Osuustoiminta läpäisyperiaatteella
mukaan erityisesti kauppatieteisiin

suustoiminnan opetus on syytä saada läpäisyperiaatteella osaksi kaikkea kauppatieteen koulutusta. Osuustoiminnallisten liiketoimintamallien myötä painopistettä voitaisiin siirtää pörssinoteeratuista osakeyhtiöistä ja omistaja-arvon maksimoimisesta moniarvoisempaan yritystoimintaan. Osuustoiminnalliset mallit tarjoavat luontevan perustan myös yritysetiikan ja yhteiskuntavastuullisuuden opetukselle.
Ajatuksen esitti professori Salme Näsi Osuustoimintatutkimuksen Päivässä 2009, joka järjestettiin korkealla kansainvälisellä tasolla Helsingin kauppakorkeakoululla syyskuussa. Suomalaisen osuustoiminnan 110-vuotistilaisuuksiin kuuluneen seminaarin aiheena oli osuuskuntien kilpailukyky muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Kysyimme miten osuuskunnat menestyvät taloudellisessa kriisissä. Lähtökohtana oli, että osuuskunnat saattavat jopa vahvistaa asemiaan kriisin kestäessä, mutta liiketoimintastrategioita on valppaasti päivitettävä. Paikalla oli eturivin tutkijoita Kanadasta, Hollannista, Iso-Britanniasta, Italiasta, Belgiasta ja Suomesta.
Todettiin, että osuustoimintamalli on yksi ainoista vaihtoehtoisista keinoista uudistaa taloutta ihmiskeskeisempään suuntaan. Jotta tässä onnistutaan, tarvitaan moraalista johtajuutta yhdistettynä taitavaan ammattijohtajuuteen. Näiden ominaisuuksien pitää yhdistyä samassa henkilössä. Osuuskuntien on syytä kiinnittää huomiota siihen, että ne myös koulivat omat nuoret johtajansa ymmärtämään osuustoimintamallia - etenkin kun liiketoiminnan opinahjoissa sillä ei ole riittävää asemaa. Osuuskuntien tulee saada rekrytoiduiksi hyvät ja innostuneet johtajat, sillä menestyksen ratkaisevat osaavat ihmiset. Osuuskuntien tulee olla riittävän houkuttelevia myös työnantajina.

suustoiminnan sielunetsintä - oman identiteetin ja siitä johdettujen käytännön liiketoimintamallien kehittäminen - on yllättävän samankaltaista eri puolilla maailmaa. Suomalaiset ovat onnistuneet uudistustyössä varsin hyvin. Leicesterin yliopiston professori Peter Davis totesi suomalaiset osuustoiminnalliset yritykset vaikuttaviksi ja ammattimaisesti johdetuiksi, mutta hän muistutti kuitenkin, että ”älkää luulko, että olette voittajia - jos luulette, alkaa pudotus.”
On vahvoja merkkejä siitä, että osuuskunnat - erityisesti osuuspankit - ovat vähemmän suhdanneherkkiä kuin sijoittajaomisteiset yritykset. Tutkimusta tosin tarvitaan vielä. Hyvin toimivalla osuustoimintamallilla voidaan ehkäistä talouden ylilyöntejä ja saada näin aikaan vakaampi kehitys.
Mutta hyvä pitää olla. Hollantilainen Wageningin yliopiston professori Gert van Dijk, joka on paitsi osuustoimintatutkija myös tuottajaosuuskuntien Eurooppa-järjestön Cogecan puheenjohtaja, näki puutteita osuustoiminnan voimien kokoamisessa niin osuuskuntien kuin jäsenten tasolla. Osuuskuntien puutteellinen yhteistyö Euroopassa on heikentänyt niiden asemaa erityisesti yhdysvaltalaisiin kilpailijoihin. Sen sijaan, että osuuskunnat kilpailevat keskenään, tarvittaisiin lisää suuruutta, voimaa ja fuusioita. Maataloustuotteiden markkinahintojen nousun takana on pitkälti spekulanttien aiheuttama hintakupla, kun pörssiin pettyneiden raha siirtyi maataloustuotteisiin. Nousukautena monen viljelijäjäsenen pää ei kestänyt, vaan heitä erosi eri puolilla Eurooppaa osuuskunnista, koska he uskoivat, että osuuskunnat eivät pysty seuraamaan korkeita hintoja. Nyt tilanne näyttää toiselta.

lobalisaatiossa osuustoiminnalla on välineet valmiina ja niitä kannattaa täysimääräisesti käyttää. Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n tutkimuskomitean tukemana on mahdollista kehittää osuustoimintatutkimuksen maailmanlaajuista tutkijaverkostoa. Komitean puheenjohtaja, kanadalainen professori Lou Hammond Ketilson toi esiin, että Kanada on paitsi merkittävä osuustoimintamaa, myös merkittävä osuustoimintatutkimuksen maa. Siellä tutkimus on organisoitu siten, että ot-yritykset paitsi rahoittavat tutkimusta, osallistuvat myös tiiviisti siihen prosessiin, jossa tutkimusta voidaan hyödyntää käytännössä.
Myös Suomessa on vahvistunut käsitys, että tutkijoiden ja elinkeinoelämän välisellä yhteistyöllä pääsemme eteenpäin siten, että osuustoimintamalli etenee ja kykenee yhä paremmin vastaamaan yhtä aikaa jäsenten palvelutarpeisiin kuin yhteiskuntavastuullisen yritystoiminnan odotuksiin.

iidennen kerran järjestetty Osuustoimintatutkimuksen Päivä rakensi osaltaan siltaa tutkimuksen ja yritysten välillä. Osuustoiminnan neuvottelukunta päätti loppukesällä elinkeinoelämän taloudellisesta tuesta osuustoimintaopetuksen yliopistoverkostolle aina vuoteen 2014 saakka. Verkostossa tulee olemaan mukana myös Aalto-yliopisto. Osuustoiminnan neuvottelukunnan koordinoimana osuustoimintatutkimukselle on suunnattu yli miljoona euroa vuodesta 2005 lähtien. Osuustoimintamalli on tulossa entistä syvällisempään pohdintaan myös yrittäjyyskasvatuksen piirissä. Kehitystyötä tehdään yliopistotutkimuksen tukemana. Tässä on hyviä puitteita jatkolle.

Sami Karhu
sami.karhu@pellervo.fi

| Sivun alkuun |