuustoiminnanneuvottelukunta/julkaisut.html

| Sivun alkuun |