Vastuut hoidetaan lamassakin

Riittävän tulostason pitäminen tekee nyt yleisesti yrityksille tiukkaa. Se pätee elettävän laman keskellä myös moniin osuustoimintayrityksiin. Mutta alemmalla tulostasollakin osuustoiminta kuitenkin näyttää pärjäävän vähintään kohtuullisesti. Kaikki yritysten velvoitteet ja vastuut tulevat hoidetuiksi.

Tänä päivänä osuustoiminta osoittaa omassa toiminnassaan kohtuullisuutta kaikille sidosryhmilleen. Sen ei tarvitse ainakaan ensimmäisenä pelätä sitä, että merten takana asuvat kasvottomat sijoittajat hermostuisivat tuottojen pienentymiseen ja osakekurssin jatkuvaan laskuun. Kannustinjärjestelmätkin ovat useimmiten realistisia ja kunnossa.

OSUUSTOIMINNAN YHTEISKUNTAVASTUUN 2009 TIIMI
Tiimin vetäjä, YTM Mauno-Markus Karjalainen	Ekonomi, kouluttaja Jorma Savolainen	Ekonomisti, yrityskonsultti, VTM Yrjö Kotisalo	Dosentti, MMT Petri Ollila	Toimittaja Markku Rämö
Toimittaja, YTM Hannu Kaskinen	Yritys- analyytikko, ETM Pasi Saarnivaara	Toimittaja, FM Riku-Matti Akkanen	Asiamies (pienosuus- toiminta) VTM Juhani Lehto

Kohtuullisuuden taloustiedettä?

Osuustoimintaa onkin joskus osuvasti luonnehdittu kohtuullisuuden taloustieteeksi. Tämä määritelmä on tietysti paljolti kiistanalainen, kun osuustoimintaa ei vielä täysin ole hyväksytty taloustieteiden luonnolliseksi osaksi. Se on ollut enemmänkin vain ”osuustoimintaoppia” eli oppia tietyillä - joskin pitkään koetelluilla ja hyviksi havaituilla - pelisäännöillä toimimisesta.
Vaikka Suomessa nykyisin jo myönnetään, että osuustoiminta on monin paikoin käytännössä todella vahvaa, niin teoriassa se on edelleen suhteellisen heikkoa. Mutta nykyiset teoriarakennelmatkin tullevat aikaa myöten kehittymään.
Tulevaisuudessa talous ymmärrettäneen entistä laaja-alaisempana kokonaisuutena. Osuustoiminnan sisälläkin liikkeen tunnuksena käytetään sateenkaarta. Se pitää sisällään koko värispektrin alati vaihtuvine väreineen.
Tähän käytännöllis-teoreettiseen keskusteluun liittyy esimerkiksi tämän numeron keskiaukeamalla (s. 32) julkaistava dosentti Petri Ollilan puheenvuoro tuottajaosuuskuntien jäsenarvosta.

Omistuspohja tulee näkyviin

Osuustoiminta Suomessa tarkoittaa kansan yksityistä omistusta ja kansan tervettä taloutta. Se tähtää tavallisten suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseen alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Jäsenyyksiä osuuskunnissa ja keskinäisissä vakuutusyrityksissä on jo yli 7,1 miljoonaa. Pelkästään osuuskunnissa omistajia on lähes neljä miljoonaa (OT 4/09). Kymmenen viimeistä vuotta ovat tuoneet osuustoimintaan jatkuvasti paljon uusia jäseniä. Suomalaisissa pörssiyhtiöissä omistajia on yhteensä edelleenkin vain selvästi alle miljoona.
Tämä ylivoimaisesti laajapohjaisin suomalainen omistus tulee nyt osuustoiminnassa näkyviin muutamissa keskeisissä seikoissa. Ennen kaikkea osuuskuntien laajan jäsenistön palkitseminen nimenomaan bonuksin on edelleen kehittynyt silmiinpistävän ripeästi, vaikka osuustoimintayritysten yhteinen tulostaso viime vuonna romahti peräti 83 % (s. 37). Tosin vertailukohtana on ennätyksellinen vuosi 2007.
Erityisesti osuuspankit ovat pystyneet parantamaan bonusjärjestelmiään. Ne auttavat osaltaan laajaa jäsenistöä pysymään uskollisina.

Työllisyys kehittyi vastavirtaan

Suomalainen osuustoiminta toimii myös suhdanteita ja alueellista kehitystä tasoittavana voimana kotimaassaan. Maakuntavertailut osoittavat, että osuustoiminta on vahvinta muuten vähemmän kehittyneillä maaseutualueilla.
Keski- ja Etelä-Pohjanmaa sekä Kanta-Häme ovat edelleen Suomen vahvimpia osuustoimintamaakuntia. Listan viimeisinä edelleen loistavilla Lapilla ja Päijät-Hämeellä varmaankin olisi edellytyksiä nykyistä parempaan sijoitukseen (s. 36).
Vaikka Suomen yleinen työllisyys kehittyi jo viime vuonna miinukselle, niin osuustoiminnan kokonaistyöllisyys kuitenkin edelleen hieman parantui palvelu- ja kuluttajaosuustoiminnan ansiosta (s. 42). Niiden positiivinen kehitys voitti tuottajaosuustoiminnassa koetut menetykset. Osuuskaupat surffaavat edelleen myönteisen kehityksen aallonharjalla ja tuottajaosuustoiminta on nyt kautta linjan kaikkein tiukimmilla.
Suurimpien osuustoimintayritysten saneeraustoimet ovat kohdistuneet selvemmin ulkomaiden yksiköihin kuin kotimaahan. Tämä näkyy esimerkiksi rankimman saneeraajaan eli Metsäliitto-konsernin luvuissa. Kun StoraEnso saneeraa eniten Suomessa ja keskittyy Ruotsiin, niin osuustoimintayrityksillä se menee toisinpäin. Sama tulee näkyviin nyt myös Atrian ja HKScanin kohdalla (s. 8).

Verotuloja yhteiskunnan tarpeisiin

Verottajakin on saanut yhteiskunnan kipeästi kaipaamia verotuloja kohtuullisesti kaikilta niiltä osuustoimintayrityksiltä, jotka ovat onnistuneet tekemään nytkin tulosta.
Kotimarkkinoilla toimivat osuustoimintayritykset ovat pystyneet tahkoamaan tulosta ja maksamaan veroja selvästi vientiyrityksiä paremmin. Suuret alueosuuskaupat ja monet osuuspankit ovat tänään myös verottajan parhaita ystäviä (s. 42).

Ympäristökatastrofit vältettiin

Ympäristöön liittyvissä toimissa ja kehitystyössä suuret osuustoimintayritykset näyttävät yleisesti edistyvän verrokkiryhmiensä tahdissa. Viime vuonna suurempia ympäristökatastrofeja ei onneksi sattunut kohdalle. Aiempina vuosina on muutamia sattunut ot-yrityksillekin. Sivulle 44 teimme poimintoja osuustoimintayritysten oleellisimmista ympäristöteoista viime vuonna.
Keskeistä huomiota lähivuosina pannaan etenkin yritysten energiakysymyksiin, energiansäästöön ja -käyttöön. Tämän todistavat tässä numerossa haastatellut monet osuustoimintayritysten yhteiskuntavastuun asiantuntijat (s. 28, 40-41 ja 43).

Oikea suunta

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että laman keskellä osuustoimintayritykset osoittavat omaa vastuullisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa nyt hieman paremmin kuin useimmat kilpailijansa. Kansainvälisestä finanssikriisistäkin osuustoiminnalliset pankki- ja vakuutusyritykset näyttävät selviävän ryvettymättöminä.
Osa pienemmistä perinteisen osuustoiminnan yrityksistä ei kuitenkaan ole päässyt asiassa kunnolla liikkeelle. Pienempien yritysten kohdalla eivät myöskään yhteiskunnan asettamat paineet ole yhtä kovia kuin suuryritysten kohdalla. Suuryritysten toiminta kun aina vaikuttaa paljon vahvemmin yhteiskuntaan kokonaisuudessaan.
Olemme tässä Osuustoiminta-lehdessä käyttäneet johdonmukaisesti termiä yritysten yhteiskuntavastuu. Osuustoimintayrityksissä sitä suosivat esimerkiksi osuuspankit ja HKScan. Osa yrityksistä käyttää samasta asiakokonaisuudesta termiä yritysvastuu - se ei mikään ongelma ole.
Mutta termi yhteiskuntavastuu kertoo selkeästi sen suunnan, johon vastuu näissä taloudellisissa, sosiaalisissa ja ympäristöllisissä kysymyksissä aina kohdistuu. Osuustoiminnan muita laajempi omistuspohja ja pohjana olevat arvot ja periaatteet tukevat sitä hyvin. Yritysvastuusta vastaa tyypillisimmin yrityksen johto, mutta yhteiskuntavastuun kulloistakin toteutumista arvioivat myös monet yrityksen ulkopuoliset.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |