Syntyykö osuuskunta
terveyskeskuksia pelastamaan?

Osuustoimintamallin käyttäminen vaikeuksissa olevien terveyskeskusten työn tukemiseksi astui askeleen eteenpäin syyskuussa. Ainakin osuuskuntamuotoisen terveysportaalin - eTerveyskeskuksen ja eKlinikan - rakentaminen on nyt viimein pitkällisten selvittelyjen jälkeen pääsemässä alkuun.

Pellervo-Seura järjesti laajapohjaisen neuvottelun kuntien terveyskeskusten yhteisen terveysportaalin suunnitelmista 4.9.2009 Helsingissä. Kysymys on tässä vaiheessa nimenomaan uusien sähköisten palvelumallien kehittämisestä.
Kuopiolaisen professorin, ylilääkäri Esko Kumpusalon mukaan sähköisten terveyskeskuspalvelujen tuottamisessa ollaan Suomessa merkittävästi jäljessä kansainvälisestä kehityksestä. Terveysportaalin kehittäminen on erityisen tarpeellinen jo toimintojen tehostamisen ja kustannussäästöjen vuoksi.
- Kansalaisten omaehtoinen terveydenhoito pitäisi saada paremmin kytketyksi toimintaan mukaan. Sinällään Suomessa on jo olemassa konsensus kansallisista terveys- ja hoitopoluista, Kumpusalo totesi.

Palvelupaletti alkaa olla koossa

Kehittämispäällikkö Eija Hukka terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kertoi TerveSuomi-portaalista. Se on lähtenyt liikkeelle EU-vaatimuksista ja hankkeessa on mukana myös Teknillinen Korkeakoulu. Lähtökohtana on hajautettu sisällön tuotanto, toimintamalli, jolla saavutetaan myös säästöjä. Tavoitteena on olemassa olevien tiedontuottajien yhdistäminen yhdeksi kansalliseksi portaaliksi. Se on avoimen lähdekoodin hanke, joka voisi Hukan mukaan olla tekninen ratkaisu myös eTerveyskeskukselle.

LAAJAPOHJAINEN NEUVOTTELU. Vasemmalta pöydän takana Juhani Lehto Pellervosta, Taina Mäntyranta STM:stä, Olli-Pekka Ryynänen Kuopion yliopistosta ja KYS:stä, emeritusprofessori Martti Kekomäki, Esko Kumpusalo, Jyri Wuorisalo Celamanzi Oy:stä ja Pirkko Kouri Savonia AMK:sta. Pöydän edessä vasemmalta Kari Lehto Pellervosta, Jorma Järvisalo Kelasta, Jussi Merikallio Kuntaliitosta, Eija Hukka ja oikealla Hannu Rintanen THL:stä ja vasemmalla Veikko Hara Jyväskylän yliopistosta sekä pöydän päässä tilaisuuden puheenjohtajana toiminut Sami Karhu Pellervosta. Kuva Maunos-Markus Karjalainen

UUSIA RATKAISUJA TARVITAAN. - Ihmisten terveydentilassa pätee 20:80 -sääntö, jonka mukaan terveydenhoito ratkaisee sen vain 20-prosenttisesti, mutta ihmisten omatoimisuus peräti 80-prosenttisesti. Siksi tarvitaan omatoimisuuteen kannustavia uusia ratkaisuja, Esko Kumpusalo painotti.

Yliopettaja Pirkko Kouri Savonian ammattikorkeakoulusta kuvaili Nettineuvola-hanketta, joka käynnistyi jo kymmenisen vuotta sitten. Verkkoon on luotu personoituja hyvinvointi- ja terveyspalveluita lapsiperheille. Tarkoitus on saada ihmisen elämäntilanne (raskausaika) ja tieto/palvelu kohtaamaan. Hanketta on pilotoitu Kuopion seudulla. Erityisesti keskusteluryhmät ovat saaneet suosiota.
Toimitusjohtaja Jyri Wuorisalo Celamanzi Oy:stä kertoi hyvinvointikanavasta, joka tavoittelee ns. vapaan toiminnan kenttää mukaan perusterveydenhuoltoon. Se edistää myös tärkeää potilaiden vertaistoimintaa. Sähköinen kanava sisältää hyvinvoinnin edistämisen osa-alueita kuten esimerkiksi liikuntaa, taidetta, kulttuuria, hyvien käytäntöjen levittämistä, kokemuksia ja palveluita.

eTerveyskeskus ja eKlinikka tulossa

eTerveyskeskus tulee pitämään sisällään sähköisiä palveluita, kuten kansalaisten oman terveyskansion, ajanvarauksen, Nettineuvolan, TerveSuomi-portaalin, Terveyskirjaston ja Vertaistuen. eKlinikka puolestaan koostuisi erikoislääkärien konsultaatiosta, Turvallisen lääkehoidon tuesta, ravitsemusterapia- ja liikuntaterapiaohjauksesta.
Kaikki nämä tukevat kunnallisten terveyskeskusten toimintaa ja keventävät niiden ruuhkaa. Hanke yhdistää niin kunnallisia, yksityisiä kuin myös kolmannen sektorin organisaatioita.
Tavoitteena on perustaa eTerveyskeskus ja eKlinikka pääasiassa kuntien omistamaksi osuuskunnaksi, johon joustavasti voidaan ottaa uusia jäseniä toiminnan kehittyessä. Osuuskunnasta kuntien on myös helppo lähteä pois kuntaliitosten edetessä. Myös pienten kuntien näkemykset pääsisivät osuuskunnan kautta tasapuolisemmin esille kuin mutkikkaammassa osakeyhtiömallissa.
Pellervon tapaamisessa katsottiin, että toiminnan alkuun päästään vaikka palvelujen tuottajienkin perustamalla osuuskunnalla. Neuvottelu osoitti halua ja tahtoa päästä asiassa viimein (ks. OT 6/07) käytännön toimiin.

Tarvetta asioiden täsmentämiseen

Epäilevimmin esitettyihin ajatuksiin suhtautui sosiaali- ja terveysministeriön ohjelmajohtaja Taina Mäntyranta. Hänen mukaansa olisi jo ennen palvelujen kehittämistä katsottava, mitä sähköisessä asioinnissa valtionhallinnossa on meneillään. Auki on useita isoja kysymyksiä. Valtionhallinnon on ensin tehtävä oma arviointi, voiko se olla hankkeessa mukana, ja minkälainen olisi yhteistyön tarve perustettavan osuuskunnan suuntaan.
Kuntaliiton johtaja Jussi Merikallion mielestä nyt kiistatta tarvitaan sähköisiä palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi. Myös hän kehotti katsomaan, ettei meneillään ole päällekkäisiä samansuuntaisia hankkeita. Merikallio suhtautui hankkeeseen myönteisesti ja piti hankkeen pilotointia tärkeänä:
- Kuntien mukanaoloa edesauttaa, jos kehitetään kansallisen tason alustaa koko valtakuntaan. Sähköiset palvelut eivät tunnista kuntarajoja, Merikallio kommentoi.

Osuustoimintamallia tarvittaisiin enempikin?

Professori Olli-Pekka Ryynänen Kuopion yliopistosta ja KYS:stä esitti hätkähdyttävän kysymyksen siitä, mitä tehdään sitten kun Suomen julkinen perusterveydenhuoltojärjestelmä on romahtanut:
- Järjestelmän alasajo etenee tällä hetkellä 10 prosentin vuosivauhdilla. Se on nyt parin viime vuoden havaintoihin perustuva vauhti. Julkisen järjestelmän korvaajaksi on tullut yksityinen sektori. Moni julkisen puolen lääkäri on jälleen jäänyt palaamatta kesälomilta tultuaan palkatuksi yksityisiin terveysfirmoihin.
Hänen mukaansa myös erikoissairaanhoito on tulossa samaan syöksykierteeseen. Kunnat ovat haluttomia maksamaan sen kohonneita kustannuksia.
- Tiedämme kyllä, että terveydenhuollon iso laiva kääntyy hitaasti, mutta ympäri se menee nopeasti. Siksi tekemisellä olisi kiire.
Olli-Pekka Ryynäsen vision mukaan nyt tarvittaisiin amerikkalaisen Kaiser Permanente-mallin suomalainen osuustoimintaversio.

Uuteen vakuutus- ja tuottajajärjestelmään?

Kaiser toimii osuuskuntatyyppisesti kahdessa osassa: osa vastaa vakuutuksista eli järjestelmän rahoituksesta ja toinen osa puolestaan palvelujen tuottamisesta. Rahoittaja voi ostaa palvelut muualtakin.
Olli-Pekka Ryynäsen mukaan Suomeen voisi ajatella kahta erillistä osuuskuntaa, kuntien rahoitukseen ja palvelujen tuottamiseen. Tähän liittyy myös rahoitusjärjestelmään tarvittava yksikanavaistaminen.
Eija Hukka kommentoi, että Kaiserilla on käytössään erityisen hyvin yhteen pelaavat järjestelmät, jollaisiin Suomessa ei vielä ole päästy. Emeritusprofessori Martti Kekomäki kertoi, että Kaiserin toimintaa on benchmarkattu ja aina se on voittanut muut. Ylivoimaisuus perustuu mm. hyvään johtamiseen ja tekniseen osaamiseen.

Uudistus alkaa Itä-Suomesta

Professori Esko Kumpusalo kertoi neuvottelun päätösvaiheessa, että Itä-Suomeen ollaan joka tapauksessa perustamassa osuuskuntaa, joka lähtee toteuttamaan hanketta terveyskeskusten sähköisistä palveluista.
- On tärkeää, että kansalliset osaajat verkottuisivat tässä yhteen, Kumpusalo totesi. Verkottujien taustojen täytyy olla luotettavia, eikä lisäksi yrityksiin ja lääketeollisuuteen sidoksissa olevia tahoja.
Kokous päätti muodostaa työryhmän viemään eTerveyskeskuksen ja eKlinikan hanketta eteenpäin. Siihen valittiin Esko Kumpusalo, Kari Lehto, Jyri Wuorisalo, Pirkko Kouri, Veikko Hara, Kuntaliiton edustaja ja mahdollisesti myöhemmin selviävä valtionhallinnon edustaja.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |