Parhaillaan elettävässä kansainvälisessä finanssikriisissä osuustoiminnalla on selvästi vakauttava rooli, kuten myös kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n työpaperissa viime vuonna määriteltiin. Asiasta raportoi ensi viikolla ilmestyvä Osuustoiminta-lehti teemanaan Osuustoiminnan yhteiskuntavastuu.

Muihin yritysmuotoihin verrattuna osuustoiminta on ylivoimaisesti laajimmin omistettua. Suomalaisilla osuuskunnilla ja keskinäisillä vakuuttajilla on jo yli seitsemän miljoonaa omistajaa. Se on noin kahdeksankertaisesti suurempi joukko ihmisiä kuin kaikille suomalaisille pörssiyhtiöille löytyy henkilöomistajia yhteensä.

Osuuskunnilla omistajia on yli 3,7 miljoonaa ja keskinäisillä henki- ja vahinkovakuuttajilla 3,3 miljoonaa. Suomen Arvopaperikeskuksen rekisterissä oli puolestaan elokuussa yhteensä noin 836000 omistajaa.

Osuustoiminta-lehden analyytikkotiimissä katsotaan, että omistuksen laajapohjaisuus on ohjaamassa osuustoimintayrityksiä vastuullisempaan toimintaan eli parempaan yrityskansalaisuuteen. Esimerkiksi yhteiskunnalle maksetut verot ja omistaja-asiakkaille maksetut bonukset kasvoivat viime vuonna uuteen ennätykseen, molemmat yli puoleen miljardiin euroon.

Kestävä toimintatapa on nyt alkanut tulla esiin myös kansainvälisessä finanssikriisissä.

Ainoa päämäärä voiton teko?

Sellaisia puheenvuoroja, ettei yrityksillä saisi olla moraalia ja että yritystoiminnan ainoa päämäärä olisi vain voiton tekeminen omistajilleen, kuulee vain osuustoiminnan eräiden kovimpien kilpailijoiden leiristä.

Yllättävään finanssikriisiin maailma tuskin olisi edes ajautunut, ellei osalta amerikkalaisia investointipankkiireita ja asuntoluotottajia olisi todellakin puuttunut moraali omissa valtavissa riskioperaatioissaan. Osuustoiminta-lehden mielestä katastrofin syvin syy yksinkertaisesti on bisnesetiikan tietoinen unohtaminen.

Kun kohtuullinen tuotto ei riittänyt, niin rahaa lähdettiin myymään täysin maksukyvyttömille ja paketoitiin nämä roskalainat sitten hyvien sijoitusten joukkoon, jottei kukaan olisi huomannut mitään. Tapaus Enron muistuu mieleen, mutta moraalittomuuden mittakaava oli huikeasti suurempi.

Yritysten arvojen takaa löytyvät pohjimmiltaan omistajien arvot ja moraali. Keskeisesti käytännössä aktiivisesti niihin vaikuttavat myös liikkeenjohto ja osin henkilöstö. Osuustoimintayritysten merkittävimmillä sidosryhmillä on niin ikään oma osuutensa tässä monisäikeisessä kokonaisuudessa.

Osuustoiminnan arvoista lähtevä päätöksenteko antaa motiivin, joka on kestänyt myös aikojen yllättävät vaihtelut. Toki tarvitaan myös toiminnan sisäistämistä, pohdintaa, keskustelua - eikä vähiten: sydäntä.

Osuuspankit selviävät kriisistä hyvin

Finanssikriisin ensimmäisten viikkojen seurannan perusteella näyttää siltä, että osuustoiminnalliset pankki- ja vakuutusyritykset eivät tämän maailmantaloutta horjuttavan finanssikriisin osallisia olisi lainkaan. Ne ovat selvinneet ainakin tästä kriisin ensivaiheesta noudattamalla omia vanhoja, vuosikymmenten hiomia periaatteita ja -käytäntöjä.

Esimerkiksi kaikilla suomalaisilla osuuspankeilla ja paikallisosuuspankeilla on oma poikkeuksellisen vahva asiakaskunta ja perustalletuskanta. Useimpien vakavaraisuus on myös tavanomaista selvästi korkeampi.

Kuitenkin finanssimaailmassa kansainvälisesti operoidessaan kaikilla on riski sairastua samaan kulkutautiin. Mikään toimija kun ei ole täysin suojassa vaaralliselta tartunnalta. Kuitenkin osuustoimintayritysten riski on osoittautumassa pienemmäksi. Ainakin suomalaiset osuuspankit näyttävät selviävän finanssikriisistä kastumatta.

Myös kansainväliset tiedot ovat osuustoiminnan kannalta rohkaisevia. Esimerkiksi sveitsiläisiä on lähtenyt siirtämään talletuksiaan paikallisiin osuuspankkeihin ja myös säästöpankkeihin.

Osuustoiminnan hylänneet vaikeuksissa

Ainoat jotenkin läheltä osuustoimintaa menevät kriittiset tapaukset löytyvät Isosta-Britanniasta, jossa myös Nationwide -niminen asuntoluotottaja osallistuu muiden brittipankkien tapaan valtion tukiohjelmaan. Siellä nurin on mennyt entisiä osuustoiminnallisia asuntoluotottajia:

- Britannian rahoitussektorilla merkittäviä osuustoiminnallisia luotottajia olivat aikanaan Building Societies -asuntoluotottajat, joista kymmenkunta yhtiöitettiin 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa, kertoi dosentti Panu Kalmi Helsingin kauppakorkeakoulusta.

- Northern Rock on yksi tällainen esimerkki ja toinen on Bradford & Bingley, jonka valtio otti haltuunsa syyskuun lopussa. Lisäksi HBOS, joka syntyi Halifaxin ja Bank of Scotlandin yhdistyessä, olisi mahdollisesti mennyt nurin, ellei Lloyds olisi ottanut sitä haltuunsa, mutta myöhemmin myös Lloyds joutui lähtemään valtion tukipakettiin mukaan. Kaikki kolme ovat siis entisiä osuustoiminnallisia luotottajia.

- En ainakaan tiedä yhtään noin 60 jäljellä olevasta Ison-Britannian osuustoiminnallisesta luotottajasta, jotka olisivat menneet nurin tai joutuneet valtauksen kohteeksi subprime-kriisin johdosta.

Osuustoiminnalla vakauttava rooli

- Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n työpaperissa viime vuodelta todettiin, että osuustoiminnallisuus rahoitussektorilla lisää rahoitusjärjestelmän vakautta, ja se näyttää nyt tosiaan pitävän paikkansa, dosentti Panu Kalmi tiivistää.

Osuustoimintayritykset pankki- ja vakuutusalalla myös näyttäisivät selviävän kriisistä ainakin sen alkuvaiheessa hyvin, mutta kuva tulee lähiviikkoina tarkentumaan. Alkuvaiheessa ovat kaatuneet nimenomaan kaikkein riskipitoisinta peliä pelanneet kansainväliset investointipankit.

Jatkuvan kasvun harha puhkesi

Osuustoiminta-lehden pörssikolumnisti Nicholas Anderson ennusti jo elokuun alussa 2007, mitä markkinoilla tulee tapahtumaan. ”Kasvun harhat”-artikkeli (OT 4/07) hahmotti silloin tilanteen täysin toiseksi kuin yleisesti arvioitiin - ja osui asian ytimeen.

- Silti viime viikot ovat olleet paljon pahempia kuin mitä vielä kesällä 2007 saatoin kuvitella, SEK:n eli Ruotsin vientiluoton Helsingin toimiston johtajana työskentelevä Nicholas Anderson sanoo tänään.

- Pankkitoiminnan kuten muunkin yritystoiminnan täytyy perustua luottamukseen. Ja se voi puolestaan perustua ainoastaan rehellisyyteen ja moraaliseen käytökseen, Anderson tiivistää. - Tällä hetkellä nämä molemmat ovat olleet pankkisektorilla valitettavan vähissä.

Entä pystymmekö oppimaan jotakin tästä kriisistä?

- Basel II:n mukaiset pankkien alemmat vakavaraisuussäännöt ovat lisänneet pankkien välistä sopimuksiin perustuvaa rahaliikennettä. Kun yksi pankki on kaatunut, niin kulkutauti on päässyt leviämään edelleen nopeasti.

- Pankkitoiminnan valvojat ja keskuspankit ovat olleet liian sinisilmäisiä. Itsesäätely ei ole kaikkialla toiminut, ja muutamat isot kansainväliset pankit ovat osoittautuneet oikeastaan liian isoiksi, Nicholas Anderson pohtii.

Keitä palvellaan?

Pankkien moraalisen vastuun kiistäneet ovat vedonneet siihen, että uuden osakeyhtiölain mukaan yritysten ainoa tehtävä on voiton tekeminen omistajilleen. Osuuskuntalaki on tässäkin suhteessa selvästi avarakatseisempi:

”Osuuskunnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita...” Osuuskuntalaki hyväksyy myös aatteellisten tarkoitusten toteuttamisen.

Näistä perusmääritelmistä suomalaisen osuustoimintaväen kannattaa pitää kiinni, kun osuuskuntalakia ollaan nyt uudistamassa.

Perusero osakeyhtiölain ja osuuskuntalain välillä voidaan tiivistää kahteen käsitteeseen. Osakeyhtiömaailmassa painotetaan omistaja-arvoa (shareholder value) ja osuustoiminnassa laajempaa sidosryhmää (stakeholder value) toiminnan peruskivenä.

Osuustoimintayritykset eivät sitä voi sysätä kaikkea moraalivastuutaan omistajilleen. Niiden on palveltava suurta joukkoa ihmisiä – ihmisten varallisuuteen katsomatta - mahdollisimman tasapuolisesti, jos aikovat kilpailussa menestyä.

Vuorovesi vaihtui

Nyt vuorovesi on jälleen vaihtumassa, ja paljon uutta tulee tapahtumaan erityisesti kansainvälisesti.

Islannin kansantalouden romahdus islantilaisten pankkien perässä opettaa ainakin sen, miten vaarallista on tuudittautua siihen, että ahneus voisi vain jatkua vuodesta toiseen. Vähintäänkin suhdanteet iskevät väliin.

Islantilaiset pankit myös ottivat harkitsemattoman suuria riskejä, kun vauraus rakennettiin velaksi. Nyt omaisuusarvot ovat äkkiä haihtuneet, mutta velat jääneet.

Osuustoiminnan perinteisesti edustama kohtuullisuus ja sidosryhmien tasapuolinen kohtelu ovat jälleen osoittautumassa kestävämmäksi perusteeksi.

Skandaalit opettavat

Myös esimerkiksi Kiinan maitojauheskandaali nostaa yhteiskuntavastuuta polttopisteeseen. Kymmenet tuhannet lapset sairastuivat ja muutamat heistä jopa kuolivat. Teollisuusmyrkyt ja elintarvikkeet olivat menneet kohtalokkaasti sekaisin, ja asiat jopa yritettiin salata.

Suomalaisessa elintarvikeketjussa jokaisen osapuolen täytyy pystyä pärjäämään, jotta emme joutuisi tällaisten maailman arvaamattomien tuulten riepoteltaviksi. Kotimaisen tuotannon tulevaisuus varmistetaan vain sillä, että kaikilla säilyy kohtuullinen kannattavuus ja toiminta on avointa ja läpinäkyvää koko elintarvikeketjussa.

Globaalistuvassa maailmassa riskit kasvavat selvästi. Esimerkiksi Neste Oil menetti arviolta 60 miljoonaa euroa tuotannonmenetyksinä ja huoltokustannuksina, kun se osti edullisempia kiinalaisia venttiileitä, jotka sitten osoittautuivatkin susiksi. Halvin tuote tuli näin käytännössä kaikkein kalleimmaksi.

Neljän yrityksen kärki

Moraalia ja etiikkaa tullaan tulevaisuudessa kysymään yhä enemmän ja sitä useammin, mitä mittavammista päätöksistä kulloinkin on kyse. Kun osuustoiminnassakin yritysten koko kasvaa, niin samalla kasvaa myös julkinen mielenkiinto niiden toimintaa kohtaan.

Näitä suomalaisen osuustoiminnan yhteiskuntavastuuteemoja Osuustoiminta-lehti on julkaissut vuodesta 2001 lähtien säännöllisesti. Ensi viikolla ilmestyvä raportti on jo kahdeksas.

Ekonomisti Yrjö Kotisalo arvioi Suomen vastuullisimmiksi osuustoimintayrityksiksi OP-Pohjolan, SOK:n, Valion ja Tapiolan. Näille neljälle yhteiskuntavastuullisuus toimii jo kilpailuetuna. Osaa varsinkin pienemmistä yrityksistä kannattaa vielä herätellä asiaan.

Lehden analyytikkotiimin mielestä näyttää siltä, että osuustoiminnassa nimenomaan omistuksen laajapohjaisuus on ohjaamassa yrityksiä parempaan yrityskansalaisuuteen. Tällöin toiminnassa otetaan luontojaan huomioon myös muita kuin ehkä vain harvoja suuromistajia. Lähinnä edellytyksinä on, että osuustoimintaliikkeen arvot ja pitkä kokemus muistetaan ja lisäksi osataan toimia muuttuvissa tilanteissa strategisesti viisaasti ja kestävällä tavalla.

16.10.2008

Mauno-Markus Karjalainen

OSUUSTOIMINNAN YHTEISKUNTAVASTUUN 2008 TIIMI:

Osuustoiminta-lehden yhteiskuntavastuun tiimiin osallistuivat tänä vuonna ekonomisti, yrityskonsultti Yrjö Kotisalo, ekonomi Jorma Savolainen, tutkijaopettaja, KTT Merita Mattila, yritysanalyytikko, ETM Pasi Saarnivaara ja toimittajat YTM Hannu Kaskinen, Markku Rämö ja FM Riku-Matti Akkanen sekä Pellervo-Seuran pienosuustoiminnan asiamies VTM Juhani Lehto. Oheisen artikkelin kirjoittaja, toimituspäällikkö YTM Mauno-Markus Karjalainen toimii analyytikkotiimin vetäjänä. Osuustoiminnan Yhteiskuntavastuu 2008 –teemanumero ilmestyy 21.10.2008.

LISÄTIETOJA:

Mauno-Markus Karjalainen, puh. 09 - 4767 5588, 040 - 778 1129, mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |